Tuon kolikon arvoksi annetaan teoksessa SUOMEN rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.]. - 9. p. - Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004 (Vaasa : Waasa Grapics) 5 – 450 € kunnosta riippuen. Kuntoluokitus on tarkemmin selostettu teoksessa sivulla 4. Yleisimmin tarjolla on kuntoluokkaan 1 kuuluvia rahoja, joiden arviohinta on 7 €. Kirjaan voi tutustua mm. Metson käsikirjastossa ja lainattaviakin kappaleita löytyy. Teoksen saatavuuden voi tarkastaa Internetistä osoitteesta www.tampere.fi/kirjasto/piki.
Tottakai kirjaa voi kirjoittaa minkäikäisenä tahansa! Esim. Leena Lehtolaisen esikoisteos, Ja äkkiä onkin toukokuu, julkaistiin hänen ollessaan vasta 12-vuotias ja Viivi Hyvösen Etsijä ilmestyi Hyvösen ollessa 14.
Kaj Chydeniuksen säveltämässä laulussa "Muisto" lauletaan: "Sen, jonka saimme... ja vesilintu eilinen on vaiti..." Sanat ovat P. Mustapään eli Martti Haavion. Laulun on levyttänyt Taru Nyman.
Mainittakoon, että Kaj Chydenius on säveltänyt ainakin kolme "Muisto"-nimistä laulua eri runoilijoiden teksteihin. P. Mustapään runon lisäksi hän on säveltänyt Eila Kivikk'ahon ja Marja-Leena Mikkolan runot.
Nykyaikaisen nollan edeltäjä on tosiaan Intiasta, missä käytettiin varhaista nollan symbolia jo 200- tai 300-luvulla tehdyissä kaiverruksissa. Nolla ei tuolloin kuitenkaan ollut itsenäinen numero, vaan se tarkoitti "ei mitään" ja merkittiin pisteellä. Intialainen matemaatikko Brahmagupta loi käsitteen nollasta itsenäisenä lukuna vuonna 628. Brahmaguptan kirjoitukset levisivät ja Bagdadissa toiminut matemaatikko Muhammad ibn Musa al-Khwarizmi alkoi kääntää niitä arabiaksi, jolloin nolla sai nimen ja siitä tuli osa yhä käyttämäämme arabialaista numerojärjestystä. Nollan ja koko arabialaisen numerojärjestyksen leviäminen Eurooppaan ei ollut aivan yksinkertaista, sillä niitä pidettiin pakanallisina. Voit lukea lisää lähteenä…
Kirjailija on Roger Hargreaves. Muita hahmoja ovat mm. Ammu, Ärjy ja Hirnu. Näitä kirjoja ei ola saatavilla enää pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta kirjailijan suomen- ja englanninkielisiä teoksia saa tilattua kotikirjastoon kaukolainaamalla.
Tuija Ernamo on toiminut lukijana kevättalvella 1988 esitetyssä Piippa ja kaverit-nimisessä lastenohjelmassa kuudessa jaksossa.
Muutoin Ernamon filmografiatietojen mukaan hänellä ei vaikuttaisi olevan ääninäyttelijän rooleja.
Koko kansan tuntemaksi Ernamo on tullut elokuva-, televisio- ja teatterirooliensa kautta.
Tuija Ernamo Elonetissä.
Tuija Ernamo IMDB-palvelussa.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston vuonna 2015 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan myymälän sijainti oli selvästi tärkein tekijä sekä pääasiallisen että täydentävän ostospaikan valinnassa. Sijainnin jälkeen myymälän valintaan vaikuttivat eniten omia tarpeita vastaava tuotevalikoima, myymälän tuttuus, varmuus tuotteiden saatavuudesta, korkealaatuiset tuotteet sekä myymälän siisteys ja viihtyisyys. Myös aukioloajat vaikuttivat valintaan.
