Pelkästään kirjanpidon sanastoa suomi-venäjä ei löydy, mutta näistä sanakirjoista saattaisi olla apua:
Fagradjants, I. V.
Suomalais-venäläinen talouden ja kaupan sanakirja = Finsko-russki ekonomitšeski i kommertšeski slovar. 1998.
Fagradjants, I. V.
Russko-finskij èkonomičeskij i kommerčeskij slovar' = Venäläis-suomalainen talouden ja kaupan sanakirja. 2006.
Boman, Svetlana
Liikejuridiikan sanakirja ja asiakirjamallit : suomi-venäjä-suomi. 1997.
Suomen tilastollisen vuosikirjan 2020 taulukossa "24.1 Väestöntiheys 1.1.2020" näkyy karttakuviossa leikkausviiva, joka jakaa väestön pohjois-eteläsuunnassa puoliksi.
Tässä linkki vuosikirjan taulukkolistaukseen: https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2020/html/suom00…
Suora linkki taulukkoon (xlsx): https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2020/data/vaest_…
Itä-länsisuunnassa leikkausviivaa ei ole valmiiksi laskettuna, mutta sen laskentaa voi tiedustella Tilastokeskuksen erityispalveluista osoitteesta: erityispalvelut@tilastokeskus.fi
"Prontteli oli hieman koheneva astia, metallista tai tuohesta tai miksei muustakin tehty. Prännärillä poltettu kahvi pidettiin kaffeepronttelissa ja äijillä oli tuohesta tehty tupakkiprontteli, jossa oli pyöreä pohja, tuohiset sivut ja kansi päällä." - F. E. Sillanpää, Sanoja Hämeenkyrön murteesta (teoksessa Päivä korkeimmillaan : suhteita ihmisiin ja ihmisryhmiin)
Varsinainen paastonaika eli valmistautuminen pääsiäiseen käsittää neljäkymmentä päivää ennen pääsiäistä; tällöin sunnuntaita ei lasketa paastopäiviksi. Paastonaika alkaa tarkkaan ottaen laskiaistiistain jälkeisenä yönä ja päättyy pääsiäispäivää edeltävänä yönä.
Laskiaissunnuntaiksi sanotaan paastonaikaa edeltävää sunnuntaita, joka on siis seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Se voi olla aikaisintaan 1. helmikuuta ja myöhäisintään 7. maaliskuuta.
Lähde:
Heikki Oja, Aikakirja 2013
HelMetin aineistohausta, http://www.helmet.fi/fi-FI, löytyy pianopartituuri: Anna Bolena, tragedia lirica in due atti di Felice Romani / Gaetano Donizetti. Kaikkiaan löytyy viisi Donizettin partituuria hakusanalla Anna Boleno. Valitettavasti tällä hetkellä ei ole pääsyä Violaan, Suomen kansallisdiskografiaan, joten en voi tarkistaa, löytyisikö lisää partituureja jostain erikoiskirjastosta.
Hän on kyllä todella ahkera lukija! Edellisten perusteella suosittelenMartin Widmark: Kauhuagentti Nelli Rapp -sarja (Lasse-Maijojen kirjailijalta)Roope Lipasti: Lätkä-Lauri -sarjaCristal Snow: Penni Pähkinäsydän -sarjaTaru Viinikainen: Tiltu ja Lettu -sarjaEva Amores: Karsein viikko ikinä -sarjaAstrid Lindgren: Eemelit, Peppi Pitkätossut ja oikeastaan kaikki lastenkirjatTove Jansson: Muumi-kirjatTimo Parvela: Kepler62-sarjaJulian Clary: Me Ponnekkaat -sarjaRiina ja Sami Kaarla: Pet Agents -sarjaOikeastaan mikä vain Lukupalat tai Kirjakärpänen -sarjojen kirjoistaKannattaa kurkata myös kirjavinkkihyllyt Kirjasampo.fi -sivustolla (https://www.kirjasampo.fi/) ja sen alla toimivassa lasten- ja nuortenkirjallisuuden Sivupiiri.fi:ssä (https://…
Etsimänne kirjailija on kaiketikin Naantalissa asuva Tuulikki Soini (s. 1929). Häneltä on ilmestynyt useampikin romaani, jotka sijoittuvat sota-aikojen Petsamoon.
Soinin teos Sotasaalis : Petsamon sotapäiväkirja (1997) on omaelämäkerrallinen päiväkirjaromaani nuoren tytön näkökulmasta. Olisikohan se etsimänne teos?Alla on linkki Sotasaalis-romaanin kuvailuun Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19536#.WdoNtGAUnSc
Soinin kolmiosaisen Petsamo-sarjan ensimmäinen osa Petsamo ilmestyi vuonna 1985. Sarjan toinen osa Petsamo, Suomen siirtomaa julkaistiin seuraavana vuonna, samoin kolmas osa Petsamon laulu.
