Urbaanin sanakirjan selitys viittaa taannoisen (2008-2010) Kuvalauta-nimisen sivuston käyttäjiin ja Jonnewebiin, mutta se ei välttämättä ole koko totuus. "Jonne" on myös lyhenne nimistä Johannes tai Jouni, ehkä myös Joonas. Hikipediassa on myös hauskoja ideoita termin käytöstä. Kielitoimisto määritteli termin 2013 näin: ”Sanojan mielestä lapsellisesti tai nolosti käyttäytyvä teini-ikäinen, varsinkin poika. ’Jonnet ei muista’ (hyväntahtoisena) toteamuksena siitä, että nuoret eivät tunne jotakin vanhemmille ikäryhmille tuttua asiaa.” Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen on myös pohtinut termiä blogissaan.
Milloin ja missä ensimmäisen kerran on käytetty termiä "jonne" kuvaamaan yleisemmin tietynlaisia…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Paavo on suomalainen lyhentymä Paavalista. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri mainitsee Paavon Paavalin rinnakkaisnimenä. Paavali (vrt. apostoli Paavali) lukuisine muunnoksineen on kristikunnan tavallisimpia henkilönimiä.
Paavali-nimi tulee kreikasta ja latinasta (Pavlos, Paulus), joissa se merkitsee pientä.(Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat)
Nooa(hepr. lepo, lohdutus, keventää mieltä) Vanhassa testamentissa hurskas ja oikeamielinen mies, joka Jumalan kehotuksesta rakensi suuren arkin ja pelastui perheineen vedenpaisumuksen aiheuttamalta tuholta.(Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Kirjat poistetaan luettelosta niiden tultua kovin huonokuntoisiksi tai jos ne ovat olleet kateissa pitkään. Ilmeisesti tämänkin teoksen osalta on käynyt näin. Teos on luettavissa ainakin Kansalliskirjaston lukusalissa. Voitte myös jättää teoksesta kaukolainapyynnön lähikirjastossa. Alla ovat tarkat tiedot teoksesta.
Kivioja, Yrjö, Krenatööri numero 88 / [toimittanut] Aune Kivioja. [Jalasjärvi] : [A. M. Kivioja] , 1992 (Vaasa : Vaasa oy. ISBN: 952-90-3888-7 (sid.)
Lahjoitus koostui kymmenestä Volvo Amazonista, viidestä Volvo 144-autosta ja yhdestä Volvo 1800S-autosta. Volkswagen 1500 -autoja oli yksitoista, Opel Recordeja kymmenen, Dodge Darteja kahdeksan ja Pymouth Valianteja viisi ja kahdeksan Moskovits Eliteä.
Osana L75 -juhlavuotta liikkuva poliisi ilmoitti keväällä 2005 etsivänsä vielä mahdollisesti käytössä olevia "tarra-autoja". Tietoa vielä "hengissä" olevista lahjoitusautoista löytyi vain muutamia. Kaksi niistä oli Volvo 144-malleja, yksi Volvo Amazon ja yksi Plymout Valiant. Yksi Volvo 144 S on Poliisimuseossa Tampereen Hervannassa.
Lisätietoa hamsterikeräksestä:
https://www.is.fi/autot/art-2000005679534.html
https://www.kaleva.fi/muutama-tarvan-auto-viela-hengissa/2468048
Kokonaiset siitaket säilyvät jääkaapissa +2-+5 asteessa noin kuukauden verran. Kuningasosterivinokas säilyy jääkaapissa +2-+5 asteessa enintään kaksi viikkoa. Kuivattuna siitake säilyy vuoden ja kuningasosterivinokas puoli vuotta. Keskimääräisesti tuoreet kokonaiset sienet säilyvät jääkaapissa noin viikon verran. Pilkottuna hieman vähemmän.Huonoksi menneen sienen tunnistusmerkkejä ovat limaisuus, pehmeä koostumus, paha haju sekä näkyvät mustat täplät/home itse sienen lakissa tai sisällä.Lähteethttps://kasvikset.fi/kasvitieto/viljellyt-sienet/siitake/https://puhtaastikotimainen.fi/tuote/sienet/https://smithymushrooms.com/blogs/news/king-oyster-mushrooms-pleurotus-eryngii
Vaatesuunnitteluun ja tekstiilisuunnitteluun liittyvistä ympäristökysymyksistä on tehty jonkin verran tutkimusta Suomessa. Aiheesta on laadittu useita pro gradu -töitä, jotka ovat luettavissa ko. yliopistojen kirjastoissa.
Kaukolainoja toimitetaan - kirjastosta riippuen - joko kopioina tai mikrokortteina. Voit tehdä kaukolainapyynnön esim. Helsingin kaupungin pääkirjaston kautta
www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
Aiheesta on julkaistu myös artikkeleita, enimmäkseen yleistajuisissa aikakauslehdissä.
Kirjallisuutta:
Valkonen, Anne (toim.)
Louhi : pk-yritykset ja tekstiilikuitujen ekologinen tuotekehitys ja tuotteistaminen.
