Oikeaanhan tuo arvaus mietelmän lähteestä osuu: se löytyy sivulta 10 Kerttu Wanteen aforismikokoelmasta Ilman naamiota.
"Kaiken luovan edellytyksenä on jonkinlainen hedelmällinen laiskuus. Ahkera touhu tappaa hengen hedelmät."
Kielitoimiston sanakirja määrittelee gourmet-sanan, suomeksi myös gurmee, näin:
1. gurmeeruoka; yhdyssanojen alkuosana: herkku.
2. harv. hyvän ruoan ja viinien ystävä ja tuntija, herkkusuu.
gurmee - Kielitoimiston sanakirja
Gourmand on ranskaa ja sanakirjan mukaan sillä on seuraavia merkityksiä:
- herkutteleva, perso hyvälle ruoalla, ahne, perso (kuvainnollisesti), herkkusuu, syömäri, gastronomiassa käytetään mm. ilmaisussa gurmeeateria (repas gourmand), kasvitieteessä hedelmäpuun vesaoksa (branche gourmande), juurivesa tai mansikan rönsy, sokeriherneet (pois gourmands)
Nimi Mette on lyhenne tai hellittelymuoto vanhasta germaanisesta nimestä Mechthild (=voimakas taistelija), Suomen almanakassa vuodesta 1726 ja vuodesta 1750 tämän perinteisenä päivänä 14.3. Kirjoitusasuna vaihtelivat 1800-luvun lopulle asti Mathilda ja Matilda, jälkimmäinen syrjäytti edellisen v. 1890. Etunimistä löytyy tietoa esim. teoksista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa, Etunimet.
Hei, Kuopiossa on ollut kirjastoauto Aapeli. Se saatiin käyttöön vuonna 1979 ja oli malliltaan Sisu. Kirjastoauto Aulis on puolestaan saanut nimensä kuopiolaisen jalkapallolegenda Aulis Rytkösen mukaan.
Karjala-aiheisia romaanisarjoja:
Kuusalo Rauha, Karjala evakot -trilogia: Karjalan katrilli, Pala maata, pala elämää, Jäähyväisten aika; Hämärän kukkien maa
Tenkanen Martti, Kajahtaa Karjasta, Vielä kajahtaa Karjalasta (uskonnollinen)
Kaari Utrion Halvast-sarja sijoittuu Hämeenlinnaan, mutta Karjalassa käydään ristiretkellä: Pirkkalan pyhille pihlajoille, Karjalan kruunu, Neidon tanssi, Katariinan taru (historiallinen, romantiikka)
Olsson Hagar, Karjalainen vaeltaja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10047
Iris Kähärin teoksissa karjalaisuus ja siirtokarjalaisten elämä ovat usein aiheena: Elämän koko kuva; Seppele Viipurille; Rikastua, rakastua; Jerusalemin suutarit; Viipurilainen…
Kirjastoautotietoa löytyy Kirjastot.fi-sivuston Kirjastoala-kanavalta, kohdasta Kirjastoautot, http://www.kirjastot.fi/kirjastoautot/ . Täältä löytyy vain suomen kielellä kirjastoautostandardi (http://www.kaapeli.fi/~fla/k-autostandardi.htm ), ja epäilenkin, että vastaavaa suomalaista ei englanniksi löydy. Vastaavaa tietoutta englanniksi löytynee IFLAn kirjastoautojaoston sivuilta, http://www.ifla.org/VII/s38/index.htm
Gerald Durrellin kirjasta The Talking Parcel , joka on julkaistu myös nimellä The Battle for Castle Cockatrice, on tehty animaatioelokuva nimeltä The Talking Parcel vuonna 1978. Suomenkielinen nimi on Papukaija Kaija ja Liskolinnan vanki. Olisiko tämä etsimäsi? Alla linkki elokuvatietokanta IMDB:n sivuille, jossa on tietoa elokuvasta, sekä hakupalvelu Finnan sivuille:
https://www.imdb.com/title/tt0330963
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_121546
Elokuva on mahdollisesti ollut aiemmin Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Poistetusta aineistosta ei ole luetteloa, eikä kirjastokortinkaan kautta ole mahdollista löytää näitä vanhoja lainoja.
