Tiedoistasi voin päätellä, että seteli on Saksan keskuspankin painattama (X-tunnus) ja että se kuuluu ensimmäiseen eurosetelisarjaan. Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivulla on vinkkejä siitä, kuinka pääset arvioimaan erurosetelisi harvinaisuutta. https://tietopankki.snynumis.fi/eurot/eurosetelit/ Yhdistyksestä voi kysellä myös arviointiapua suoraan.
Suomen Numismaattinen yhdistys https://snynumis.fi/yhdistys/numismaattinen-yhdistys/
Tietoa euroseteleistä:
https://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/denominations/html/index.fi.html#es1-05
https://www.setelit.com/eurosetelit/sarjanumerot-ja-painopaikat
Lähetin kysymyksesi Helsingin pelastuslaitokselle sekä Kuurojen palvelusäätiölle. Helsingin pelastuslaitoksen vastaus: "Yleisissä tiloissa usein käytetty vilkkuja palosireenien lisäksi havainnollistamaan kaikille henkilöille paloilmoituksen perillemenoa. Yksittäisissä asuintiloissa on mahdollista asentaa kuulorajoitteisille tarkoitettuja palovaroittimia missä vilkkuvalo ja erilaisia värähtelytoimintoja palohälytyksen havaitsemiseksi."
Pirkanmaan pelastuslaitoksen oppaassa kerrotaan, että huonokuuloisille on tarjolla palovaroitinjärjestelmiä, jotka antavat palon havaitessaan hälytyksen ääni-, värinä- ja valosignaalilla. Lisätietoja ja ohjeistusta asiasta löytyy osoitteesta www.kuuloavain.fi. Kyseisessä osoitteessa ei kuitenkaan löydy…
Kattavin kirja aiheesta on varmaankin Aki Pulkkasen Gunilla ja kummat kertomukset. Kirjasta löytyy myös kattava lähdeluettelo, jonka avulla voit löytää vielä lisätietoja.
Kempeleen alueen kummitustietoa löytyy Satu Ekmarkin kirjasta Perinnettä Kempeleestä.
Kaleva on haastatellut Aki Pulkkasta Pohjois-Pohjanmaan kummitusperinteestä.
Luontokuvaaja Hannu Hautala oli naimisissa Irma Hautalan kanssa 70-luvulta asti. Lapsia heillä ei ollut. Lähde: Hannu Hautalan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 22.7.2023 (kirjoittanut Anna-Stina Nykänen)Lisää tietoa Hannu Hautalasta ja hänen urastaan löytyy mm. kirjasta Metso, Juha: Hannu Hautala: legendan perintö (2021)
Tämä laaja Ylen artikkeli käsittelee kasvojentunnistusteknologiaa valvontakameroissa: https://yle.fi/uutiset/3-10135093. Tämän Time-lehden artikkelin mukaan kyseistä teknologiaa hyödyntävä valvontakamera auttoi nappaamaan huumekauppiaan Brasiliassa: https://time.com/5735411/china-surveillance-privacy-issues/.
Tekoälyn käyttöön valvontakameroissa liittyy syvällisiä lainsäädännöllisiä ja eettisiä kysymyksiä.
https://yle.fi/uutiset/3-10815487
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006380255.html
Uolevi Nojosen kirja Kylän synty on julkaistu v.1984, joten sitä ei ole enää kirjakaupoista ostettavissa. Voit kuitenkin saada sen kaukolainaksi kirjastosi kautta. Sitä on Mikkelin sekä Tampereen kaupunginkirjastoissa sekä muutamissa korkeakoulukirjastoissa.
Voit myös osoittaa kysymyksesi suoraan WSOY:lle http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/docs/palaute (Nojonen on WSOY:n kirjailijoita). Nojosen sähköpostisoitetta ei löytynyt, mutta viestit hänelle menevät varmaankin WSOY:n kautta perille.
Ainakin vuoden 1937 Sinisen kirjan mukaan liike on toiminut Vammalassa. Tuolloin sen omistajana oli A. Sylvänne, johtajana E. Sylvänne.
Olisiko A. Sylvänne Albert Sylvänne, joka toimi aikanaan Vammalan seudun voima (nykyinen nimi)-seuran puheenjohtajana?
Löytyisikö liikuntavälineteollisuutta käsittelevistä artikkeleista ja kirjoista tietoa Sylvänteestä?
Turunen, Markku: Pitkä latu : legenda suksesta. Maahenki, 2015.
Pajala, Vuokko: Sai hiihtävä hikensä. Artikkeli lehdessä Pellervo 2/1994.
Alla olevalta Kolumbuksen (kuuluu nykyään Elisaan) sivulta löytyy Vammalan lakkautettujen yritysten tiedoista, että Sylvänteen urheiluliike on lakkautettu 31.7.1981, ja että omistajan nimi oli tuolloin Matti Järvelä:
http://www.kolumbus.fi/drillsoft/…
Lampaat toimivat dekkareina Leonie Swannin kirjassa Murha laitumella : lammasdekkari (WSOY 2007).
