L-sarjan 20€ seteleiden arvo riippuu painokoodista ja nimikirjoituksesta.
Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy taulukko, jossa kerrotaan myös setelien kunnon vaikutus arvoon.
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/vaikeat-l-sarjan-eurosetelit
Iltalehti 5.7.2019 opastaa lukemaan seteleitä. https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015091220337548
Mielenkintoinen artikkeli keräilyrahojen arvosta löytyy myös Vantaan sanomien numerosta 30.01.2019 https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/740885-hilkan-87-kotoa-loytyy-tuhansien-kolikoiden-kokoelma-numismaatikko-paljastaa sekä Taloussanomissa 20.8.2008 https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005796763.html
Numismaatikkoliitosta kannattaa kysyä myös suosituksia…
Perustuslakimme antavat kansanedustajalle laajemman toimintavapauden sekä tehokkaamman rikosoikeudellisen suojan kuin tavalliselle kansalaiselle. Kansanedustajaan kohdistettujen rangaistavien tekojen (pahoinpitely, kunnianloukkausrikokset, henkirikokset, laiton vapaudenriisto jne.), jotka tehdään kostonomaisesti ja tietoisena kohteen kansanedustajuudesta, olivat vielä vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksen mukaan rangaistavia erityisen raskauttavien asianhaarojen vallitessa tehtyinä tekoina. Sääntely on sittemmin poistettu perustuslaista, eli kansanedustajat ovat periaatteessa rikoslain takaaman oikeussuojan piirissä niin kuin kuka tahansa kansalainen. Käytännössä rikollisia tekoja puntaroitaessa poliittiset motiivit toimivat kuitenkin…
Lahden Erkki, vakaa kivityömies, lausuu nämä sanat Kalle Päätalon kirjassa Pyynikin rinteessä, kolmannen luvun neljännessä osassa: – Minusta on taas alkanut näyttää, että arkkitehti opettaa kohta meitä rukoilemaan! Ettekö ole pannut merkille, miten tärkeän näköisenä sovittelee sormiensa päitä vastakkain. Seuraava vaihe on, kun antaa sormiensa lipsahtaa toistensa ohi... (s. 100)
VHS-kotivideonauhurien myynti Suomessa alkoi vuonna 1979.Tekniikan maailma -lehden numeron 6/1978 "väri-tv-nauhurien" vertailussa, jossa esiteltin kaksi VCR- ja yksi U-matic-kaseteilla toimivaa laitetta, ennusteltiin jo vuotta 1978 tämäntyyppisten nauhureiden läpimurtovuodeksi. Reilua vuotta myöhemmin numeron 9/1979 Kotivideot-vertailussa todetaan maltillisemmin, että "useat laitteet ovat kaupan hyllyillä jo tänään, mutta vasta vuotta 1980 ennustetaan niiden varsinaiseksi läpimurtovuodeksi". Tässä vaiheessa markkinoista oli kilpailemassa neljä eri nauhoitusjärjestelmää (VHS, Beta, VCR ja SVR). Kotivideolaitteiden ounastellun läpimurtovuoden ensimmäisessä lehdessä odotetaan yhä "olympiavuoden muodostuvan kovaksi läpimurroksi" monien…
Muinaisnorjaan liittyvää kirjallisuutta löydät parhaiten Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista - voit itse katsella heidän aineistotietokannastaan osoitteesta http://helka.csc.fi/ teoksia asiasanahaulla muinaisnorja. Kiinnostavia teoksia voit pyytää kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Myös Turun yliopiston kirjaston aineistohaku http://volter.csc.fi/ antaa muutaman viitteen asiasanalla muinaisnorja, mutta teokset eivät näytä käsittelevän niinkään kielioppi- taikka ääntämisasioita.
Ehkä näistä Internetsivuistakin voisi olla sinulle hyötyä: http://hem.passagen.se/peter9/gram/
Voit myös itse koittaa hakea lisätietoa hakupalveluilla, esim. Googlella http://www.google.com sanalla "Old Norse"
Kysymyksessä on suomalainen kansanlaulu nimeltä K-A-H-V-I-A.
Sanat ja sävel on mm. teoksessa On meillä nasta täti: leikkikenttien vanhoja laululeikkejä.