Emme löytäneet kummallekaan laululle ruotsinkielisiä sanoja. Kyselin myös muutamalta ruotsinkieliseltä työkaverilta asiasta ja he eivät myöskään olleet kuulleet näitä muuten kuin suomeksi.
Tällä hetkellä pääkaupunkiseuden kirjastoista Sellon kirjastossa Espoon Leppävaarassa toimii avoin yli 12-vuotiaille tarkoitettu roolipelikerho. Roolipelaamisen luonteen takia kerhot eivät aina ole avoimia tapahtumia vaan niihin kootaan kiinteä porukka, minkä jälkeen niistä ei enää tiedoteta. Kannattaa siis seurata tapahumatarjontaa.
Sellon kirjaston roolipelikerho
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Tapaht…
Pelitapapahtumia voi hakea Helmet-sivuston tapahtumahausta käyttämällä rajausta pelitapahtumat.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?s=
Suomen Rooli- ja Miniatyyripelaajat ry järjestää peli-iltoja Nuorten toimintakeksus Hapessa Helsingin Sörnäisissä.
http://www.roolipelit.fi/
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että puhujakorokkeen valintaan ei liity sääntöjä, eli kansanedustajat saavat itse valita, kumpaa koroketta käyttävät.
100 markan kolikko vuodelta 1957 on arvioitu 2 euron hintaiseksi yleisimmin esiintyvässä kuntoluokituksessa. Jos kolikko on aivan uudenveroinen, sen hinta on 8 euroa.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen (v. 2008 painos).
Paavo Rintalan kirjassa "Pojat" Jake tulee kuten elokuvassakin molempien vanhempiensa hylkäämäksi. Hän on piilossa ladossa neljä päivää odottaen että häntä etsittäisiin. "Kukaan ei tullut häntä etsimään. Kukaan ei tiennyt hänen edes kadonneen." Jake ampuu itsensä "Fritz-sedältä" saamallaan aseella. Hänet löydetään sattumalta vasta kahden ja puolen kuukauden jälkeen heinäladosta. Hänet tunnistetaan taskusta löytyvät astmatupakkapakkauksesta. Farmaseutti, joka oli myynyt varaston viimeisen askin, tunnistaa pojan. Kukaan ei ollut kaivannut häntä.
Löysin virren sanat Digi.kansalliskirjasto.fi:stä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1960922?term=Siteist%C3%…. Siellä lähteeksi mainitaan Siionin virret 84:8. Tuo teksti on Isien perintö. Herännäisyyden kotihartauskirjasta vuodelta 1933, joten ainakin tuolloin tai aiemmin painetusta Siionin virsistä se löytyy. Verkosta löytyvässä Siionin virret virsikirjasta se ei löydy ja vaikuttaa siltä, ettei se ole myöskään edellisessä versiossa, https://www.h-y.fi/siionit.html.
Siionin virsiä löytyy kirjastoista, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Siionin+virret&type=AllFields&l….
Herättäjäyhdistykseltä voisi kysyä myös lisää, hy@h-y.fi.
Perusteellisimmin Aristoteles käsittelee onnellisuutta Nikomakhoksen etiikassa, mutta aivan täsmällisesti kysymyksen sitaattia vastaavaa kohtaa en siitä onnistunut löytämään.
Lähimmäs etsittyä lausahdusta päästään ehkä näissä katkelmissa:
"[Koska] onnellisuus on sielun toimimista täydellisen hyveen mukaisesti, [meidän on tutkittava sitä, mitä hyve on.]" (I kirja, 13. luku)
"Ja onnellisuutta sanomme sielun tietynlaiseksi toiminnaksi." (I kirja, 13. luku)
Hei!
