Kyseessä lienee tämän tyyppinen tekstiilispray? https://arkiveatelier.com/products/raikastava-tekstiilisuihke-steamery
Ryijyä pitää pääsääntöisesti huoltaa ja puhdistaa erittäin hellävaraisesti. Tekstiilisuihke sisältää säilöntäainetta ja hajusteita, joiden vaikutuksesta mm. ryijyn lankojen väreihin ei ole tietoa. Lisäksi suihke ei varsinaisesti puhdista tekstiiliä, vaan enemmänkin poistaa hajuja. Tuotetta ei kannattane suihkutella ainakaan vanhaan ja arvokkaaseen ryijyyn.
Ohjeita ryijyn puhdistamiseen: https://www.craftmuseum.fi/palvelut/konservointikeskus/konservointiohjeita-erilaisille-tekstiileille/ryijy-ja-sen-hoitaminen-0
En löytänyt anatomian kirjoista vastausta kysymykseesi. Ihmisen aivojen painoksi mainittiin n. 1,3-1,5 kg. Naisen aivot ovat yleensä hieman kevyemmät, koska naiset ovat yleensä miehiä pienempiä. Ihmisen pään kokoa pohdiskeltiin nettisivulla, jolla tutkijoiden joukko kartoittanut kaikenlaisten asioiden painoja. Siellä ihmisen pään painoksi arvioidaan n. 4,5-5 kg sukupuolesta riippumatta. Toisaalta ihmisen pää painaa n. 10 % ihmisen omasta painosta, joten naisen pää on tämän arvion mukaan miehen päätä pienempi.
Lähde:
https://whatthingsweigh.com/how-much-does-a-human-head-weigh/
Miksipä se ei olisi sallittua? Mistä tahansa HelMet-kirjastosta lainatun aineiston saa palauttaa mihin tahansa muuhun HelMet-kirjastoon, lainat saa kaikin mokomin palauttaa ennen eräpäivää, ja kirjaston puolesta saat ihan vapaasti palauttaa myös kaveriesi lainoja. Ainoa mahdollisesti kielletty asia jonka tässä pystyn keksimään olisi, jos kaverisi kieltänyt sinua palauttamasta omia lainojaan ;)
Helmet-kirjastoissa on alettu periä maksu noutamattomista varauksista tänä kesänä 2021, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto…
Kyseessä voisi olla Ayana Mathisin romaani Huonetta ja sukua (WSOY, 2014). Toinen vaihtoehto voisi olla Mildred D. Taylorin Ukkonen, kuule huutoni mun (WSOY, 1979).
Yle on tietysti asiantuntija, joten voit melko hyvin luottaa heidän vastaukseensa. Kuitenkin YLE:n vuosikirjoissa kerrotaan tarkasti kaikista radio- ja tv-toimintaan liittyvistä tapahtumista. Vuosikirjasta 1978-1979 löytyy esimerkiksi seuraava maininta (s. 116):
"Television uutistoiminta siirtyi kertomusvuoden lopulla kokonaan väriin. Maanantaista 14.5.1979 ei enää ollut mustavalkoisia maanantaipäiviä, vaan uutiset ovat kaikkina viikonpäivinä väreissä - kuitenkin lukuunottamatta uutisten käytössä olevan väristudion huoltokausia."
Väritelevision kehityksestä kertoo myös Paavo Velanderin teos "Kidekoneesta väritelevisioon" (Kirjayhtymä 1986). Siinä sanotaan, että vuonna 1974 saatin käyttöön Tohlopin väristudiot, jolloin yli puolet tv-…
Liikakansoituksesta on kirjoitettu paljon 1970- ja 1980-luvuilla. Nykyään aiheen käsittely on harvinaisempaa.
Finna-haku löytää 23 teosta asiasanalla liikakansoitus. Niistä uusin on Johan Lahdenperäin 2017 ilmestynyt Elämän biologinen suunta on ylikansoitus. Finna
Jos vaihtaa hakusanaksi väestöongelmat. löytyy 50 teosta. Uusinpana Erkki Tuomiojan 2021 ilmestynyt Tulevaisuuden varjossa : selviääkö ihmiskunta? Finna
Hakusanalla väestönkasvu löytyy 40 kirjaa. Uusinpana Edwar Paicen 2021 julkaistu Youthquake : why African demography should matter to the world Finna
Listoilta löytyy myös monia muita mielenkiintoisia näkökulmia maailman väestönkasvuun.
P. J. Hannikaisen kaksiääninen sovitus tästä Mozartin säveltämästä yksinlaulusta (Sehnsucht nach dem Frühling, KV596) sisältyy Elsa Kojon toimittamaan "Suureen kevät- ja kesälaulukirjaan" (WSOY, 1984) ja myös P. J. Hannikaisen nuottiin "Sirkkunen : lauluja lapsille" (Gummerus, 1927 ja 1954). Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Kun kevät kaunis tuli". Suomenkielisen sanoituksen on kirjoittanut P. J. Hannikainen.
Olavi Pesosen neliääninen sovitus sekakuorolle sisältyy nuottiin "Laulava kansa : säestykset ja kuorosovitukset laulukirjaan" (Valistus, 1961; 4. painos).
Anders Öhrwallin kolmiääninen sovitus (SSA) löytyy verkosta Topeliuksen ruotsinkielisillä sanoilla ja nimellä "Kom hör min vackra visa":
https://wessmans.com/pdf/artikel/…
Suomen ainoaksi punapapiksi mainittu Einar ja hänen vaimonsa Suoma (os. Fahler) osallistuivat aktiivisesti jo ennen sisällissotaa paikallisen työväenyhdistyksen toimintaan. Sisällissodan puhjettua Einar Rauhamäki toimi Ruotsinpyhtään punakaartin johtajana. Sodan jälkeen hän pakeni Ruotsin kautta Neuvosto-Venäjälle.