Tilastokeskuksen julkaiseman majoitustilaston vanhoja vuosikertoja näyttää Helmet-aineistohaun http://www.helmet.fi mukaan löytyvän jonkin verran Tikkurilan kirjastosta. Tilastojen osalta kannattaa kääntyä suoraan Tilastokeskuksen puoleen. Ks. sivu http://www.stat.fi/tk/ys/liikmatk_majo.html
Vähiin nämä julkaisut yleisten kirjastojen puolella jäävät, seuraavaan teokseen kannattaa ehkä tutustua:
Matkakuumetta : matkailun ja turismin historiaa / toimittanut Taina Syrjämaa
Käytössäsi on vielä kuitenkin Matkailun edistämiskeskus MEK:n ylläpitämä matkailualan tieteellinen erikoiskirjasto http://www.finland-tourism.com/web/stats/Publish.nsf/(pages)/Kirjasto?O…
Lappalaissukujen geenien tutkimusta en löytänyt. Itämerensuomalaisten kansojen DNAn tutkimusta on esitelty teoksessa
Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria / Valter Lang ; suomentanut Hannu Oittinen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2020.
Helmet-kirjastoissa on myös muita populaatiogenetiikkaa käsitteleviä tutkimuksia,https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spopulaatiogenetiikka__Orig…. Nekin käsittelevät kansoja, eivät sukujen historiaa. Sukujen geenitutkimuksia voisi löytyä esimerkiksi MyHeritage-tyyppisistä palveluista.
Vanhoja kansatieteellisiä tutkimuksia fyysisen antropologian alalta löytyy. Niistä löytyy artikkeli Saamelaisensyklopediassa, https://saamelaisensyklopedia.fi/wiki/…
www.quora.com palvelu vastaa kysymykseen näin: "Ships reached London or Southampton, depending on which Line you travelled. Voyages were all year round, but in the monsoon season they could take longer if docking was a difficulty. The voyage would have taken about four to six months depending on the weather and the speed of the ship." eli matka Englannista Intiaan kesti 4-6 kuukautta laivan tyypintä ja sää olosuhteista riippuen.
https://www.google.com/search?rlz=1C1GCEB_enFI867FI867&ei=62HWXaG0JsT16QSr64sY&q=how+long+it+took+to+travel+from+England+to+India+in+the+18th+century&oq=how+long+it+took+to+travel+from+England+to+India+in+the+18th+century&gs_l=psy-ab.12...11682.11682..13240...0.0..0.58.58.1......0....1..gws-…
Fracesco Petrarcan sonetti CXXXII on luettavissa teoksista Tuhat laulujen vuotta (toim. Aale Tynni, Wsoy, useita painoksia), Rakkausrunoja : valikoima maailmankirjallisuudesta (Otava, 1953) ja Runosta runoon : suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan (toim. Sakari Katajamäki ja Johanna Pentikäinen, WSOY, 2004).
Sonetin on suomentanut Aale Tynni.
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tietoa aiheesta löytyy kirjasta Suomen islam-seurakunnan veteraaniteos (Suomen islam-seurakunta 2006):"Talvisodan puhjettua yhteisöömme kuuluneita tataareja asui Suomessa noin 800. Tästä määrästä otti tavalla tai toisella osaa talvi-, jatko- ja Lapin sotaan kaikkiaan 177 henkilöä. [– –] Tataarisotilaista oli upseereita yhdeksän, aliupseereita 38 ja sotilasvirkamiehiä kaksi. Miehistötehtävissä sotatoimialueella palveli yhteen 101 miestä." "Suomen islam-seurakunnan naisista kaikkiaan 21 otti osaa sotiin toimien joko lotta- tai muonitustehtävissä."Teoksessa ei ole mainittu muita kansallisuuksia kuin tataarit, mutta esimerkiksi aihetta käsittelevä Wikipedia-artikkeli viittaisi siihen ettei muita islaminuskoisia kansallisuuksia…
Pääkaupunkiseudun kirjastoista tätä kirjaa ei löydy lainattavaksi. Sen voi tilata kaukolainaksi. Sitä löytyy ainakin Tampereelta, Rovaniemeltä ja Varastokirjastosta Kuopiossa. Kaukolainamaksu on 4 euroa.
Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36, Helsinki) kirjaa voi pyytää lukusalissa luettavaksi.
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyi tieto, että Sääksmäen Saarioispuolen seuratalo-osakeyhtiö vietti Tarttilan kylässä valmistuneen talonsa vihkiäisjuhlaa 27.8.1911 (Hämeen Sanomat, 19.08.1911, nro 91, s. 1, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/815792?page=1).
Lisätietoa Tarttilan kulttuurimaisemasta löytyy kirjasta Saarioispuolen omat jutut (Saarioispuolen kyläyhdistys ry, 2005). Kirjassa on seuratalosta pieni kuva s. 29 ja 285, jossa myös tietoa seurantalosta. Samoin kirjasta löytyy tieto, että talo purettiin vuonna 1992 (s. 299).
Sääksmäki-seura julkaisee Sääksmäki-lehteä, josta voi myös löytyä lisätietoa.
En löytänyt tietoa, kuinka kauan ihminen selviäisi noin kuumassa. Sitä kannattaa tiedustella lääkäriltä, esim. Terveys.fi-palvelussa on Kysy terveydestä osa, jonka puoleen kannattaa kääntyä.
Viimeisten löylynheiton MM-kisojen finaalissa vuonna 2010 venäläinen osanottaja kuoli ja suomalainen paloi pahoin saunassa, jonka lämpötila on eri lähteiden (IL, IS, ESS:n lehtijuttujen mukaan) ollut 116-120 tienoilla. Finalistit olivat olleet saunassa 6 minuuttia. Saunassa oli ollut paljon kosteutta, joten se oli vaikuttanut tapahtumien kulkuun, samoin kuin muut seikat. IL haastatteli Suomen Saunaseuran puheenjohtaja Lasse Lehtosta, joka haastattelussa toteaa että ihminen kestää130-140 -asteisessa saunassakin, jos olosuhteet ovat kuivat, mutta…
Kauniaisissa oli Sesto vuosina 1964-2005.
Stockmannin tytäryhtiö Sesto tuli Kauniaisiin, kun se keväällä 1964 osti kuusi C. A. Gustavsonin myymälää. Kauppaan sisältyi viisi Helsingissä sijainnutta liikettä ja Kauniaisten myymälä. Nämä siirtyivät Seston haltuun 1. kesäkuuta. Ensimmäinen Sesto oli avattu Espoossa 1962.
Marraskuussa 1999 Stockmann myi päivittäistavarakauppaa harjoittavan Seston liiketoiminnan Wihuri Oy:n omistamalle Ruokamarkkinat Oy:lle. Toukokuussa 2005 Tradeka-yhtymän vähittäiskauppayhtiö Tradeka Oy ja Wihuri-konsernin Ruokamarkkinat päättivät yhdistää vähittäiskauppatoimintansa uuteen yhtiöön, jonka nimeksi tuli Tradeka.
Tradeka päätti liiketoiminnassaan keskittyä kolmeen myymäläbrändiin: Siwa,…
Kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemmin näin:
"Pihtiputaan Mummon isäksi" on henkilöitävissä Allan Liuhala, lehtimies ja lehtimiestyön opettaja Tampereen yliopistossa, jossa hän journalistin uransa ohessa opetti koko 60-luvun.
Ilmauksen syntyajankohta on varhainen 1960-luku: "'Pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan Mummokin se ymmärtää', livahti kerran 1960-luvun alun opetustilanteessa Liuhalan suusta."
Pihtipudas valikoitui mummon kotipaikaksi "paljolti siksi, että Pihtiputaalla asui urheiluvaikuttaja Tahko Pihkala, Liuhalan isän kaveri."
Mummon päätyminen osaksi ilmausta juontaa juurensa Liuhalan kotioloihin: "Liuhalan perheeseenhän kuului Tampereen-vuosina mummu, anoppi. 'Mummu oli meidän perheen aarre ja rikkaus. Lapset…
Caro mio Druck und Schluck on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat (1964). Runo alkaa säkein "Puhelimme Mozartista / ja rondon hilpeä putous / juoksi kalliota alas, / -- ".
