Viipurin alueella ilmestyi vuonna 1923 ainakin neljä sanomalehteä: Kansan työ, Karjala, Maakansa, sekä Wiborgs Nyheter. (Suomen lehdistön historia, osat 1,2,5,6 ja 7) Lehdet löytyvät Turun yliopiston kirjaston kokoelmista. http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/Sivut/ho…
En osaa sanoa minkälaiset tapahtumat ylittivät 1920 -luvun lehdissä uutiskynnyksen, ehkä tapauksesta voi löytyä jotain lehtiä selaamalla.
Entisen Viipurin läänin asiakirjoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Sitä kautta voit mahdollisesti löytää lisää tietoa isoisästäsi. http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…
Kallion kirjasto oli kiinni sisällissodan ajan. Kirjastojen aukioloaikoja oli jo supistettu edellisen vuoden suurlakon aikana, ja ne olivat ilmeisesti auki vaihtelevasti siitä tammikuuhun 1918 asti. Kallion tilannetta vaikeutti vielä se, että sen tiloihin jouduttiin sijoittamaan yhteensä kahdeksan kansakoululuokkaa venäläisen sotaväen otettua haltuunsa Kallion kansakoulutalon.
Kirjastot suljettiin kirjastonhoitajan ja johtokunnan päätöksellä sen jälkeen, kun punaiset olivat ottaneet vallan Helsingissä tammikuun lopussa. Punaisten aikana vahtimestari piti ajoittain Rikhardinkadun pääkirjastoa auki ja antoi sieltä lainoja, mutta Kalliossa kirjastotoiminta lakkasi ilmeisesti täysin. Helsingin kaupunginkirjasto avattiin supistetuin…
Erään tuoreen tutkimuksen mukaan kattotuuletin todennäköisesti vähentää merkittävästi hyttysten esiintyvyyttä. Tutkimus toteutettiin rakentamalla Gambian maaseudulle kaksi taloa (4.2 m x 4.2 m, korkeus 2.2 m), joista toisen katossa oli kattotuuletin, kun taas toisen katossa ei ollut. Kattotuuletin vähensi horkkahyttysten (tarkemmin Anopheles gambiae sensu lato) esiintyvyyttä 91 prosenttia.
https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsif.2022.0794#d1e2663
Ilmavirtaus hankaloittaa hyttysten lentämistä ja laskeutumista, mutta se myös hajottaa tehokkaasti ihmisen hengityksessään erittämää hiilidioksidia. Hyttyset pystyvät haistamaan hiilidioksidin kymmenien metrien päästä.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/14596273/
https://pubmed.…
Syy voi olla tarjonnassa: sopivaa teosta ei ole löytynyt tai siitä ei ole saatu käännösoikeuksia. Tai sitten käännös ei ole valmistunut kustantajalle, joka sen on tilannut. Voi myös olla, että käännös olisi valmistunut, mutta kustantaja ei ole sitä julkaissut. Yleensä kirja-alalla kustantajat kertovat lähinnä onnistumisista. Jos sinua askarruttaa jonkin tietyn kustantamon näkemys Thatcherin elämäkerran suomeksi julkaisemiseen liittyvistä spekuloinneista, linkin takaa löydät Suomen kustannusyhdistykseen kuuluvien kustantajien luettelon. https://kustantajat.fi/jasenkustantamotJos kirjan polku yhdeltä kieleltä toiselle kiinnostaa, tässä linkin takana havainnollisesti esitetty suomalaisen kirjan vientipolku. Prosessi on siis toisin päin…
Ko. teosta ei näytä suomennetun. Alla olevan linkin kautta (napsauttakaa hiiren osoittimella linkkiä) voi selata hänen tiedossamme olevia julkaisujaan:
https://finna.fi
Fennica -tietokanta: https://finna.fi
"Joulukukat ovat talvisessa Suomessa osoitus siitä, että valo voittaa ja elämä alkaa uudelleen", todetaan Leena Laulajaisen ja Mysi Lahtisen kirjoittamassa Mistä tuntee joulun -kirjassa. Joulukukkien suosion taustalla lieneekin halu tuoda talven pimeyteen jotakin kaunista ja lämpimämmästä vuodenajasta muistuttavaa.
Suomen vanhin varsinainen joulukukka on hyasintti, joka oli helsinkiläisessä kukkakaupassa esillä ensimmäisen kerran vuonna 1879. Kukka kuitenkin pysyi harvinaisuutena eikä yleistynyt suomalaiskodeissa ennen 1900-luvun alkupuolta. Toinen perinteinen joulukukka on kielo, jota viljeltiin jo 1800-luvulla. Sen sijaan joulutähti yleistyi vasta 1960-luvulla.