Perusteet asioinnin keskittämiselle tiettyyn kaupparyhmään vaihtelivat jonkin verran. Kyselytulosten mukaan K-ryhmään keskittäville tärkeimpiä olivat tuotetarjoukset ja myymälän sopiva sijainti, ja he arvostivat kanta-asiakkaille kohdennettuja tuotetarjouksia ja mainontaa, mutta eivät niinkään rahallista…
Sibelius-Akatemian ylläpitämästä Laura-tietokannasta löytyy suomennos Pjotr Tshaikovskin lauluun, joka on sävelletty Aleksandr Pushkinin runoon Satakieli (Solovei moi,soloveiko!). Laulun on suomentanut Juha Suominen. Suomennoksen käyttölupa käsiohjelmaan on pyydettävä suomentajalta. Yhteystiedot löytyvät Laura-tietokannasta.
Muualta laulun suomennosta ei valitettavasti löytynyt.
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebSearch?q=satakieli+puskin+…
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
Kuivinta eläintä pitää etsiä pienimpien eläinten joukosta, sillä suuremmilla eläimillä on tyypillisesti vettä kehossaan 50-90 % hyönteiset mukaan lukien. Maksimissaan millin pituiset alkeelliset karhukaiset voivat epäsuotuisissa oloissa kuivata itsensä lepotilaan, jolloin niiden ruumiin vesipitoisuus on vain joitakin promilleja eli prosentin kymmenesosia. Se lienee alhaisin ruumiin vesipitoisuus eläinkunnassa.
Suomen kuvataiteilijat matrikkelista, joka sisältää Suomen taiteilijaseuraan kuuluvat jäsenet, ei Taipale -nimistä taiteilijaa löydy 1970-luvulta eikä myöhemmistäkään painoksista.
Google-haulla löytyy muutama kuvataiteilija Taipale, mutta he näyttävät olevan nuorempia kuin nyt kysymänne henkilö.
Joillakin aikakauslehdillä on antiikin ja kuvataiteen tunnistuspalstoja, joihin lukijat voivat lähettää kuvia tauluistaan tunnistamista ja arvioimista varten. Palvelu on maksutonta.
Jos suunnittelette talujen myyntiä, hinta-arvion ja mahdollisesti myös tietoja taiteilijasta saa Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupoista
http://www.bukowskis.com/ tai http://www.hagelstam.fi/
Kysymyksen säkeet ovat L. Onervan tekstiä. Katkelma on vuonna 1910 julkaistuun kokoelmaan Särjetyt jumalat sisältyvän Geisha-sikermän päätösrunosta, ensimmäinen sen kahdesta säkeistöstä:
Luulet päivään pääseväsi:
tulee ilta vastaan.
Ihminen on aavistusta,
unta ainoastaan.
Geisha-sikermä (kokonaisuudessaan tai osittain) on mukana useassa Onerva-kokoomateoksessa. "Luulet päivään pääseväsi" löytyy Särjettyjen jumalien lisäksi esimerkiksi Helena Anhavan toimittamasta valikoimasta Etsin suurta tuulta : valitut runot 1904-1952.
Pertti Wilkko nimistä taiteilijaa en löytänyt, mutta viipurilaisesta Pentti Wilkosta löysin muutaman maininnan. Hän muutti sodan jälkeen Kymenlaaksoon ja vaikutti siellä. Wilkko syntyi 1912 ja kuoli vuonna 1989.
Erkki Lehtovaaraa en taiteilijamatrikkeleista myöskään löytänyt. Turussa vaikutti kuitenkin arvostettu taidegraafikko Veikko Lehtovaara, jonka töitä on esimerkiksi Kansallisgallerian kokoelmissa useita kymmeniä. Hän käytti Turkua ja sen ikonisia maisemia töissään.
Toivottavasti Erkki Lehtovaaran identiteetti selviää.
Ystävällisin terveisin,
Vaikka vihurirokko sairautena on vähäpätöinen - oireet ovat lieviä, kestävät vähän aikaa ja tauti paranee jälkiä jättämättä - rokotus sitä vastaan on katsottu tarpeelliseksi, koska kohdunsisäinen vihurirokkoinfektio on haitallinen sikiölle. Vihurirokkorokotuksen ensisijaisena päämääränä on sikiövaurioiden esto, minkä vuoksi vihurirokkorokotus liitettiin 11-13-vuotiaiden koulutyttöjen rokotusohjelmaan vuonna 1975.
