Kirjastoilla ei ole yhteistä tietokantaa poistettaville kirjoille. Kun kirja on poistettu rekisteristä, se joko laitetaan myytäväksi tai laitetaan paperinkeräykseen riippuen kirjan kunnosta.
Him-yhtyeen laulajan ja lauluntekijän Ville Valon seuraava konsertti Suomessa on Seinäjoella Provinssirockissa 17.6. Katsojia taitaa olla niin paljon, että tapaaminen voi olla mahdotonta. Ville Valon mesestä ei löytynyt tietoa.
Suomenkielistä tietoa hänestä löydät esim täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ville_Valo
Hakupalvelu Finnasta löytyy haulla kalastusvälineet lukuisia kalastukseen ja pyyntivälineisiin liittyviä kuvia. Näitä kuvia kannattaa käydä läpi. Toisaalta tunnistaisko joku lukijoistamme esineen?
Finnan tulokset: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kalastusv%C3%A4lineet&type=…
Valitettavasti kysymääsi runoa ei näyttäisi olevan julkaistu kokonaisuudessaan suomennettuna. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta eikä yliopistokirjastojen Lindasta kummastakaan ei löydy suomennoksia joissa kysymäsi runo voisi olla.
Yleisten kirjastojen Frank-monihaun mukaan kysymäsi runo löytyy teoksesta TUHAT laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa / toimittanut ja suomentanut Aale Tynni,[Helsinki] : WSOY, 2004, mutta siinäkin se on vain osittain. Saman osan epäilen löytyvän äänikirjasta RUNOAITTA 2 : käännösrunoäänitteitä / koonnut Jarkko Laine ; lausujat Ritva Ahonen, Tuomas Anhava, Jarmo Heikkinen...et al. Osa 6 : Kuule! Rakkaani tulee! Kyseistä äänitettä ei valitettavasti ole meillä Turussa eli en voi tarkistaa asiaa,…
Tässä Tilastokeskuksen koulutustilastoista saatu tieto: Vuonna 1989 syntyneistä ylioppilaita oli vuoden 2023 lopussa 31 600 eli 42,0 prosenttia. Avoimia opiskelijat ja tutkinnot -tilaston lähdetaulukoita ylioppilastutkintojen suorittamisesta: 135i -- Ylioppilastutkinnon suorittaneet, 2008-, https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__opiskt/statfin_opiskt_pxt_135i.px/13nc -- Ylioppilastutkinnon suorittaneet, pitkä aikasarja, 1910-, https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__opiskt/statfin_opiskt_pxt_13nc.px/Tilastosivu: https://stat.fi/tilasto/opiskt
Tein tiedonhaun pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmiin, ks. (Aihe:riistaruoat) OR (Aihe:riistaruoat AND Aihe:sisäeli*) | Hakutulokset | helmet.fi (finna.fi) Sain hakutulokseksi yhteensä 50 kirjaviitettä.Tein haun myös näin: (Aihe:ruoanvalmistus OR Aihe:ruokaohjeet OR Aihe:ruoka) AND (Kaikki osumat:sisäeli*) | Hakutulokset | helmet.fi (finna.fi). Tulokseksi sain vain alla olevat "Jaakon parhaat" ja "Butlerin kanssa keittiössä".Tässä muutama esimerkki hakutuloksesta: Kolmonen, Jaakko & Mäkelä, Matti: Hirvieläinten teurastus ja teurastuspäivien herkut. Patakolmonen 2006. Ks. Hirvieläinten teurastus ja teurastuspäivien herkut | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)Kolmonen, Jaakko: Jaakon parhaat. Patakolmonen [1983]. Ks.…
Etsimäsi kohta Titus Liviuksen teoksesta "Ad urbe condita" on teoksen kahdeksannesta kirjasta. Marja Itkonen-Kailan suomentama "Rooman synty" käsittää vain kaksi ensimmäistä kirjaa Titus Liviuksen suurteoksesta. Muutakaan suomennosta tuosta alkuaan noin 8000-sivuisesta teoksesta ei ole, joten valitettavasti joudut kääntämään kohdan itse.
Lähteet:
http://mcadams.posc.mu.edu/txt/ah/Livy/Livy08.html
http://books.google.fi/books?id=Ndw_AAAAYAAJ&pg=PA214&lpg=PA214&dq=%22E…
http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus%3Atext%3A1999.02.0…
https://finna.fi
Livius, Titus: Rooman synty. Suom. Marja Itkonen-Kaila.WSOY, 1994.