Helsinki : Taideteollinen korkeakoulu, Muoti- ja tekstiilitaiteen osasto, 2000.
Paakkunainen, Riikamaria…
Ronja syö velliä vauvana. Matiasrosvot syövät lampaanpaistia ja juovat olutta. Syksyllä rosvot lähtevät hirvijahtiin, ja Loviisa kypsentää ja savustaa hirvenlihaa. Loviisan ruoka-aitasta löytyy monenlaisia herkkuja: leipää, vuohenjuustoa ja vuohenmaitovoita, munia, suolasäilykkeitä, savustettuja lampaanviuluja, jauhoja ja ryynejä, herneitä, hunajaa, saksanpähkinöitä, yrttejä ja lehtiä kanakeittoa varten. Ronja kypsentää lohta nuotiossa. Ronja ja Birk syövät myös leipää ja juovat villihevosen maitoa.
Lapin maakuntakirjastosta löytyi ainakin seuraavat teokset, joilla voisi päästä alkuun: Pauli Kallio: Pikkulasten ympyröitä, Sylvia Lindström: Elämänpuu - maailam lapsen silmin, Gunnar SAndberg: BArnets bildvärld. Lisää lasten piirustusten tulkinnasta voit etsiä Aurora-kirjastojen tietokannasta osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/aurora ja Lapin yliopiston Hilla-kokoelmatietokannasta osoitteessa http://www.urova.fi
Voit hakea materiaalia seuraavilla asiasanayhdistelmillä: piirustukset ja lapset; piirustus ja lapset; kuvallinen ilmaisu ja lapset.
Aiheesta löytyy myös lehtiartikkeleita kotimaisista artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja Arto, jotka ovat käytettävissä kirjastossa paikan päällä.
Tästä kansanlaulusta on erilaisia toisintoja, joiden sanat ja melodia vaihtelevat.”Nuori nunna” -nimellä laulu sisältyy nuottiin ”Maastamuuttajien lauluja : kansanlauluja Ruijan rannoilta ja Pohjoiskalotilta” (Myllylahti, 2008). Laulu alkaa: ”Nunna luostarissa rukoilee”. Säkeistöjä on seitsemän.Nimellä ”Nunna” laulu sisältyy nuottiin ”Oulussa laulettua” (Pohjoinen, 1983). Laulu alkaa: ”(Nuori) nunna luostarissa rukoilee”. Säkeistöjä on seitsemän.Erkki Ala-Könnin toimittamassa ”Kymenlaakson laulukirjassa” (Kymenlaakson maakuntaliitto, 1981) on laulusta kaksi toisintoa, toinen nimellä ”Nuori nunna” ja toinen nimellä ”Nunna luostarissa”. Kumpikin alkaa: ”Nuori nunna luostarissa rukoilee”.Nimellä ”Nunna” laulu sisältyy Ahti Sonnisen…
Raision kirjaston kokoelmissa on pari kirjaston historiaa käsittelevää kirjaa
- Uusi-Honko, Raili
Raision kaupunginkirjasto : historiaa ja nykypäivää
- Karlsson, Pia
Raision kirjastotoimen historiikki : katsaus kirjaston historiaan 1885-1998
Raision kirjasto ei osallistu Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun, joten kirjaston historiasta kannattaa käydä kyselemässä myös kirjastosta:
http://www.raisio.fi/asp/system/empty.asp?P=583&VID=default&SID=2854265…
Meillä ei ollut valitettavasti juuri nyt mahdollisuutta tutkia filmiä, mutta kyseinen elokuvahan sijoittuu n. 1860-luvulle, jolloin kyseessä lienee keisarillisen Venäjän asevoimien juhlapuku.
Kyseessä saattaisi olla esimerkiksi patruunalaukku, joka oli varsin koristeellinen ja saattaa tuoda myös mielikuvan "kameralaukusta". Upseerin asustukseen oli mahdollista liittää myös monenlaisia muitakin laukkuja ja koteloita, esim. asekotelo tai "leipälaukku".
Kannattaa kuitenkin muistaa, että ko. elokuva filmattiin jatkosodan aikana, jolloin puvustamisen ja varustamisen mahdollisuudet saattoivat olla normaalia niukemmat. Elokuvissa ei ole ollut myöskään aina mahdollisuuksia eikä tarvettakaan pysyä täysin sataprosenttisessa historiallisessa…
Löysin YouTubesta laulun esityksen (https://www.youtube.com/watch?v=3i7YMM8HWPc), mutta sen yhteydessä ei kerrota mitään tietoja kappaleesta eikä esittäjistä. Laulun nimeksi on merkitty ”Mun Jeesuksein” tai ainakin se on videon otsikkona. Sain varmistettua, että esittäjä on lauluduo Marita (Yli-Rönni) ja Irmeli (Kangassalo). Laulun nimi on "Mun Jeesuksein". Duon äänitys on ilmestynyt C-kasettina vuonna 1980 (Gospel Sound GSC 509). Äänitteen tiedot löytyvät Yleisradion Fono-tietokannasta. Laulun säveltäjäksi on merkitty Mosie Lister. Suomenkieliset sanat on tehnyt Seppo J. Järvinen. Tätä C-kasettia en löytänyt mistään kirjastosta.
