Sanonnan alkuperää on selvitellyt myös YLEn Jari Flink jutussaan 7.12.2010.Nykykielessä selvä pyy -sanonta ymmärretään hyvin pitkälti niin, että jokin asia on selvä tai ok. Juttuun haastateltu professori Pekka Laaksonen kertoo, että sanontaan liittyy myös tarina. "- Monesti tämäntyyppisten sanontojen taustalla on tarina. Selvän pyyn takana on varmasti tarina siitä, että miehet ovat olleet ampumassa varmaankin juuri pyytä. Ampuvat sitten väärää lintua, varista tai jotain muuta ja toteavat kaukaa katsoen kuitenkin, että sehän on selvä pyy. Tietyissä yhteyksissä se tarkoittaa sitä, että jotakin asiaa yritetään todistaa toiseksi, Laaksonen kertoo.Sanontaan liittyy vielä jatko: "selvä pyy, sanoi Manninen varista" , jolloin merkitys hieman…
Sanat lauluun löytyvät ainakin nuottikirjasta 80-luvun suomalaiset iskelmät.
Laulu löytyy ainakin levyiltä
80-luvun hitit
80-luvun huiput 2 : 20 hittiä vuosilta 1982-83
Baarihitit
Kake Randelin: Kirje kotiin
Kake Randelin: Hitit
Sirkka Paikkalan ja Pirjo Mikkosen Sukunimet-teoksen (2000) mukaan Mahkosten ”pesäpaikka” on ollut Viipurissa ja sen maalaiskunnassa sekä muualla Karjalassa, mm. Johanneksessa, Lumivaarassa ja Kuolemajärvellä. Mahkosia on tavattu myös esim. Savosta, jossa kuitenkin muoto Makkonen on vienyt voiton Mahkosesta. 1500-luvulta peräisin olevassa verokirjassa mainitaan nimi Mahkuev; 1800-luvun alkupuolella Viipurissa tavatut esiintymät ovat muotoa Mackoin ja Mahkoin.
Mahkonen ja Makkonen ovat samaa kielellistä juurta. Makkonen juontuu sukunimistöömme karjalaisista ristimänimistä Makari, Makkara, Makko(i), Makku, jotka puolestaan pohjautuvat venäjän Makarij-nimeen ja kreikan Makariokseen. 1500–1600-luvuilla kyseisistä nimistä juontuvia sukunimiä…
Ajan instruktiivi voidaan rinnastaa paikan instruktiiviin ja on pitkälti adverbistunut tai fraasiutunut, esimerkiksi usein, illoin, vuoroviikoin, päivin öin. Erikoisasemassa ovat sellaiset sanat kuin maanantaisin, jotka voidaan tulkita ‑isin-johtimella muodostetuiksi adverbeiksi, mutta muodoltaan myös sellaisten sanojen kuin maanantainen instruktiiveiksi. Instruktiivitulkinta on kyllä sikäli kyseenalainen, että esimerkiksi maanantainen on kyllä käytössä, mutta merkityksessä ’(viime) maanantaina tapahtunut’, joka ei sovi yhteen adverbin merkityksen kanssa. Lisäksi monien -isin-loppuisten sanojen selittäminen sijamuodoiksi tai sellaisista syntyneiksi on ongelmallista esimerkiksi päivisin …
Luetteloinnilla tarkoitetaan dokumenttien perusrekisteröintiä, jossa aineisto kuvaillaan määrättyjen ulkoisten peruspiirteiden mukaan (esim. tekijä, teoksen nimi, julkaisutiedot, sivumäärä, muut ulkoasutiedot). Luettelointia tehdään tietyn formaatin mukaisesti esim. kirjaston aineistotietokantaan. Sisällönkuvailusta puhutaan silloin, kun dokumentin sisältö analysoidaan ja kuvataan. Siihen kuuluvat luokitus ja indeksointi, joka on sisällönkuvailua asiasanojen avulla. Sisällönkuvailun tehtävänä on tukea tiedonhakua sisällöllisin perustein. Luettelointi on näistä ensisijainen, koska ilman sitä ei voida tehdä sisällönkuvailua.
Lähde: Suominen, Saarti & tuomi: Bibliografinen valvonta : johdatus luetteloinnin ja sisällönkuvailun menetelmiin…
Laulun nimi on "Västäräkit", ja se alkaa: "Pin, Pan ja pikkupoika Pon, västäräkkiperheen pienokaiset on". Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Sirkka Valkola-Laine.
