Kyseessä saattaisivat olla Riikka Jäntin Vaahteratuvan väestä kertovat kirjat, joissa seikkailevat Nökö-orava, Toivo-siili ja Iiris-hiiri kumppaneineen.
Nokikätkön ritarit ja Kuuhiisi -kirjassa (2005) remontoidaan Vaahteratuvan keittiötä. Leivinuunista löytyy nyytti, jossa on salaperäisiä karttoja. Uunin perältä löytyy vielä luola, joka johtaa Rottalan kartanoon liittyvään seikkailuun.
Vaahteratuvan väki ja vaarallinen peto -kirjassa (2008) selvitellään metsästä löytyneiden suuren pedon jälkien arvoitusta.
Vaahteratuvan väki ja Kivihovin kirous (2010) vie vaahteratupalaiset ilmapalloaluksella Kivihovin kaupunkiin. Siellä Toivon päälle langetetaan kirous, josta on selviydyttävä ennen kuin kotimatka voi alkaa.
Nökö, Toivo ja Iiris…
Näytelmä on suomennettu nimellä ”Ukonilma” (Suomen Teatteriliitto, 1975). Suomentaja on Eino Kalima, ja kyseessä on painamaton näytelmä. Sitä löytyy monisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.uniarts.fi/. Lainaamiseen tarvitsee Arsca-kirjastokortin, mutta sen saa kyseisestä kirjastosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Englanniksi Ostrovskin näytelmä on käännetty nimellä ”The Storm”. Käännös löytyy vieläpä digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/7991, sillä näytelmä on Yhdysvaltojen lain mukaan tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella.
Ruotsiksi näytelmästä on olemassa ainakin radioteatterisovitus nimellä ”Ovädret: drama i sex scener…
"Saunottajan tehtäviin kuului saunan lämmittäminen, kylpyvesistä, laudeliinoista ja pyyhkeistä huolehtiminen, vastojen hautominen ja lopuksi saunan siivous. Kylvettäessä saunottaja löi löylyä, pesi, huuhtoi ja kuivasi saunotettavat kylvyn jälkeen." Saunaseuran jäsenlehti 3/2013
Saunottajan ammatti oli 1890-luvulla naispuolisen "sekatyömiehen" ammatti. "Selvästi samantyyppisiä vastineita ei ole syntynyt naispuolisista sekatyöläisistä lukuunottamatta ehkä siivoojaa, pyykkäriä, saunottajaa. Erilaisia tilapäistöitä tekevät naiset kuuluivat viime vuosisadan puolella yhtenä piirteenä kaupunkikuvaan. Selvästi on havaittavissa, että teollistuminen ja kaupungistuminen lisäsivät alkuvaiheessaan tämäntyyppisten työntekijäin lukumäärää" Kaarina…
Martti Lindqvist on tiivistänyt ajatuksensa Hoitajan kymmeneen käskyyn, jotka ovat seuraavanlaiset:Tärkeintä on olla oma itsesi, sillä sinun persoonasi on hoitovälineistäsi kaikkein keskeisin ja haavoittuvin.Elä rohkeasti todeksi arvosi ja elämänkatsomuksesi. Silloin opit kunnioittamaan myös hoidettaviesi vakaumuksia.Kunnioita aina ihmistä. Hänen arvonsa ei riipu hänen onnistuneisuudestaan tai virheettömyydestään ihmisenä.Ole hyvä itsellesi. Muista rajasi, äläkä vaadi itseltäsi mahdottomia.Ole johdonmukainen ja puolueeton ratkaisuissasi.Pidä yllä herkkyyttäsi, joka antaa sinulle mahdollisuuden asettua myös hoidettavan ihmisen asemaan.Muista terve itsekriittisyys. Myös ulkopuolelta saamasi asiallinen kritiikki on sinun kunnioittamistasi…
Tietoja kuolleista on kerätty Suomessa ensinnä kirkonkirjoihin. Osa kirkonkirjoista on tuhoutunut, mutta esim. HisKi-tietokannan haudatuista voi hakea tietoa eri seurakunnista. Alle 100 vuotta vanhoja kirkonkirjoja sieltä ei löydy, sillä Evankelis-luterilaisen kirkkohallituksen suosituksen mukaan tutkijoita ei pitäisi päästää tutkimaan 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja tai niiden mikrojäljenteitä. Tietojen saaminen alle 100 vuotta vanhoista kirjoista vaatii virkatodistuksen tilaamisen seurakunnasta.