Laulusta on olemassa toinenkin levytys: Helsingin Lähetysseuran Tyttökvartetin esitys. Se löytyy LP-levyltä ”…
Maija Vilkkumaan Sä tarviit paremman kuin mä nuotit löytyvät mm. teoksesta Hits 2020 (Otava 2020). Kirjaa on saatavilla Lohjalla pääkirjastosta ja Virkkalasta.
Tietokannasta etsittäessä hakusanoilla "tutkimusmatkat", "tutkimusmatkailijat" ja "tutkimusretkikunnat" löytyy paljon kirjallisuutta tutkimusretkistä. Useimmiten kyseessä ovat historialliset matkat aikoinaan tuntemattomiin maailmankolkkiin, kuten Aasiaan, Afrikkaan ja Etelämantereelle.
Kirjaston hyllypaikasta 40.8 löytyy matkakuvauksia, niiden joukossa on myös tutkimusretkikirjallisuutta. Hyllypaikasta 99.14 löytyy tutkimusmatkailijoiden elämäkertoja.
Se, ovatko kirjat samantyylisiä kuin mainitsemasi, selviää vain lukemalla. Hyvään lukukokemukseen vaikuttaa merkittävästi kirjoittajan tyyli ja taidot. Hakutuloksessa voi olla mukana puisevaakin tutkimuskirjallisuutta. Osa kirjoista on matkapäiväkirjoja. Alla muutama ehdotus kirjoista,…
Lainaan Pertti Mustajoen kirjoittamaa artikkelia maksakirroosista (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00044):
Alkuvaiheessa maksakirroosi ei aiheuta mitään oireita. Siksi alkavaa ja keskivaikeaa kirroosia voi sairastaa pitkään ilman, että tietää sairaudesta. Jos tässä vaiheessa tutkitaan veren maksa-arvoja, voi niissä olla maksan häiriöön viittaavia muutoksia, mutta ei ole olemassa mitään maksakirroosille ominaista laboratoriotutkimusta, jolla se voitaisiin tarkasti todeta. Maksakirroosissa näkyy muutoksia kaikututkimuksessa, mutta niidenkään perusteella sitä ei voi varmuudella todeta. Ainoa varma tapa todeta maksakirroosi ennen selviä oireita on näytepalan otto maksasta ja sen mikroskooppinen tutkimus.
Tarkoittamasi kirja on :
Lehtinen, Mika : Ruoanvalmistuksen käsikirja / Mika Lehtinen, Harri Peltonen, Päivi Talvinen. WSOY. 2005. Toscaleivosten ohje löytyy todellakin sivulta 757. Kirjan sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Ainakin Mark Twainin (julk. v. 1884) Huckleberry Finnin seikkailuissa. Kirja on tunnettu viattomasta nuoresta päähenkilöstään Finnistä ja hänen ystävästään Jimistä sekä Mississippijoen seudun asukkaista, heidän piintyneistä asenteistaan, ja etenkin rasismin satiirisesta kuvauksesta.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huckleberry_Finnin_seikkailut
http://www.kepa.fi/uutiset/944
Kiittää voi tosiaan liikaakin. Jos jokaisessa lauseessa kiittelee, se voi tuntua vastaanottajasta vaivaannuttavalta. Tarkasti on kuitenkaan vaikea sanella kirjeen sanamuotoja, koska ne riippuvat kokonaisuudesta.
Suvi Ruotsin ”Tapakirja” (Otava 2005) ehdottaa muodollisemman kirjeen lopetuksiksi ilmaisuja ”Ystävällisin terveisin” ja ”Kunnioittavasti”. Tosin Sirkka Lassilan ”Uusi käytöksen kultainen kirja” (WSOY, 2000) pitää ilmaisua ”Kunnioittavasti” hyvin muodollisena ja sopivana vain kaikkein virallisimpiin yhteyksiin. Sen sijaan tarjotaan ilmaisua ”Parhain terveisin” ja vähemmän muodollisiin kirjeisiin esimerkiksi ilmaisuja ”Lämpimin terveisin” ja ”Sydämellisesti”.
Sanat liittyvät toisiinsa kuten arvelit. Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että hyötyä ja hyötää ovat molemmat johdoksia samasta vartalosta, joka esiintyy myös sanoissa hyöty ja hyödyllinen.
Suomen sanojen alkuperä antaa sanalle hyötyä merkitykset 'saada hyötyä, vaurastua, menestyä, kasvaa rehevästi' ja sanalle hyötää merkitykset 'kasvaa, rehevöityä, vaurastua'.
Vanhassa kirjakielessä ja murteissa sanaa hyöty on käytetty myös merkityksessä 'verso, rikkaruoho'.
Läheet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1 : A-K / [Erkki Itkonen, päätoimittaja ... et al.] (1992)
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen (2004)