Laulun sanat löytyvät esimerkiksi "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 8 (s. 66). Laulu on ilmestynyt alun perin Valkola-Laineen nuotissa "Punahilkka : ja muita lastenlauluja" (Fazer, 1948). Siinä on sanojen lisäksi laulun melodia ja säestys pianolle. Tässä vanhimmassa versiossa laulun sanat ovat joissakin kohdissa hieman erilaiset kuin esimerkiksi "Suuressa toivelaulukirjassa".
Kirjavinkkejä löytyy monelta kirjallisuussivustolta sekä kirjastojen palveluista.
HelMet-kirjaston lukuvinkkejä löytyy täältä http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit
Kirjavinkit-sivustolla on esitelty paljon laadukasta kaunokirjallisuutta ja sivuston pitäjät valitsevat mielestaan kunkin vuoden parhaat teokset: http://www.kirjavinkit.fi/
Dekkareita esitellään Dekkarinetissä:
http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
ja scifi- ja fantasiakirjallisuutta osoitteessa Risingshadow-sivustolla:
http://fi.risingshadow.net/
Kirjasampo on sivusto, jossa esitellään kaunokirjallisuutta, lukusuosituksia ja kirjailijoita. Hakumahdollisuuksia on aina kansikuvahakua myöten:
http://kirjasampo.fi/
Kirjallisuusblogeja löytyy myös…
Helmet-kirjastojen varauksissa ensimmäinen numero näyttää sijaintisi jonossa, toinen numero kertoo varausten määrän. Olet siis esimerkiksi neljäntenä varausjonossa, jossa tällä hetkellä on kaiken kaikkiaan neljä varausta.
Siihen, kuinka nopeasti saat varaamasi aineiston, vaikuttaa suuresti myös se, kuinka monta lainattavaa kappalettaa kokoelmissa on kyseistä teosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Bonanza-romaanit:
Lähde:
NUMMELIN, Juri:
Kuudestilaukeavat : amerikkalaisia länkkäripokkareita suomeksi / Juri Nummelin. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2004. - ISBN 951-692-568-5
s. 86: Thopsonin ja Coxin Bonanzat ovat ainoat aikuisille tarkoitetut TV-sarjaan perustuvat kirjat; muut ovat nuorten kirjoja
Cox, William R.:
• Bonanza : mustaa hopeaa / William R. Cox ; [suomentanut Juhani Pietiläinen]. - [Hämeenlinna] : Karisto, 1968. - 232 s. ; 19 cm. - (Bonanza). ISBN 951-23-0120-2 (nid.)
Frazee, Steve:
• Bonanza : Hoss ja puuma : kertomus tunnetusta televisiosarjasta / Steve Frazee ; suom. Jorma Paavilainen ; kuv. Jason Studios. - Hämeenlinna : Karisto, 1969. - 139 s. : kuv. - (TV-romaanit). - ISBN 951-23-0355-8 (sid.)
PARKER, Teddy:
•…
Myytti löytyy Platonin Pidot-dialogista, jossa Aristofanes selittää kyseisellä myytillä rakkauden, seksuaalisen suuntautumisen ja ihmiskunnan alkuperän. Puheenvuorossaan (189d-193d) Aristofanes kertoo ihmisiä olleen ennen kolmea sukupuolta: miehiä, naisia ja androgyynejä, joissa oli puolet miestä ja puolet naista. Kaikilla ihmisillä oli neljä jalkaa, neljä kättä, kahdet kasvot ja kahdet sukuelimet.