Myös Petsamo-sarjasta löytyvät kuvaukset Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%…
Vakoojakameroita tosiaan käytettiin eri maissa. Esimerkiksi vakooja John A. Walker Jr. käytti Minox-merkkistä kameraa salaisten koodien kuvaamiseen. Lisää tietoa Minoxista Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/MinoxToinen kiinnostava vakoojakamera oli Neuvostoliitossa valmistettu Tochka 58. Kamera pystyttiin piilottamaan solmioon. Kameran osia esittelevä kuva löytyy Crypto Museumin verkkosivuilta: https://www.cryptomuseum.com/covert/camera/tochka/index.htm ja lisää tietoa H. Keith Meltonin kirjasta The Ultimate Spy Book. Crypto Museumin verkkosivujen mukaan Tochka oli hyvin hiljainen kamera.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää käännöstietokantaa suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä.Sofi Oksasen tuotannosta on romaniaksi käännetty teokset Koirapuisto (Parcul pentru câini, 2021), Kun kyyhkyset katosivat (Ziua cind au disparut porumbeii, 2013), Puhdistus (Purificare, 20102), Samaan virtaan: Putinin sota naisia vastaan (De două ori în acelaşi râu : Războiul lui Putin împotriva femeilor, 2024) ja Stanilin lehmät (Vacile lui Stalin, 2012).Oksasen tuotannosta on saksannettu teokset Baby Jane (2013), Koirapuisto (Hundepark, 2021), Kun kyyhkyset katosivat (Als die Tauben verschwanden, 2014), Norma (Die Sache mit Norma, 2014), Puhdistus (Fegefeuer, 2010), Samaan virtaan: Putinin sota naisia vastaan (Putins Krieg gegen…
Kysymäsi katkelma löytyy tosiaan ”Faustin” ensimmäisestä osasta. Se on suomennettu useampaan kertaan. Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884 löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/files/18348/18348-8.txt. Forsman suomentaa kysymäsi kohdan seuraavasti: ”Sanoppa, kuinka uskos laita on?”
Valter Juva ja Otto Manninen edustavat hiukan uudempaa suomentajasukupolvea. Juvan suomennos on julkaistu esimerkiksi ”Goethen valituissa teoksissa” osana 5 (Otava, 1932), jossa sama kohta menee näin: ”Sanohan, kuinka uskos laita on?” Ilmeisesti Manninen on pitänyt sitä hyvänä käännöksenä, koska on ottanut Juvan version täysin samanlaisena myös omaan suomennokseensa, joka on ilmestynyt esimerkiksi ”Valittujen teosten”…
Elokuva on La Coupe à dix francs ohjaus Philippe Condroyer (1975).
Suomeksi Kymmenen frangin tukanleikkuu, Suomessa esitetty tv- 1. 14.02.1978.
Elokuvan juonesta kerrotaan yhtenevästi kirjasssa French National cinema.
Lähteet: elonet.fi
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/197637
French national cinema / Hayward, Susan
London : Routledge, 1993.
ISBN 0-415-05729-9
Seuraavista teoksista voisi olla hyötyä:
- Inkinen: Vertti - käsikirja ryhmäohjaajille, Profami, 2005
- Jähi: Työstää, tarinoida, selviytyä – vanhemman psyykkinen sairaus lapsuudenkokemuksena, Tampere University Press, 2004
- Kuronen: Leikki-ikäinen lapsi ja psyykkisesti sairas vanhempi - satukirja lapsille, Savonia-ammattikorkeakoulu, 2004 (Sisältää sadun Jouni ja taikakivi)
- Niemelä: Pienilläkin padoilla on korvat, Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto, 2000
- Näkymätön lapsi aikuispsykiatriassa / toim. Matti Inkinen, Tammi, 2001
- Söderblom: Lapsi masentuneen vanhempansa kanssa vertaisryhmässä, Profami, 2005
- Tepa tahtoo tietää / teksti: Minna Hintsala, MLL, 2002
Tytti Solantaukselta on myös kirja Mikä meidän vanhempia vaivaa? –…
Voisiko kyseessä olla yhtyeen Inkvisitio kappale Muumilaaksossa? Se löytyy levyltä Kiirastuli ja helvetti (Poko rekords) ja on äänitetty 1991 (ks. http://aanitearkisto.fi/firs2/kappale.php?Id=Muumilaaksossa ). Sen on säveltänyt ja sanoittanut Eero Hyyppä, joka vaikutti Juliet Jonesin sydämessä. Alla olevalla sivulla löytyy vähän juttua Inkvisitiosta, http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/yhtyeet/inkvisitio/index.html . Kannattaa katsella muutakin netistä hakusanoilla Inkvisitio Muumilaaksossa.