Puoliso Suoma joutui sodan jälkeen Hennalan vankileirille, josta hänet siirrettiin Hämeenlinnan vankileirille ja armahdettiin myöhemmin. Kaksikymmentäluvun alussa hänen tiedetään muuttaneen Neuvostoliittoon. Pariskunnan elämästä on tietoja useissa eri teoksissa ja lehtiartikkeleissa. Alla tietoja niistä.
Lähteitä:
- Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 82 -83 (1992-1993). Hki 1994.…
Hei! Tässä muutama hänestä kertova kirja, jotka ovat lainattavissa alueesi kirjastoista!Tässä on hänen uusin elämänkertansa:Thomson, Graeme: Under the ivy: the life and music of Kate Bushhttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.2584371?sid=5015062310Sama kirja suomennettuna:Thomson, Graeme ; Haapala, Laura, kääntäjä: Kate Bush ja musiikin lumohttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.2056626?sid=5015062145 Tässä toinen, hieman vanhempi elämänkerta:Jovanovic, Rob: Kate Bush : the biographyhttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1743707?sid=5015062310Joka löytyy myös suomennettuna:Jovanovic, Rob ; Sumari, Anni, kääntäjä: Kate Bush : elämäkertahttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1788242?sid=5015062145 Tässä vielä valokuvakirjaBush,…
Tolkienin omilla kuvituksilla on suomeksi julkaistu ainakin Hobitti (useina eri painoksina) sekä lastenkirjat Kirjeitä Joulupukilta, Herra Bliss ja Roverandom.
Tolkienin kuvituksista löytyy suomeksi lisätietoa teoksista Hobitti Tolkienin silmin, Taru Sormusten herrasta Tolkienin silmin ja Tolkien : mies joka loi Keski-Maan.
Eva-Lis Wuoriolta on ilmestynyt kolme kirjaa suomeksi: Tunnussävel – vaara uhkaa (Nuorten toivekirjasto, 1974) kuvaa Varsovan vastarintaliikettä toisen maailmansodan aikana, Salainen taistelu (Nuorten toivekirjasto, 1976) kertoo toisen maailmansodan ajasta Tanskassa ja lastenkirja Koiraetsivä (1979). Nuortenkirjat on käännetty englannista ja lastenkirja on kirjoitettu suomeksi. (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Nuortenkirjat saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI Koiraetsivä-kirja on monien kirjastojen kokoelmissa eri puolilla Suomea.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo kertoo vuonna 1988 kuolleesta kirjailijasta:
”Eva-Lis Wuorio syntyi Viipurissa 1917. Hän…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan krossi on kappalemitta, joka tarkoittaa 12 tusinaa, eli 144 kappaletta. Otavan isossa tietosanakirjassa mainitaan, että sana tulee ranskan kielestä (grosse).
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään runon alkuperää tai tekijää.
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Larin-Kyöstin runo "Kirkonhiirien joulu" löytyy teoksesta "Larin-Kyösti, k. (1916): Sydänpäivän lauluja. K. J. Gummerus."Tässä runon sanat: Kirkonsakastissa pöydän päässä huojui hiirivaari hajasäärin, pitkää nälkää nälvi hiirimuori, poijat rippisaarnaan vastas väärin. »Hohhoo», huokas vanha hiirimuori, »muinoin jouluks saikin kyrsää, kuhaa, nyt saa jyrsiä vain kirjankantta,tääll' ei muuta saa kuin yskää, nuhaa». »Jättihän se ennen ristirahvas kirkonpenkkiin jonkun leivän murun, huono aika...» virkkoi hiirivaari, »lapsistaankin saa vain vaivan, surun.» »Rusthollien laiskat rotat lihoo, niill' on herkut sekä herranpäivät, hengen hiiret saavat purra kynttään, ihme…
Hillo pursotetaan munkin sisään ohuella tyllalla paiston jälkeen. Jos hillon laittaa ennen paistamista, se alkaa kiehua ja pursuu reiästä ulos, jolloin munkin ulkonäkö kärsii. Teollisissa leipomoissakin hillo pursotetaan paiston jälkeen joko käsin tai koneellisesti. Koneellisessa tavassa munkit kulkevat hihnalla ja pursotin pistää hillon niihin. Ohje hillomunkkien valmistukseen kotona ja kuva hillotyllasta löytyy esimerkiksi Hellapoliisin sivuilta: https://www.hellapoliisi.fi/reseptit/makeat-leivonnaiset/hillomunkit/
Conneryn korvaajaksi James Bondin rooliin kaavailtiin lukuisia englanninkielisten maiden näyttelijöitä. Tämä artikkeli antaa ymmärtää, että Cainelle roolia ilmeisesti myös tarjottiin, mutta tämä kieltäytyi siitä, koska piti itseään liian tavanomaisena Bondiksi. Tosin jälkimmäinen huomautus on otettu toisesta yhteydestä, jossa hän puhui ystävyydestään Bondia näyttelleiden Sean Conneryn ja Roger Mooren kanssa.
Sen sijaan Caine luuli, että Bond-tuottaja Harry Saltzman halusi hänet Conneryn tilalle jo vuonna 1964. Todellisuudessa Saltzman halusi hänet esittämään vakooja Harry Palmeria, jota Caine näyttelikin sitten monessa elokuvassa. Vaikka Palmer oli monin tavoin Bondin vastakohta, rooli antoi Cainelle bondmaisen…
