Kysymys satakuntalaisuudesta (ja maakunnallisuudesta yleensä) on monitahoinen.
Kysymyksessä on tietyllä tavalla identiteetti, se kulttuuripohja, jonka olemme
omaksuneet. Tämä kulttuuri rakentuu vuosituhantiselle historialliselle pohjalle.
"Meissä kaikissa (satakuntalaisissa) elävät Satakunnan historian vuosituhannet", kirjoittaa Unto Salo.
Historiallisen Satakunnan rajat muotoutuivat 1300-luvulla asutuksen leviämisen
ja eräomistuksen vuoksi. Keskiajalla maakunnat olivat itsehallinnollisia alueita. Satakunta käsitti Kokemäenjoen vesistöalueen.
Vaikka nykyinen Satakunnan maakunta (valtioneuvoston päätös maakunnista 147/1998) onkin vain 2/5 osa historiallisesta Satakunnasta, voidaan satakuntalaisuuden ja satakuntalaisen kulttuurin katsoa…
Mm. Helsingin kaupunginkirjastossa on suomennettu painos saksalaisesta Volgswagen Transporterin korjausoppaasta, joka käsittelee autoja mainitsemaltasi ajalta.
Teoksen muita tietoja:
Nimeke: VW Transporter korjausopas, 1981-1990 (dieselmallit), 1983-1993 (bensiinimallit)
Julkaisutiedot: Helsinki, Alfamer, 1995
ISBN: 951-9153-83-7
Kieli: fin
Alkuteoksen kieli: ger
Yleisiä tietoja: Saks. alkuteokset: VW Bus und Transporter/-Syncro 60/78/90/95/112 PS 10/82 to 8/90 ; VW Bus und Transporter with Diesel 50-70 PS 11/80 to 12/90.
Muut tekijät: Mauno, Esko
Helsingin luokka: 624.8
Selkänimeke: VW Transporter 1981-1990. - Opas kattaa 1.9- ja 2.1-litraisilla vesijäähdytteisillä bensiinimoottoreilla sekä 1.6.- ja 1.7-litraisilla dieselmoottoreilla…
Tuli on korkeissa lämpötiloissa esiintyvä ilmiö, jossa ainakin osa kuumista kaasuista saa näkyvän hahmon liekkeinä. En löytänyt yksiselitteistä vastausta siihen, voiko kuuma kaasu toimia sähköä johtavana väliaineena, mutta todennäköisesti se muiden kaasujen tavoin ei sähköä johda. Myöskään puu ei johda sähkö juuri lainkaan, joten todennäköisesti sähkövirran lähteeseen koskettava palava puu ei aiheuta mitään havaittavia seurauksia. Ainakaan sähkö ei "syty palamaan", kysymys on aivan erilaisista fysikaalisista ilmiöistä.
Tilanne muuttuu, jos tulta viedään virtalähteeseen esimerkiksi öljyyn kastetulla kuparijohdolla. Kupari on paras tunnettu sähköjohde, joten jos se koskettaa virtalähteeseen, sieltä tulee varmuudella tömäkkä sähköisku.…
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista sanoo seuraavaa: "Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla." https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Vaasan keskussairaalan Hoitoetiikka ja vieraat kulttuurit -esitteessä on lyhyesti tietoa eri uskontokuntien suhtautumisesta terveydenhoitoon. https://www.vaasankeskussairaala.fi/globalassets/hallinnon-tiedostot/primarvardsenheten/palliativ-verksamhetsmodell/finska-bilagor/21_hoitoetiikka-ja-vieraat-kulttuurit.pdf
Suositeltava teos on Antti Pakaslahden ja Matti…
Päätalo-instituutin sivuilta löytyy teosten lyhyet juonikuvaukset. Kalle Päätalon haavoittuminen tapahtuu teoksessa Liekkejä laulumailla (Gummerus 1980), ISBN 951-20-2030-0. Kohtaus on kyseisessä painoksessa sivulla 274:
"Pysähdyn, lasken kiväärin viereeni ja kaivan käsikranaatin pusakkani etutaskusta. Samalla kun otan kranaatin, taskustani tipahtaa kaksi eilen saamaani kirjettä. En ehdi kopeloida niitä takaisin taskuun. Huomaan pysähtyneeni aivan tasaiselle kankaalle, ja koska vasemmalla puolellani on maassa painanne, käännyn ja alan vetää itseäni sitä kohti. En ehdi tehdä montaakaan vetoa, kun tunnen iskun hieman ristiselän yläpuolella. Isku on niin kova, että tuntuu kuin minua olisi isketty makkarahalolla selkään. Lähes samalla…
Aihetta on tutkittu paljonkin. Tarja Salokoski & Anu Mustonen ovat vuonna 2007 julkaisseet kokoomatutkimuksen Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin.