Lasten kuvakirjoissa ulkomaille muuttaminen on aiheena esimerkiksi kirjoissa Elina vieraalla maalla, Jason muuttaa maasta sekä Anni ja Lasse. Jukka Laajarinteen kuvakirja Elina vieraalla maalla kertoo Elinasta, joka on perheineen muuttamassa kahdeksi vuodeksi ulkomaille. Camilla Mickwitzin kirjassa Jason muuttaa maasta Jason ja äiti muuttavat ulkomaille äidin jäätyä Suomessa työttömäksi. Jason aloittaa uudessa kotimaassaan päiväkodin ja huomaa, että kaikki puhuvatkin jotain vierasta kieltä. Kuinka uusi kieli opitaankaan? Libby Gleesonin kirjassa Anni ja Lasse Anni muuttaa pois Lassen luota, toiselle puolelle maailmaa.
Suomi taas on uusi kotimaa Iranista muuttavalle pojalle Sanna Pelliccionin kirjassa Onni-poika saa uuden ystävän.…
JR 53 on jatkosodan aikaiseen 3. divisioonaan kuulunut jalkaväkirykmentti 53, jonka perustamispaikat olivat Pudasjärvi ja Ii. Jalkaväkidivisioonan likimääräinen miesvahvuus Suomen jatkosodan aikaisissa maavoimien joukoissa oli noin 16 400. Jalkaväkirykmentin määrävahvuus oli 3 616 miestä.
TS MM tarkoittaa talvisodan muistomitalia. Sen perustyyppiä jaettiin suomalaisille sotilaille palveluksesta vihollisen tulen alla. Mitalin nauhaan kiinnitettiin 12 x 5 mm kokoinen tunnus, jossa on ristikkäiset miekat. Mitaliin on olemassa yhteensä 15 erilaista solkea: 11 taistelupaikkojen tai rintamasuunnan mukaan sekä 4 eri aselajeista tai muusta palveluksesta.
JS MM on vastaavasti jatkosodan muistomitali. Tämän vuonna 1957 perustetun mitalin oli…
Eri merkeillä kirjoittamisesta on kysytty usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta.
Tässä kolme vanhaa vastausta:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japaniksi katakana-kirjoitusmerkeillä.
Internetistä…
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on Etelä-Hämeen keskusammattikoulun vuosikertomukset kyseisiltä vuosilta. Vuosikertomuksiin sisältyvät luettelot koulun opettajista ja oppilaista. Aakkosellisessa opettajaluettelossa on vuosittain yli 50 nimeä. Joidenkin opettajien opetusala ilmoitetaan luettelossa, mutta useimpien kohdalla on vain maininta siitä, onko kyseessä yleisaineiden opettaja, työnopettaja vai ammattiaineiden opettaja.
Lisäksi verkossa on luettavissa T. J. Mäkipuron historiikki "Etelä-Hämeen keskusammattikoulu 1946-1972" osoitteessa: https://skydrive.live.com/P.mvc#!/view.aspx/.Public/EHKAK.docx?cid=650e… Historiikissa mainitaan nimeltä useita opettajia. Tietoja muutamista Etelä-Hämeen keskusammattikoulun opettajista löytyy myös…
Helmet-haun artikkelihaussa mukana oleva ARTO on kotimaisten aikakauslehti- ja monografia-artikkelien viitetietokanta ja metatietovaranto. ARTOsta löytyvien viitetietojen perusteella voit etsiä julkaisun, josta kyseinen artikkeli on luettavissa.
Löytämäsi Timo Lapilan artikkelit on julkaistu Turun postimerkkikerhon Abophilin numeroissa 38 (2001) : 6 (s. 34-37) ja 39 (2002) : 1 (s. 42-45). Pääkaupunkiseudulla lehti on luettavissa Kansalliskirjastossa. Abophil-lehden muut sijainnit ja saatavuuden voit tarkistaa esimerkiksi Melinda-tietokannasta, Frank-monihaulla tai Finna-hakupalvelulla.
HelMetin artikkelihaussa voit laittaa nimekkeen koriin ja lähettää tiedot omaan sähköpostiisi. Artikkelia ei siis voi varata, eikä Helmetin kautta pääse…