Koska ensisijaisena tarkoituksena on suojata sikiötä, pidettiin tärkeänä rokottaa ainakin hedelmällisessä iässä olevat naiset. Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä olisi paras ja taloudellisin menetelmä päämäärän saavuttamiseksi, ei välttämättä ole olemassa, ja eri maissa päädyttiinkin erilaisiin ratkaisuihin…
Tässä muutamia kirjoja, joiden tarinat sivuavat aihepiiriltään mainitsemiasi teoksia. Tapahtumapaikkoina Pohjois-Afrikka, Lähi-itä ja Afganistan.
Yasmina Khadra: Kabulin pääskyset
Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat
Alaa al-Aswani: Yacoubian-talon tarinat ja Chicagolaisittain
Hanan al-Shaikh: Kaukana Lontoossa
Emily Nasrallah: Muistot
Naguib Mahfouz: Kairo-trilogia ( Palatsikatu, Intohimon palatsi, Sokerikuja)
Nawal El Saadawi: Nainen nollapisteessä
Nadeem Aslam: Sokean miehen puutarha
Francesca Marciano: Matka kuvien taakse.
Auringonkukka on saanut nimensä siitä, että kasvi seuraa auringon liikkeitä. Nuoret auringonkukat kääntyvät päivän aikana aina aurinkoa päin, mutta täysin auennut kukinto ei enää auringon liikkeitä seuraa, vaan kukinto osoittaa koko ajan itään.Auringonkukat piristävät kodinThe science behind why some sunflowers move
Kyseinen kappale on Atahualpa Yupanquin Nostalgias tucumanas, joka tunnetaan suomenkielisellä nimellä Kaipaus. Suomenkieliset sanat ovat Kauko Käyhkön käsialaa.
Esko Rahkosen tulkitsemana kappale on kuultavissa esimerkiksi äänitteeltä 20 suosikkia : Syvä kuin meri (1995)
joitakin kirjoja aiheesta on kyllä olemassa kirjastossa: Tuomela: Tee itse hifikaiuttimia (2003) ja Laaksonen: Kotiteatteri : Luo toimiva viihdekeskus (2011). Näistä pitäisi perusteita löytyä, riippuen onko kiinnostunut kaksikanava vai kotiteatteri systeemistä.
Parhaiten tietoa kuitenkin varmaan saisi lehdistä. Kirjastolle on tilattuna Hifimaailma lehti, mistä löytyy vanhojakin vuosikertoja. Lehdestä löytyy tietoa ja testejä aina uusista laitteista, niin kaiuttimista kuin vahvistimistakin. Lisäksi kirjaston e-lehdissä on tilattuna AV-Plus lehti, mistä myös löytyy tietoa ja testejä aiheesta.
Kiitos yhteydenotostasi! Nuorisotiedon kirjastosta löytyy kirjallisuutta Euroopan unionista ja nuorisopolitiikasta, mutta julkaisut painottuvat lähinnä 2000-luvun alkupuolelle, vuonna 2001 julkaistuun EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet. Euroopan komission valkoinen kirja -teokseen (http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/com/2001/com2001_0681fi01.p…) ja siitä tehtyihin arviointeihin. Lissabonin sopimuksen jälkeistä EU:n nuorisopoliittista materiaalia meillä ei valitettavasti painettuna ole. Eduskunnan kirjaston tietokannasta (https://finna.fi löytyy kuitenkin hieman uudempaakin aineistoa niin nuorisopolitiikasta kuin EU:n päätöksenteosta. Lisäksi on hyvä muistaa, että EU:n nuorisopoliittisissa asioissa lopullinen lainsäädäntövalta on…
Olemme käyneet läpi Jyväskylän historiaa käsitteleviä kuvateoksia, mutta kuvaa kyseisestä rakennuksesta ei valitettavasti ole löytynyt. Pahoittelen! Suosittelisin kysymään seuraavaksi Keski-Suomen museon kuva-arkistosta (sähköposti ksmuseo.arkistot@jkl.fi, puhelin 014 266 4256).
Jos käytät Facebookia, kannattaa liittyä ryhmään Valokuvien vanha Jyväskylä (https://www.facebook.com/groups/valokuvienvanhajyvaskyla/). Ehkäpä jollain paikallishistoriasta kiinnostuneella ryhmäläisellä olisi omissa arkistoissaan kuva tästä rakennuksesta.