Tiivistelmässä todetaan: "Median vakavimmat riskit lasten ja nuorten kehitykselle nousevat ikätasolle soveltumattomista sisällöistä, erityisesti väkivallasta, seksistä ja pornosta. Mediaväkivallan vaikutukset näyttäytyvät pienillä lapsilla median aiheuttamina pelkoina, nukahtamisen ongelmina, painajaisina ja joillakin lapsilla aggressiivisina käyttäytymisenä ja levottomuutena. Pitkäaikainen väkivaltaviihteelle altistuminen voi lisätä empatian hiipumista ja turtumista väkivaltaan sekä väkivaltaisia fantasioita ja toimintamalleja. Netti- ja kännykkäkiusaaminen sekä seksuaalinen…
Kristiina Kuparisen Sun suomi : Finnish for beginners voisi olla toinen kirjavaihtoehto. Tämän kirjan kielinä ovat suomi ja englanti. Minulla ei ole täällä juuri paikalla yhtään kappaletta tätä kirjaa, että voisin tarkistaa missä suhteessa kielet kirjassa ovat. Muita vaihtoehtoa voisi olla Riitta-Liisa Valijärven Finnish Tutor: Grammar and Vocabulary Workbook tai Learn Finnish - Quick / Easy / Efficient. Jos hän etenee siihen asti, että kieliopin opettelu on ajankohtaista niin Leila Whiten A grammar book of Finnish on siihen hyvä ja tekijä sama kuin tuossa jo löytämässäsi teoksessa.
Duolingo on yhdysvalloissa perustettu ja kehitetty, joten toiminee siellä yhtä hyvin.
Yle tarjoaa suomen kielen alkeiden oppimateriaaleja,…
Sarjaan kuuluvat seuraavat kirjat: Muukalainen, Sudenkorento, Matkantekijä, Syysrummut, Tuliristi. Syksyllä on ilmestymässä suomeksi Lumen ja tuhkan maa. Muukalainen (Outlander) on ilmestynyt aiemmin myös nimellä Cross Stitch.
Lordin yksityisasia on erillinen, yksittäinen kirja, joka ei liity tähän sarjaan. Lordi Johnista saattaa olla tulossa jatkoa.
Lisää tietoa Diana Gabaldonista löydät Internetistä osoitteesta: http://www.dianagabaldon.com.
Voisikohan etsimäsi tarina olla todellinen klassikko, J.R.R. Tolkienin omille lapsilleen kirjoittama Roverandom? Roverandom kertoo leikkisästä pikku koirasta nimeltä Rover, joka tulee puraisseeksi äkkipikaista velhoa housunlahkeesta. Velho suuttuu, ja taikoo Roverin lelukoiraksi, joka päätyy erään pienen pojan haltuun. Poika kuitenkin hukkaa Roverin hiekkarannalle, mistä Rover tempautuu huimaan seikkailuun ja päätyy muun muassa kuuhun ja merten syvyyksiin.