Kysymykseen ei nykyisen palkkakäsityksen valossa ole yksinkertainen vastata, sillä rahapalkan lisäksi miesopettajan palkkaan kuului erilaisia luontoisetuja, jotka kunta tai kansakoulun muu järjestäjä oli velvollinen tarjoamaan.
Kun opettajan virka/paikka tuli auki, haki kunta valtiolta – koulutoimen ylihallitukselta – avustusta palkkaukseen. Nuo valtionapuanomukset löytyvät Kansallisarkistosta. Valtionapua haettaessa piti perustella, millainen koulu, paljonko oppilaita, oliko ainoa opettaja yms. Valtio myönsi sitten noin 500 –1000 markkaa/vuosi valtionapua ja kunta lisäsi rahapalkkaa vaihtelevilla summilla. Yleensä kunnan maksama palkka näyttäisi olevan valtionapua pienempi. Toisinaan haettiin samaan aikaan sekä miesopettajaa että…
Kuulostaa siltä, että pääkirjastossa oleva tapahtumatila Venny voisi olla sopiva paikka luennon järjestämiseen. Venny on maksuton tapahtumatila ei-kaupallisiin tarkoituksiin pääkirjaston toisessa kerroksessa avoimessa kirjastosalissa. Sinne mahtuu 40 henkilöä. Myös ensimmäisessä kerroksessa olevaa Monitoimitila Matildaa voi varata pienimuotoisiin tapahtumiin, kuten järjestötoiminnan esittelemiseen. Löydät lisä- ja varaustiedot erilaisista tiloistamme kotisivultamme kohdasta: Tilat ja laitteet
Poro kasvattaa uudet sarvet joka vuosi ja kasvaessaan sarvet voivat tuntua lämpimiltä. Tämä johtuu siitä, että sarvet kasvavat samettimaisen nahan suojassa, jossa veri pääsee kiertämään aina sarvien kärkiin asti. Kun sarvet ovat kasvaneet täyteen mittaansa, samettinen nahka irtoaa paljastaen luiset sarvet, jotka eivät ole lämpimät.
Lähde: The real Rudolph : a natural history of the reindeer / Tilly Smith. Sutton, 2006.
Saksalaisilla on sotilashautausmaansa, joita hoitaa Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge -yhdistys. Sankarihaudoiksi niitä ei kutsuta. Saksalaisten tapa muistaa sodissa kaatuneita on monimutkainen ja siihen liittyy voimakkaita syyllisyyden tunteita. Aihe on edelleen herkkä. Wehrmachtista vaalittiin pitkään toisen maailmansodan jälkeen mielikuvaa sotarikoksiin sekaantumattomana organisaationa, mutta ns. puhtaan Wehrmachtin myytti murtui 1900-luvun lopulla uusien tutkimusten myötä.
Lähteitä:
German War Graves Commission - Wikipedia
How Germany remembers the world wars - BBC News
Myth of the clean Wehrmacht - Wikipedia
The virtuous Wehrmacht : crafting the myth of the German soldier on the Eastern Front, 1941-1944 |…
Hei!Topeliuksen sanat Porilaisten marssiin löytyvät Svenska litteratursällskapet i Finlandin sivustolta osoitteesta https://topelius.sls.fi/sv/collection/209/text/20261?views=(type:readingtext),(type:comments),(type:facsimiles,nr:1)
Tämä tietenkin riippuu vähän kirjasta ja sen merkittävyydestä, joten jos kyse on jostain arvoteoksesta niin kyllä se olisi kirjaston kannalta mukava jos se vielä palautuisi. Suurin osa 30 vuotta vanhoista kirjoista on kuitenkin jo poistettu vanhentuneena tai loppuunkuluneena kirjaston kokoelmista. Myöhästymismaksut ovat vanhentuneet jo vuosia sitten tässä tapauksessa.
Lahden pääkirjaston Media- ja musiikkipalveluiden äänitysstudion käyttäminen on maksutonta. Tarvitset palvelun käyttämiseen Lahden kaupunginkirjaston kirjastokortin. Lainaus Lahden kaupunginkirjaston verkkosivuilta:
"Voit varata studion käyttöösi paikan päällä tai soittamalla numeroon 03-8125 531. Studion käyttämiseen tarvitsen oman kirjastokortin. Studion ensimmäinen käyttökerta on opastettu, jonka jälkeen voit työskennellä omatoimisesti. Voit varata kerralla yhden ajan ja edellinen aika on käytettävä ennen uuden ajan varaamista."
http://lastukirjastot.fi/109905/fi/articles/lahden-musiikkiosaston-stud…