Siihen on myös jatko-osa: Ihmissutta ken pelkäisi : lammasdekkari (WSOY 2011).
Jere on lyhentymä nimestä Jeremia (hepr. Jirmeja, Jahve kohottaa, Jahve on korkea).
Jeremia oli eräs Vanhan testamentin suurista profeetoista. Jeremiaan muuntumia ovat mm. Jarmo ja Jorma.
Joni-nimen alkumuoto on Jon. Se on Joonas-nimen lyhentymä. Joona (hepr. Jonah, kyyhkynen). Suomalinen kirjoitusasu Joonas tulee Joona -nimen kreikkalaisesta muodosta Jonas.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja, WSOY 1999
"Flying buttress" -tokaisun taustalla on Churchillin usein siteerattu vastaus, jonka hän antoi kysymykseen, pitääkö hän itseään kirkon tukipylväänä ("pillar of the church"). Churchillin mukaan hän on suhteessa kirkkoon enemmänkin kuin rakennuksen tukikaari ("flying buttress"), koska hän kannattaa sitä ulkoapäin. ("I support it from the outside.")
Sosiologia / Kimmo Saaristo, Kimmo Jokinen on ollut pääsykoekirjana. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 2004.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1698299?lang=fin
Kaksi muuta ehdotusta:
Suomalainen yhteiskunta / Kimmo Jokinen, Kimmo Saaristo, julk. 2002
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1321866?lang=fin
Viestinnän vallassa : johdatusta joukkoviestinnän kysymyksiin / Risto Kunelius, julk. 2003
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1624930?lang=fin
En valitettavasti löytänyt tietoa siitä, onko "hullu vuosi" -ilmaisu jonkin yksittäisen historiantutkijan keksintöä. Kyseistä ilmaisua (das tolle Jahr) käytettiin kuitenkin lähinnä saksankielisessä historiankirjoituksessa. Todennäköisesti Ranskasta lähtöisin olevaa "kansojen kevät" -ilmaisua (printemps des peuples) tavattiin myös saksalaisessa kirjallisuudessa (Volkerfruhling). "Hullu vuosi" ja "kansojen kevät" ovat molemmat tietysti hieman värittyneitä ilmaisuja ja saattavat kuvat yksittäisen kirjoittajan asennetta vuoden 1848 tapahtumiin.
Kävisikö Eeva Kilven runo
Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.
Eeva Kilpi, Laulu rakkaudesta ja muita runoja 1972 https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kulttuuri/eeva-kilpi-naistenpaivan-runo/
tai J Karjalaisen laulun sanoitus:
Keitä ne on ne sankarit
sellaiset sankarimiehet
joita koko valtakunta arvostaa?
Keitä ne on ne sankarit
sellaiset sankarinaiset
jotka tosi työstä palkintonsa saa?
Me ollaan sankareita kaikki
kun oikein silmiin katsotaan
me ollaan sankareita elämän
ihan jokainen
Keitä ne on ne…
Thomas Maloryn Le morte d'Arthurin pohjalta koostetusta tarinavalikoimasta Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa on ilmestynyt ainoastaan yksi laitos vuonna 1908. Sen on suomentanut Aino Lehtonen.
https://www.finna.fi/Record/doria.10024_145174#versions
Le morte d'Arthuria ei ole suomennettu kokonaan. Marja Helanen-Ahtolan lyhennetystä suomennoksesta Pyöreän pöydän ritarit on otettu viisi painosta vuosina 1979 - 2000.
https://www.finna.fi/Record/oy.99788053906252
Erilaisia suomeksi julkaistuja teoksia, jotka liittyvät kuningas Arthurin ja pyöreän pöydän ritareihin, on huomattava määrä. Näitä voi hakea Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A…
Suoraa käännöstä sanalle ei löytynyt, mutta kirjassa Pitkäranta, Reijo: Suomi-latina-suomi-sanakirja, 2001, verbi "väistää" on käännetty latinaksi "cedere" ja "liike" on "motus". Google-kääntäjä antoi sanalle "väistäminen" merkityksen "recedens".
Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Gustaf Nordqvistin lauluun "Jul, jul, strålande jul" eli suomeksi "Joulu armahainen" on suomenkieliset sanat tehnyt Aatu Leinonen.
https://finna.fi
http://www.hs.fi/muistot/a1305989906249
Itse asiassa se on alun perinkin englanninkielinen, nimeltään "There is a Green Hill Far Away ". Sanoituksen kirjoitti irlantilainen Cecil Frances Alexander vuonna 1848. Virren suomenkieliset sanat ovat Jaakko Haavion. Englanninkielisen tekstin voit lukea hymnal-lähdelinkistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vieraalla_maalla_kaukana
https://www.hymnal.net/en/hymn/h/995