Joulukukalle ei ole mitään varsinaista määritelmää - mikä tahansa joulun…
Mark O'Shean ja Tim Hallidayn Matelijat ja sammakkoeläimet (2009) nimeää Pohjois-Amerikassa tavattavan masticophis flagellum -käärmeen piiskanopsakäärmeeksi. Kirjan on suomentanut Sari Welling-Hirvonen, ja suomennoksen ovat tarkastaneet Korkeasaaren silloinen johtaja Seppo Turunen ja Timo Paasikunnas, eräs maamme harvoista ammattiherpetologeista, joten tässä esitettyä suomenkielistä nimeä voinee pitää "virallisena" - varsinkin, kun ottaa huomioon, että Paasikunnas on jäsenenä Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnassa.
Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta, jonka perustivat Suomen herpetologinen yhdistys ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseo, aloitti työnsä tammikuussa 2007. Toimikunnan pitkän tähtäimen…
Carl von Linné piti simpanssia primitiivisenä ihmislajina – "luolamiehenä" – ja siksi hän antoi vuonna 1758 sille taksonomiassaan nimen Homo troglodyte. Monet Linnén aikalaiskollegoista kuitenkin vastustivat simpanssin luokittelemista ihmisen sukuun kuuluvaksi. Niinpä 1775 Johann Friedrich Blumenbach erotti ne omaan Simia-sukuunsa ja niin simpanssista tuli Simia troglodyte – tai ainakin olisi tullut, jos Blumenbachin luokitus olisi hyväksytty yleiseen käyttöön. 1816 Lorenz Oken loi simpanssia varten suvun nimen Pan, joka eläintieteilijöiden keskuudessa menestyikin Blumenbachin ehdotusta paremmin, ja käytännössä tieteellinen nimi Pan troglodyte vakiintui simpanssille jo paljon ennen kuin ICZN (International Commission on…
Kysymyksessä lienee Lecin teos "Vastakarvaan". Jos se on poistettu käyttämästäsi kirjastosta, on syynä kuluminen, onhan se ollut jo 30 vuotta käytössä. Poistettu tai siirretty keskusvarastoon.
HelMet-kirjastolla on Stanislaw Jerzy Lecin kirjoja kahdella kielellä kuusi nimikettä, yhteensä 41 nidettä. Myös muuta totalitarismia yleisesti tai Neuvostoliittoa erityisesti kritisoivaa kirjallisuutta on tarjolla. Oletko lukenut Slawomir Mrozekia?
Tarina lapsia tuovasta haikarasta on syntynyt Länsi-Euroopassa 1800-luvulla. Tällä alueella haikaraa pidettiin tuolloin onnen ja hyvinvoinnin symbolina. Se oli myös lintuna suurikokoinen, joten olisi kyennyt kantamaan ihmisvauvaa. Lähde: Historia-lehti, 1/2010 s. 13:
http://historianet.fi/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvoja
Haikaralajia ei yleensä tarkemmin eritellä, mutta joidenkin lähteiden mukaan se olisi lajiltaan kattohaikara:
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/haikara-ei-kuljettele-vauvoja-suomes…
Kattohaikarat ovat suurikokoisia ja pesivät mielellään ihmisten lähellä kulttuuriympäristössä - Suomessa tosin ensimmäisen kerran vasta tänä (2015) kesänä, joten sopisivat tässä mielessä hyvin tarinan linnuksi. Tietoa kattohaikarasta…
Kappaleen musiikki ei ole kansanlaulu vaan Kati Ránin ja Christopher Juulin sävellys. [1]
Haastattelussa Rán kertoo käyttäneensä tekstinä karjalan murteella kirjoitettua susirunoa. Hän mainitsee lähteeksi etnologian professori Laura Starkin julkaisun. [2]
Kysyin asiaa professori Starkilta. Lähde on hänen kirjansa The Magical Self: Body, Society and the Supernatural in Early Modern Rural Finland. (Academia Scientiarum Fennica, 2006), jossa hän käsittelee runoa sivuilla 393 - 431. Lisäksi hän kertoo, että kyseinen runo on taikaloitsu, josta on ollut eri versioita. "Tämän version laulaja näyttää olevan Vienan karjalainen ”Otti, Hilipän vaimo”, ja hän lauloi sen Akonlahdessa vuonna 1912. Se löytyy Suomen Kansan…
Elokuvien esittämistä säätelee tekijänoikeuslaki. Elokuvien näyttämiseen julkisesti tarvitaan lupa, myös koulussa. Kirjaston elokuvilla on valtaosin vain lainausoikeus, joka sallii teosten lainaamisen yksityiseen kotikäyttöön. Kirjaston tietokannassa elokuvan teostiedoissa kerrotaan, millaiset oikeudet elokuvalla on. Joillakin elokuvilla voi olla lainausoikeuden lisäksi esitysoikeus kirjaston tilaisuuksissa, mutta niitäkään ei ilman lupaa voi esittää julkisesti esim. koulussa. Kirjaston kokoelmassa joitakin esim. Ylen Tallennemyynnistä ostettuja tallenteita, joilla on koulukäyttölupa.