Aristofaneen myytin mukaan voimakkaat ja kunnianhimoiset alkuihmiset aikoivat kiivetä taivaaseen ja hyökätä jumalten kimppuun, joten Zeus heikensi ihmiset halkaisemalla heidät kahtia. Kun ihmisruumiit oli halkaistu, puolikkaat hakeutuivat ikävissään toistensa luo ja kietoituivat syleilemään toisiaan kasvaakseen taas yhteen. Puolikkaat kuolivat…
Suomen kirkot ja kirkkotaide 2 - teos mainitsee Oulun tuomiokirkon pinta-alaksi 1.100 m2, kun taas Helsingin tuomikirkon pa on 1074m2 + parvet 374m2 (lisäksi on mm. tilava krypta). Helsingin tuomiokirkon kokonaispinta-ala muodostuu näinollen suuremmaksi (esim. kirkkosali parvineen 1.448 m2) Sensijaan eri lähteet antavat istumapaikkojen lukumäärästä erilaisia numerotietoja. Edellä mainittu teos mainitsee kirkkokansaa mahtuvan Oulun tuomiokirkkoon 1.500 henkeä; Helsingissä istumapaikkoja on 2.500. Mutta "Uudenmaan läänin kirkot" puhuu 1.575 paikasta ja "Suomalainen tietosanakirja" taas 1.700 paikasta. Vaikuttaa siltä, että istumapaikkojen määrä on aika lailla vaihdellut eri aikoina (korjaukset, restauroinnit jne)
Kysymyksessä jäljitetty romaani saattaisi olla tanskalaisen Jørn Rielin Meidän herramme ketunloukku, toinen osa trilogiasta Kertomuksia isieni talosta. Kaksi muuta osaa ovat Hupaisa juttu koristaa kasvot ja Ensitapauksen juhla. Kertomuksia isien talosta ilmestyi suomeksi Gummeruksen kustantamana vuosina 1973-75.
Rielin trilogiassa kertojana on eskimopoika Agojaraq, joka saa kasvatusäidikseen Aviaja-nimisen vanhan naisen. Ensimmäisessä osassa Aviaja löydetään istumassa kaukana jäällä odottamassa kuolemaa; toisessa hänet saatetaan viisitoista vuotta myöhemmin kuolemaan samaan paikkaan, josta hänet alunperin löydettiin. Tässä samaisessa kirjassa tekee ensiesiintymisensä Agojaraqin tarinan pappi, isä Brian, joka saapuu Sivistys-nimisellä…
Tässä pieni vinkkilista. Toivottavasti tästä löytyy sopivaa luettavaa.
Jonasson, Jonas: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi (Satavuotias Allan Karlsson seikkailee läpi Euroopan lähihistorian ja onnistuu karkumatkallaan sekoittamaan koko Ruotsin. – Saatavana myös äänikirjana)
Kari Hotakainen: Ihmisen osa (trilogian ensimmäinen osa, muut osat Jumalan sana ja Luonnon laki, kaikki myös äänikirjoina)
Tamminen, Petri: Enon opetukset (”…viiltävän hauska romaani kasvamisen tiestä. Kertojana on enoaan kymmenen vuotta nuorempi Jussi.” – Saatavana myös äänikirjana)
Durrell, Gerald: Eläimet ja muu kotiväkeni ; Eläimellistä menoa Korfussa (ja muut Durrellin teokset – hiukan saman tyylisiä kuin James Herriotin kirjat)
Tuuri, Hanna: Vihreän…
Aiheesta on kysytty aikaisemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-verkkotietopalvelussa. Tuolloin on kysymykseen on vastattu näin:
Enimmän osan aikaa muumeilla on iho, mutta tarvittaessa talvisin heille voi kasvaa turkki. Taikatalvi-teoksessa Muumipeikko herää kesken talviunien:
"Muumipeikon tietämättä hänen ihonsa samettipinta päätti ruveta kasvamaan. Se päätti muuttua vähitellen turkiksi, jota saattoi tarvita talvisin."
http://www.kysy.fi/kysymys/onko-muumeilla-on-iho-vai-turkki
(Tove Jansson: Taikatalvi. 2007)
Lähteitä ja lisätietoja:
Tove Jansson: Taikatalvi. 2007
Thomas Brezinan kirjoittaman Seitsemän tassua ja Penny -sarjan ilmestymisjärjestys kevääseen 2006 mennessä:
1. Koiranelämää, 2. Myrskytuuli vaarassa, 3. Kamppailu vapaudesta, 4. Väärinkäsityksiä, 5. Varokaa pyydyksiä, 6. Kieroa peliä!, 7. Katalaa kemiaa, 8. Hyytävä seikkailu, 9. Sikamainen juttu, 10. Vaarallinen kevät, 11. Täpäriä tilanteita, 12. Pikkuiset pulassa, 13. Yhtä apinasirkusta, 14. Petolliset ystävät, 15. Valaita ja valheita, 16. Salaperäinen ihailija, 17. Outoja sattumia, 18. Uusi ihastus. Lisäksi sarjaan on tänä vuonna tulossa kaksi osaa lisää: Susimetsän salaisuus ja Heikomman puolella.