Kuolleiden luetteloita vuodesta 1936 alkaen on laadittu Tilastollisessa päätoimistossa. Kansallisarkistosta löytyvät vanhimmat julkisina aineistoina:
Vuodet 1936-1965 ja vuodet 1966-1980. Jälkimmäinen on…
Uusi Viuhka -aikakauslehden (8/1965) mukaan Tita Vuori, ylioppilastyttö Turusta, sijoittui vuoden 1959 Miss Suomi -kilpailussa neljänneksi ja Tarja Nurmesta tuli Miss Suomi. Tita Vuori toimi ensin mannekiinina ja sitten hänestä tuli amerikkalaisen lentoyhtiö PAA:n lentoemäntä. Hän meni naimisiin amerikkalaisen Raymond O'Brienin kanssa, sai pojan ja asui artikkelin ilmestyessä New Yorkissa.Uusi Viuhka 8/1965 https://www.juvekim.fi/product.php?id=569419 (artikkeli löytyy oikealta neljännestä kuvasta alhaalta nimellä "Suomalaistytön uusi maailma")Koko artikkelin voit halutessasi tilata kaukopalvelun kautta Jyväskylän yliopiston tai Oulun yliopiston kirjastosta tai Kansalliskirjastosta. Kaukopalvelu on maksullista.https://finna.fi/Record/…
Kirjastot pystyvät ottamaan vastaan lahjoituksia vain valikoidusti. Lehtiä kirjastot eivät ota vastaan. Mutta voit jättää lehdet lähimmän kirjastosi kirjakierrätyspisteeseen. Sitä kautta lehdille löytyy uusia kiitollisia lukijoita.
Voit tarkistaa Helmetin kautta kirjastot, joissa on kirjakierrätyspiste. Pudotusvalikkoa painamalla pääset eteenpäin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut#/K
Laulu on nimeltään "Siitä tuntee joulun". Se alkaa: "Mistä tuntee joulun?" Sen on säveltänyt ja sanoittanut Kari Tuomisaari. Brita Koivunen levytti laulun vuonna 1964. Laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 12.
Kysymyksen tekstikatkelma löytyy kirjan 7. luvun alusta. Olli Mäkisen suomentamana se kuuluu näin: "Missä me Neuvostoliitossa olimmekin, [Moskovassa, Ukrainassa taikka Stalingradissa,] sukelsi taikasana Gruusia tavan takaa esiin. Ihmiset, jotka eivät olleet koskaan olleet siellä eivätkä ehkä koskaan pääsisikään sinne, puhuivat Gruusiasta jotenkin kaihoten ja suuresti ihaillen." (s. 140)
HelMet-kirjastojen lainoja voi uusia soittamalla mihin tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/, kun klikkaat haluamasi kirjaston kohdalla linkkiä ”Yhteystiedot”. Uusimista varten tarvitaan kirjastokortin numero.
Lainoja voi uusia myös Internetin kautta HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi, jos lomapaikassa on nettiyhteys. Uusimiseen Internetin kautta tarvitaan kirjastokortin numero ja siihen nelinumeroinen pin-koodi. Pin-koodin saa tarvittaessa hankittua mistä tahansa HelMet-kirjastosta, kunhan varaa mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Uusiminen…
Suomen vapaa-ajankalastajien sivulle on listattu esteettömiä kalapaikkoja Suomessa.