Asiasta enemmän esim. http://www.koulukino.fi/index.php?id=931 ja http://www.mediakasvatus.fi/artikkelit/elokuvat-opetuskaytossa
Kirjojen yhtäläisyydet voivat olla joskus pelkkää sattumaa mutta joskus aivan tarkoituksellisia viittauksia. Yksinäinen lapsi, muutto johonkin mukavampaan paikkaan, vaarallinen vastustaja ja paras ystävä eivät liene hirveän harvinaisia teemoja. Toisaalta ei ole mahdotonta, että Rowling on halunnut Potter-kirjoissa viitata Lindgrenin teokseen, sillä se on ilmestynyt englanniksi nimellä ”Mio, My Son” ja siitä on tehty elokuvakin. Asiaa tarkemmin tutkimatta on kuitenkin vaikea sanoa, onko kyseessä vain yhteensattuma vai harkittu viittaus.
Joskus juonikuviot saattavat olla tietylle genrelle tyypillisiä. Esimerkiksi fantasiakirjoissa on aika tavallista, että sankari on joku tavallinen ihminen (tai muu olento), joka joutuu mukaan suuriin…
Käänny lähimmän kirjastosi tai internetin puoleen.
Laulun sanat löytyvät monista nuottikokoelmista, jotka löytyvät monista HelMet-alueen kirjastoista. Mm. seuraavissa se ja sen sanat ovat:
* 110 kitaralaulua
* Hitit : iskelmän 50-luku
* Lauluja elämästä ja valkokankaalta
* Suomalaisen rakkauslaulut
* Suuri toivelaulukirja 7 (löytyy käytännössä kaikista kirjastoista)
* Uusi kultainen laulukirja
* Vihreät niityt
Sanat löytyvät myös internetistä googlaamalla mm. tästä osoitteesta http://www.helsinki.fi/~pjojala/Tabulatuurit_gospel.htm
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Onkohan patsaasi alabasteria vai marmoria? Alabasteri on Kielitoimiston sanakirjan mukaan läpikuultavaa kipsikiveä ja marmori taas kalkkikiveä.
Kumpaakaan ei kuitenkaan saa puhdistaa vedellä, vaan niiden puhdistuksessa neuvotaan käyttämään tärpättiä ja kiillottamaan ne kiillotusvahalla. Esim. alla tietoa puhdistuksesta:
http://kysymammalta.blogspot.fi/2009/12/valaisimen-puhdistus.html
Tekijästä kannattaa kysyä taidehuutokaupoista.
Saviem oli vuonna 1955 perustettu Renaultin alainen merkki, jolle siirrettiin yhtiön kuorma- ja linja-autojen valmistus. Vuonna 1978 Renault hankki omistukseensa Berlietin, ja Saviem sulautettiin siihen. Vanhaa merkkiä käytettiin vielä pari vuotta, kunnes 1980 kaikkien autojen merkiksi tuli Renault.
Lähteet:
Planete Renault -sivusto: https://www.planeterenault.com/15-histoire/1697-renaultvi/5435-naissanc…, https://www.planeterenault.com/15-histoire/1697-renaultvi/5436-berliet-…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Saviem
Ruoanhinta.fi-sivustolla voi vertailla tuotteiden tai ostoskorin hintaa useimmissa S- ja K-kaupoissa: https://ruoanhinta.fi/.
Reaaliaikaista vertailua kaikista kaupoista en onnistunut löytämään.
Koko teoksen tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Lähde: Laki24.fi http://www.laki24.fi/imma-tekijanoikeus-tekijanoikeus.html
Tekijänoikeuslaissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 pykälän 22 mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Mm. siteerauksen pituudesta kerrotaan Kopiraitin sivuilla http://www.kopiraitti.fi/ukk/siteeraus.html näin: "Sallitun sitaatin pituutta ei ole etukäteen määrätty. Yleensä se ei kuitenkaan voi olla kovin pitkä. Esimerkiksi kaksisivuinen sitaatti nelisivuisessa tekstissä on yleensä ylipitkä."
Lisätietoa teoksen kopioinnista löytyy mm. Katariina Sorvarin kirjasta…
Vaski-korttia varten sinun täytyy henkilökohtaisesti hankkia kortti jostain Vaski-kirjastosta, esim. Turun kaupunginkirjastosta. Kortin saamiseksi tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Ohessa lisää kirjastokortista https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