Tekijänoikeuslaki antaa kääntäjälle toissijaisen oikeuden (toissijaisen siinä mielessä, että se syntyy vain alkuperäisen tekijän luvalla), joka on voimassa 70 vuotta kääntäjän kuoleman jälkeen. Käyttäjien kannalta kääntäjä on siis samassa asemassa kuin tekijä.
Tilanne, jossa kääntäjää ei ole mainittu, on hankala. Laki suojaa kääntäjän oikeutta, vaikkei hänen nimeään ole mainittu. Toisaalta se, ettei kansallisbibliografiassakaan mainita kääntäjän nimeä, viittaa siihen mahdollisuuteen, että tämä tieto on kadonnut (joko vuonna 1930 julkaistussa teoksessa on käytetty anonyymiä käännöstä tai sitten kustantaja ei ole katsonut kääntäjän nimen merkitsemistä tarpeelliseksi).
Varsin yleinen käytäntö kustannusalalla on avoimissa tapauksissa käyttää…
Presidentti Mauno Koivisto 60 vuotta, pronssinen mitali, vuodelta 1983, maksaa tämän päivän tietojen mukaan noin 9 euroa (http://www.holmasto.com/webshop/5).
Morsiamen ulos huutaminen vaikuttaisi liittyneen häätilaisuuksissa vihkimisen jälkeisiin menoihin: morsian huudettiin hääyön jälkeen ulos katsastettavaksi. Uloshuutajat eivät kuuluneet varsinaiseen hääväkeen, vaan nämä olivat usein ulkopuolisia. Pääkaupungissa varsinkin akateeminen nuoriso osallistui tähän toimintaan niin innokkaasti, että yliopiston osakuntia yritettiin saada ikävyyksien välttämiseksi hyväksymään periaate, jonka mukaan "pidättäydyttäisiin häätilaisuuksissa vallitsevasta tavasta 'huutaa morsian ulos'".
"Vihkimisen jälkeen seurasivat illallinen ja tanssi juhlien jatkuessa pitkälti pikkutunneille. Seuraavinakin päivinä järjestettiin vielä kekkereitä, sillä morsiusparin ei juuri ollut tapana lähteä…
Äyräpään osalta katsoisin ensimmäisenä teosta Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 4, Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänit (1932). Arrankorven osalta vastaava teos voisi olla Suuri maatilakirja = Lantgårdar i Finland. 5, Hämeen lääni (1964).Käpiö-niminen tila löytyy Hollolasta kiinteistötunnuksella 283-419-1-70. Tila sijaitsee suunnilleen osoitteessa Käpiöntie 204 - 206. Paikalla ei sijaitse enää asuinrakennusta, jonkinlainen raunio löytyy. Ks. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fiLisää tietoa Uusi-Pätilän kylästä, ml. Käpiön tila:https://koskenkohinat.fi/places/uusi-patilan-kyla/https://koskenkohinat.fi/wp-content/uploads/2020/12/Uusi-P%C3%A4til%C3%A4n-kyl%C3%A4-Heidi-Nurminen.…
Tarkkaan ottaen hyppyhäntäiset luetaan kuuluviksi niveljalkaisten lahkoon ja niihin kuusijalkaisiin, jotka eivät kuulu hyönteisiin. Näillä pienillä otuksilla on ekosysteemissä tärkeä rooli. Ne toimivat hajottajina käyttäen ravintonaan kaikenlaista hajoavaa orgaanista ainesta, sienirihmastoa, mikroskooppisia leviä, kasvien siitepölyä ja itiöitä sekä bakteereja. Näin ne kierrättävät ravinteita maaperässä parantaen maan viljavuutta. Monet maaperälle tärkeät mikrobit käyttävät ravintonaan hyppyhäntäisten ulosteita. Toisaalta hyppyhäntäiset ovat ravintoa esimerkiksi kovakuoriaisille, muurahaisille, linnuille ja jopa nisäkkäille.