Yleisten kirjastojen nuottikokoelmissa on perin vähän 1960-lukua vanhempaa populaarimusiikin nuottiaineistoa, joten mainitsemiasi 1950-luvulla ilmestyneitä vihkosia ei todellakaan ole. Kipparikvartetin ohjelmistoon kuuluneita lauluja löytyy kuitenkin monista nuottikokoelmista. Hakeminen on kohtalaisen työlästä, koska niitä on etsittävä kappaleiden nimillä.
Jos Kipparikvartetin ohjelmisto (siis laulujen nimet) on tuttua, voit etsiä niitä PLUSSA-tietokannasta http://www.libplussa.fi/. Kannattaa valita tarkennettu haku, jossa voi valita nimekkeen (kappaleen nimi) ja nuottijulkaisut. Mikäli laulujen nimet eivät ole tiedossa, voit ensin etsiä vaikkapa Kipparikvartetin CD-levyn "Unohtamattomat" tai "Muistoissamme" samaisesta tietokannasta,…
Lasten kasvatusmenetelmät muuttuvat ja kehittyvät koko ajan, joten aiheesta lötyyy paljon kirjallisuutta. Alla teoksia, jotka sijoittuvat vuosille 1980-1995 ja nykypäivään.
Nummenmaa, Tapio; Anna, Raija : Lapsen kehitys ja kasvatus. Helsinki: Otava 1980
Dyer, Wayne W. : Mitä toivot lapsellesi?. 1986
Kärkkäinen, Veli-Matti : Rakkautta ja rajoja : Terveen kurinpidon periaatteet ja menetelmät. Vantaa: Rv-kirjat 1990
Prekop, Jirina : Pikkutyranni : lapsi tarvitsee rajat. Helsinki: Otava 1990
Hytönen, Juhani: Lapsikeskeinen kasvatus. 1992
Hänninen, Ville : Retrovauvat : suomalaista lasten historiaa. Helsinki: Ajatuskirjat 2008
Andersen, Heidi : Tietoisen läsnäolon opas vanhemmille.…
Asiaa voi selvittää vaikka Helsingin kaupunginarkiston Sinetti-järjestelmän kautta. Sieltä voi etsiä digitoituja Helsinki-karttoja eri ajoilta. Kaikissa kartoissa ei toki ole katunumeroita. Korttelien numerot näkyvät useammissa kartoissa, mutta osa kartoista on luonnoksia, joissa ei ole tarkkoja osoitteita. Haun voi kohdistaa tiettyyn aikaan ja hakutuloksen voi rajata karttoihin. Esimerkiksi kartat vuosilta 1820 -1880: Http://yksa.disec.fi/Yksa4/search/HELKA/?search.fields%5Btype%5D.values=Map&search.fields%5BtemporalYear%5D.value=1820&search.fields%5BtemporalYear%5D.endValue=1880
Läntinen ja Itäinen Heikinkatu olivat 1800-luvulla erottajalta nykyisen Kansallismuseon aseudulle johtavan esplandityyppisen kadun…
Uusimman osan nimi on Epäilyttävä sulhasmies. Se hankitaan kirjastoon lähiaikoina. Voit tarkistaa kirjan tilanteen Weborigosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi.
Lienee varatuomari Arvi Salonen, joka
-syntyi 23.7.1906 Laukaassa
-ylioppilas Jyväskylän lyseosta 1926
-oikeustutkinto 12.12.1931
-varatuomari 1936
-Muhoksen nimismies (piiriin kuului myös Utajärvi) 1933-1944
-Oulun läänin ylimääräinen apulaispoliisitarkastaja 1944
-Korpilahden nimismies (piiriin kuuluivat myös Muurame ja Säynätsalo) 1945-1955
-Vaasan läänin poliisitarkastaja 1955-1957
-Uudenmaan läänin poliisitarkastaja 1957-1960
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninkamreeri 1960-1962
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninneuvos ja kansliapäällikkö 1962-1971
-Uudenmaan läänin vt. maaherra 1964 (5 kk) ja 1966 (1 1/2 kk)
-sotilasarvo kapteeni 1942
-kuollut 13.12.1984
-kirjoituksia mm. Suomen poliisilehdessä, Poliisimiehessä ja eri sanomalehdissä…
Aulikki Miettisen kuvakirjassa "Kaisa-mummin yövieraat" (Otava, 1988) Siiri-Sofia Pykäläinen ja hänen kaverinsa Viljami Kettunen menevät Viljamin Kaisa-mummille yökylään. Miettinen on tehnyt Kettusista muitakin kuvakirjoja.