Uudeltamaalta löytyy Vihdin Kirkkojärvi/ Vihdin kirkonkylä ja Helsingissä Vantaanjoki, Kuninkaankartanon alasuvanto https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastus/esteettomat-kalapaikat/
Kysymys kannattaa lisäksi esittää Kalastus.com foorumilla https://kalastus.com/forum
Facebookista löytyy sivusto Esteetön kalastus
https://www.facebook.com/groups/566965791050578/
Molempien Kemijokien suussa sijaitsee Kemi-niminen kaupunki. Vienan Kemi mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1400-luvulla, Suomen Kemi 1300-luvulla. Molemmat ovat siis hyvin vanhoja.Suomen murteiden sanakirjan mukaan kemi tarkoittaa mm. kenttää tai niittyä. Vienan Kemin nimi on venäjäksi Кемь (Kem), mistä voisi ehkä päätellä, että nimen taustalla ei ole sama murresana kuin Suomen puolella.Lisätietoa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemi_(Viena)https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_historiaKemi Suomen murteiden sanakirjassa
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta ( http://finna.fi useita opinnäytteitä aiheesta. Hakutermeinä käytin asiasanoja monikamerakuvaus, monikameramiksaus, monikameratekniikka, monikameratuotanto ja monikameratyö. Julkaisuja voi kaukolainata kirjaston kautta. Googlaamalla löytyi lisäksi seuraavat julkaisut, jotka ovat luettavissa verkossa: Janne Saarela: Livestream monikameratuotannossa Kassun karnevaaleilla (Mikkelin amk 1991) sekä Jaakko Alajoki: Monikameratuotannon automaattinen editointi (TKK 2006). Pekka Korvenojan kirjassa TV-kameratyön perusteet (Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia 2004) käsitellään myös aihetta. Kirja on esim. Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa. Wikipedian artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/…
Kannattaa kääntyä ylioppilastutkintolautakunnan puoleen. Sen sivuilla osoitteessa https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tutkimusluvat kerrotaan, että heidän arkistossaan on aineistoja vuodesta 1970 alkaen. Koesuorituksia tosin kerrotaan varastoitavan vain pieni satunnaisotos, mutta asiaa voi toki kysyä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.ylioppilastutkinto.fi/yhteystiedot/kanslian-henkilokunta.
Etunimi Luukas voidaan taivuttaa joissakin sijamuodoissa kahdella tavalla. Yksikön genetiivi voi siis olla joko Luukaksen tai Luukkaan.
Vierasperäiset s-loppuiset nimet taivutetaan yleensä käyttämällä i-sidevokaalia. Genetiivimuoto nimestä Thomas on siis Thomasin, silloin kun on kyse vieraskielisestä nimestä (samoin kuin esimerkiksi Charles - Charlesin). Jos kyse on suomalaisen Thomaksen nimestä, genetiivimuoto on Thomaksen.
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=hae
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/nimien%20taivutus/ohje/632
https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/nostoja_k…
Monikon genetiivi sanasta puolustusvoimat on puolustusvoimien tai puolustusvoimain.…
"Miksi romaanien alkuja siteerataan, mutta edes suurimpien klassikkojen viimeisistä virkkeistä harva muistaa mitään?" kysytään Sinikka Vuolan ja Tommi Melenderin Maailmojen loput -kirjan esittelytekstissä. Kirjojen lopetukset ovat eittämättä jääneet aloitusten varjoon. Melkoisen liudan "maailman ja Suomen kirjallisuuden väkevimpiä alkuja" esittelevä kirja kyllä löytyy (Kaisa Neimala & Jarmo Papinniemi, Aloittamisen taito), mutta lopetuksista kiinnostunut saa tyytyä edellä mainittuun Vuolan ja Melenderin teokseen, joka yleisluontoisen romaanin loppuja koskevan pohdinnan ohella sisältää pienoisesseidensä yhteydessä kolmekymmentä valikoitua lopetusta.
Valitettavasti ei ainakaan vielä.
Asta Scheib on kirjoittanut teoksen Eine Zierde In Ihrem Hause: Die Geschichte Der Ottilie Von Faber Castell, johon varmaan TV-sarjakin perustuu. Sitä ei ole vielä suomennettu.
Suvusta ja Ottiliasta on myös verkkosivuja, mutta nekin saksaksi tai englanniksi. https://www.faber-castell.com/corporate/history/familiy/ottilie-alexander
https://www.graf-von-faber-castell.co.uk/company/tradition-perfection/history/countess-ottilie-and-count-alexander-von-faber-castell/
https://www.faber-castell.com/corporate/history
Ash-nimi on johdettu hepreankielisestä sanasta asher, joka tarkoittaa onnellista tai iloista (happy). Englanninkielessä nimi voi juontua myös saarnista, jota ash englanniksi tarkoittaa.
https://www.thebump.com/b/ash-baby-name