YLE: Harva tuntee hyppyhäntäisiä https://yle.fi/uutiset/3-11957067
https://fi.…
Kouluhistoriikki Kärpäsen koulu 50 vuotta: 1950-2000 / Pirjo Sandelius (ISBN: 951-849-504-1) löytyy Lahden kaupunginkirjastosta. Kirja on sekä Lahden pääkirjaston että Kärpäsen kirjaston kokoelmissa. Jos et käy itse Lahdessa, voit tilata kirjan kaukolainaksi Lahden kaupunginkirjastosta oman lähikirjastosi kautta.
Lahden pääkirjaston ja Kärpäsen kirjaston yhteystiedot:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/yhteydet.htm
Hyvinkään kirjaston kaukopalvelu:
http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/Kirjasto/Asiakkaana-kirj…
Kansallispuvuista on meiltä kysytty monesti ennenkin. Tässä yksi vastaus arkistosta:
"Muutamia esimerkkejä kansallispukukirjoista:
Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, 2004,
Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985,
Sirelius, U.T.: Suomen kansallispukujen historia,1990.
Netissä olevaa tietoa:
http://www.kansallispuvut.fi/
http://www.craftmuseum.fi/kan...ukeskus/
Savonlinnan opettajankoulutuksen laitoksen oppilaiden tekemä sivusto:
http://www.kaspaikka.fi/savon...ndex.htm
Tietoa ja linkkejä löytyy myös Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/...lispuvut"
Lisää vinkkejä ja vastauksia löydät arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -hakuruutuun sanan kansallispuvut:
http://www.kirjastot.fi/fi-…
Rivit ovat William Shakepearen Macbethin IV näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1885 ja siinä kyseiset rivit kuuluvat näin:
Mun kihelmöipi peukalon':
Jotakin pahaa tuloss' on. —
https://www.gutenberg.org/cache/epub/16893/pg16893.html
Yrjö Jylhän suomennoksessa (1936) sama kohta kuuluu näin:
Mun särkee peukaloni pää, / tuloa pahan tietää tää.
Matti Rossi suomensi saman kohdan vuonna 1983 seuraavasti:
Kämmenpuuta kutittaa, / paha saapuu portin taa.
Rossin suomennoksessa vuodelta 2004 kyseinen kohta kuuluu näin:
Kämmenpuuta kutittaa, / paha saapuu oven taa.
https://www.gutenberg.org/files/1533/1533-h/1533-h.htm
William Shakespeare: Draamoja. 7, Macbeth (…
Viihdekirjallisuuden ja maalaisromantiikan ystävät ovat Katajamäkien ja Jylhäsalmien lisäksi lukeneet myös mm. Anu Joenpolven Rantakylä-sarjaa ja Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarjaa. Myös Enni Mustosen tuotannosta löytyy monenlaista. Hiljattain ilmestyi Tuuli Kivijoelta Sinisiä hetkiä Lemmenlahdella -kirja, joka avaa uuden sarjan. Maija Kajannolta ilmestyy ensi keväänä vielä yksi jatko-osa Kahvila Koivu sarjaan. Käännöskirjallisuudesta tykättyjä ovat olleet ainakin Jenny Colganin sarjat.
Dekkarien ja jännityksen puolelta voisi suositella moniakin eri kirjoja ja sarjoja. Kestosuosikkeja ovat Reijo Mäen, Seppo Jokisen, Markku Ropposen ja Leena Lehtolaisen sarjat sekä monet ruotsalaisdekkaristit, kuten Anna Jansson,…
Saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän ja Suomessa niistä puhutaan kolmea: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kaikilla niistä on oma kirjakielensä eivätkä niiden puhujat ymmärrä toistensa kieltä. Nykyään saamelaiskielet katsotaan erillisiksi kieliksi eikä murteiksi. Saamelaiskielet kuuluvat uralilaisiin kieliin kuten suomen kielikin.
Lisää tietoa mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/saame
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet
https://www.kielikello.fi/-/saamelaiskielista-ja-niiden-huollosta