Lisää tietoa Thomas Brezinan kirjoista löytyy hänen saksankielisiltä sivuiltaan:
www.thomasbrezina.com
Myös aiempia aiheeseen liittyviä…
Länsimaisen taidemusiikin historian perusteellinen selvitys löytyy kirjastosta esim. nimekkeellä "The Oxford history of western music". Suppeampi, mutta kuitenkin asiantunteva ja monipuolinen suomenkielinen musiikin yleisteos on "Musiikkikirja - Johdatus musiikin ymmärtämiseen sanoin ja kuvin" (toim. Karma, Usma, Veijola). Tässä kirjassa kerrotaan helppotajuisesti erilaisista musiikkiin liittyvistä ilmiöistä - niin länsimaisesta kuin muistakin merkittävistä musiikkikulttuureista, soittimista, säveltäjistä, musiikin kuuntelemisesta, musiikkikasvatuksesta jne.
Eri tyylikausia ja niiden erityispiirteitä länsimaisessa taidemusiikissa esitellään tiiviisti ja selkeästi mm. Jorma Kontusen lähinnä musiikkianalyyttistä näkökulmaa painottavassa…
Suosittelen sinulle tutustumista ainakin Paavo O. Ekon kirjaan "Puumerkit ja riimut menneisyyden avaimina". Sitä on Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla pari kappaletta hyllyssä (luokka 00.109). Symboleista on enemmänkin teoksia, mutta ne eivät liity pelkästään Suomeen.
Kuvasymboleja esimerkiksi muinaissuomalaisista kalliopiirroksista on useassa Pekka Kivikkään kirjassa, mm. "Kalliokuvat kertovat". Se löytyy hyllystä 92.1.
Hei,
Tilastokeskuksen Suomi postinumeroalueittain -palvelusta löytyy tieto postinumeroalueella olevista asuntokunnista auton käyttömahdollisuuden mukaan. Käyttömahdollisuus tarkoittaa että asuntokuntaan (talouteen) kuuluu yksi tai useampi auton omistaja tai haltija. Postinumeroalueella 00530 (Kallio) on auton käyttömahdollisuus 29,5 %:lla asuntokunnista.
Suomi postinumeroalueittain on maksullinen palvelu, jota voi käyttää ilmaiseksi Tilastokirjastossa Helsingin Kalasatamassa tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa sijaitsevassa Tilastotiedon palvelupisteessä.
www.tilastokeskus.fi/info
Sergeanne Golonin Angelika –sarjan 12. ja viimeinen osa Angelikan voitto on ilmeistynyt Tammen kustantamana vuonna 1986. Kirjakauppojen Finnbooks –tietokannan mukaan sarjasta on tällä hetkellä saatavana vain ensimmäistä ja toista osaa, joista on otettu uudet painokset 2003. Etsin kustantajan sivuilta mainintaa, josko sarjan muistakin osista olisi suunnitelmissa ottaa uusia painoksia, mutta sellaista en löytänyt. Kysyntä saattaisi ehkä vauhdittaa tällaisiä suunnitelmia.
Myöskään haku Antikka.net:istä (http://www.antikka.net/) ei valitettavasti tuottanut tulosta, eli näyttää siltä, että etsimääsi kirjaa on tällä hetkellä hyvin vaikea saada ostetuksi mistään. Antikka.netissä on kuitenkin palvelu, jota sinun ehkä kannattaisi kokeilla. Heillä…
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999) antaa nimistä seuraavat tiedot:
Aake on todennäköisesti tanskalaisen lyhennelmän (Aage, Aghi) suomalainen versio nimestä Achatius/Akatius (lat., kreik. syytön). Nimi on kuulunut roomalaiselle sotapäällikölle, joka legendan mukaan surmattiin 100-luvulla Araratin vuorella.
Ukko on muinaisten suomalaisten ukkos- ja ylijumala, sateen kasvattaja. Ukko vastasi skandinaavista Odin -jumalaa.
Ilmari on vanha ilma-sanasta muodustunut suomalainen nimi. Ilmari oli myös hämäläisten jumala, joka mm. suojeli matkustavaisia. Kalevalassa seppä Ilmarinen takoi taivaankannen ja Sammon. Hän on yksi eepoksen sankareista, vakavan, rauhallisen, rehellisen ja uskollisen ihmisen esikuva