Aulikki Miettisen esittely Kirjasammossa (https://www.kirjasampo.fi/fi):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc3acf4f3-089f-4493-8489-2…
Kokonaisia teoksia Mario Benedettiltä ei ole suomennettu, mutta joitain yksittäisiä novelleja kyllä. Antologiassa Ihmisen tie : valikoima latinalaisen Amerikan kirjallisuutta (Love kirjat, 1983) on niitä kolme - Tähdet ja sinä, Mozartia kuunnellessa ja Exodus. Parnasso-lehdessä on julkaistu Rumien yö (1990:3) ja Miss Muistinmenetys (1996:4). Lisäksi kirjassa Latinalaisen Amerikan kulttuuri (Kirjastopalvelu, 1984) on essee Kirjailijan tehtävät maanpaossa.
1.)
Oikea versio 64-bittiselle tietokoneelle on luonnollisesti 64-bittinen. Mutta itse asiassa 32-bittinen versio Ubuntustakin toimii kyllä käytännössä ihan yhtä hyvin myös 64-bittisessä tietokoneessa. Lataussivulta voi valita tuon version valikosta: http://www.ubuntu.com/download/desktop
2.)
Kovalevyn osioiminen eli jakaminen ei ole välttämättä niin mutkikasta, miltä se kuulostaa. Jos esim. vain halutaan, että koneella jo oleva Windows-asennus säilyy, Ubuntun asennusohjelma osaa asennettaessa tunnistaa kovalevyllä olevat muut käyttöjärjestelmät ja tarjoutuu säilyttämään ne. Ubuntulle osioidaan tällöin oma osansa kovalevystä ja Windows säilytetään omilla osioillaan. Windows myös lisätään tällöin automaattisesti Ubuntun luomaan…
Sävelsiskot ja Olavi Virta levyttivät laulun Kodin kynttilät vuonna 1950. Sävelsiskot oli saman tyylinen laulutrio kuin Harmony Sisters, joka oli levyttänyt tämän kappaleen kahdeksan vuotta aiemmin. Sävelsiskot levytti kaksi muutakin laulua Virran kanssa.
Kodin kynttilöissä Virta liittyy lauluun vasta kolmannesta säkeistöstä alkaen (noin kohdasta 1 min 50 s) eikä hän ei pyri erottumaan solistisesti vaan sulautuu kuoroon neljäntenä äänenä. Tuore uusintapainos laulusta löytyy mm. cd-levyltä Olavi Virta: 50 suosituinta. Omaa soololevytystä tästä laulusta Virta ei tehnyt.
Lähteet:
Fenno - Suomen musiikkiarkisto
Musiikkiarkiston luettelo savikiekkolevyistä
Sävelsiskot - Wikipedia-artikkeli
Tällainen kommentti löytyy ainakin Ernest Hemingwayn kirjasta Jäähyväiset aseille (3. kirja, 25):"Mitä varten syöt lihaa?" Rinaldi kääntyi pappiin päin. "Etkö tiedä että on perjantai." "On torstai, pappi sanoi." "Se on vale. On perjantai. Syöt meidän Herramme ruumista. Se on jumalallista lihaa. Minä tiedän. Se on kuollutta itävaltalaista. Sitä sinä syöt." "Valkoinen liha on upseereista", sanoin täydentäen vanhan vitsin. Rinaldi nauroi. Hän täytti lasinsa. (s. 202; 5. p., 2011)
Ristin juurella kulkee nimellä Pitkäperjantai.
Sanat ja sävel löytyvät nuotista
Ääni läheltä : lauluja Aaro Hellaakosken runoihin / Kaj Chydenius
Suku-forum sivustolle (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-10128.html) oli lisätty myös runon sanat:
PITKÄPERJANTAI
Ristin juurella, taakkani alla
huohotan, mielellä musertavalla:
Herra, armahda mua.
Sanasi minulle oudoiksi jäivät.
Tuttuja vain oli turhuuden päivät.
Herra, armahda mua.
Kaukana kuljin sun tahtosi tieltä
käyttäen pöyhkeän kerskurin kieltä.
Herra, armahda mua.
Itseni tunnossa huumaavassa
olin sua ristiinnaulitsemassa.
Herra, armahda mua.
Ristisi juurella, murskana aivan
nyt olen, maahan lyömänä vaivan.
Herra, armahda mua.
Aaro Hellaakoski
Tabermannin…
Runo löytyy P. Mustapään kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle, WSOY 1945 (1.p.)
Jos haluat lainata kirjan kirjastosta, sijaintitiedot löytyvät täältä
http://www.helmet.fi/
