Kyseessä on todennäköisesti Delia Owensin romaani Suon villi laulu (WSOY, 2020). Esittelyteksti:
"Kun pohjoiscarolinalaiselta suolta löytyy kylän oman kultapojan ruumis, epäilykset kääntyvät Kya Clarkiin, joka asuu marskimaan reunalla. Kouluja käymätön juopon tytär, köyhää valkoista roskasakkia – vai jotain aivan muuta? Kya on oppinut selviytymään yksin, ystävystymään suon eläinten kanssa ja lukemaan sen vesiä ja mättäitä. Mutta hänkin kaipaa rakkautta, ja kun villi luonto kohtaa ihmisten maailman, ei mikään ole enää entisellään."
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2428945
Ruotsalaista kielihistoriaa käsitteleviltä sivuilta löytyy tieto siitä, että useampien sijamuotojen käyttö on muuttunut keskiajan loppuun mennessä, jolloin kahden sijamuodon käyttö vakiintui, Istitutet för språk och folkminnen, https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-s…
ja Svenska institutet, https://si.se/sa-arbetar-vi/svenskan-i-varlden/artiklar-om-sprak/kort-s….
Niiden mukaan varhemmin käytössä oli neljä sijamuotoa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi.
Esimerkkisanana artikkeleissa on sana fisker (nom.), fisk (akk.), fisks (gen.) ja fiski (dat.), joka on nykymuodossaan siis fisk (nom.), fisks (gen.)= kala.
Tampereen kaupunginkirjastosta on saatavilla Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009), joka sisältää runsaasti eriaikaisia karttoja ja teemakarttoja kaupungista. Lähimmäs kaivattua 1910-lukua tässä osuu Helsingin kartta vuodelta 1900 (s. 34). Verkosta löytyvät esimerkiksi 1916 ja 1920 julkaistut kartat Plankarta öfver Helsingfors stad 1916 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194334) ja Helsinki ympäristöineen
(https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194381).
1930-luvun Helsingistä oivallinen lähde on puolestaan Helsinki 1930 : Helsingin karttakirja (Genimap, 2005). Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto sisältää Helsingin kartan 1930-luvun lopusta (s. 43). Verkkoaineistona…
Kyseessä voisi olla Aira Savisaaren kirja Hemppa (Sanoma, Lasten oma kirjakerho, 1989). Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastosta. http://luettelo.helmet.fi/record=b1498065~S11*fin
Kyseessä voisi olla Usko Laukkasen kirja Keiju ja peikot vuodelta 1977. Onnet-tietokannasta löytyy siitä seuraava kuvaus: "Metsänkeiju Orvokki ja metsänpeikot Puntti ja Sintti valmistautuvat talven viettoon. Peikot auttavat siipensä loukannutta keijua selviytymään talvesta." Kirjan eri painoksia on saatavilla kirjastoissa.Puntti ja Sintti palaavat oppimaan aakkoset Laukkasen kirjassa Metsänpeikot opintiellä, mutta tämä kirja julkaistiin vasta vuonna 1986. Myös sitä löytyy kirjastoista.
Kauniaisissa oli Sesto vuosina 1964-2005.
Stockmannin tytäryhtiö Sesto tuli Kauniaisiin, kun se keväällä 1964 osti kuusi C. A. Gustavsonin myymälää. Kauppaan sisältyi viisi Helsingissä sijainnutta liikettä ja Kauniaisten myymälä. Nämä siirtyivät Seston haltuun 1. kesäkuuta. Ensimmäinen Sesto oli avattu Espoossa 1962.
Marraskuussa 1999 Stockmann myi päivittäistavarakauppaa harjoittavan Seston liiketoiminnan Wihuri Oy:n omistamalle Ruokamarkkinat Oy:lle. Toukokuussa 2005 Tradeka-yhtymän vähittäiskauppayhtiö Tradeka Oy ja Wihuri-konsernin Ruokamarkkinat päättivät yhdistää vähittäiskauppatoimintansa uuteen yhtiöön, jonka nimeksi tuli Tradeka.
Tradeka päätti liiketoiminnassaan keskittyä kolmeen myymäläbrändiin: Siwa,…
Elokuvan lopussa soi kappale Midnight, the Stars and You vuodelta 1934. Kappaleen ovat tehneet Jimmy Campbell, Reginald Connelly ja Harry M. Woods. Sen esittävät Ray Noble Orchestra ja Al Bowlly.
Lähteet: imdb.com ja Wikipedia
Verkossa luettavat vanhat lehdet kattavat vuodet 1771 - 1890 ja löytyvät osoitteesta http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html.
Kysymyksesi on todella laaja, koska luovutetulla alueella ilmestyi monta lehteä mainitsemasi aikavälissä.
Teoksen Suomen lehdistön historian mukaan evakkoon joutuneet sanolehdet olivat Wiborgs Nyheter, Karjalan Ääni,Kansan voima, Maakansa, Kansan työ, Laatokka, ja karjala. käkisalmen sanomat lakkasi ilmestymästä ko vuonna 1940.
On todellakin monta muuta lehteä alueelta, kuten Sortavalalainen Laatokka Karjala.
Suomen lehdistön historia on laaja ja kattava teos, josta saa paljon tietoa.
Valitan, että vastaus on viipynyt. Suomen tasavallan presidenteistä on julkaistu tavallisia, yksityisluontoisia kuolinilmoituksia. Ilmoituksissa surijoina ovat olleet omaiset. Valtiolliset surun- ja kiitollisuudenosoitukset ovat olleet sitten erikseen. Mahdollisia lisätietoja käytännöistä voi tiedustella Tasavallan presidentin kansliasta.
Esimerkkejä kuolinilmoituksista:
K.J. Ståhlberg HS 24.9.1952
Urho Kekkonen HS 4.9.1986
J. K. Paasikivi HS 16.12.1956
Muiden presidenttien kuolinilmoituksia voi käydä etsimässä mikrofilmatuista lehdistä, joita voi vapaasti käyttää esimerkiksi Kansalliskirjastossa. Helsingin sanomia myös Pasilan kirjastossa.
Tasavallan presidentin kanslia:
http://www.president.fi/public/default.aspx?nodeid=44834&…
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen on tallennettu äänikirjaksi suomen lisäksi myös saksaksi (Sinuhe der Ägypter, 2012), ja tšekiksi (Egypt́an Sinuhet, 2011).
Saksankielinen äänikirja näyttää kuuluvan Deutsche Bibliotekin kokoelmiin. Tšekinkielinen Sinuhe äänikirjana on vain Kansalliskirjaston kokoelmissa.
https://finna.fi
https://www.deutsche-bibliothek.org/online-katalog.html
Petrin Pikkukamari on todella ulkokäymälä, ulkorakennus. Tarinan taustalla on Astrid Lindgrenin oma lapsuudenkokemus. Hän oli
karannut kotoa, eikä kukaan edes huomannut sitä! Petri karkaaminen Pikkukamariin todella huomataan ja heti.
Kirjavainen, Sakari
Arno Calstedt : meillä pidetään elokuvaa toisarvoisena edelleen
Lehtiset 2005; (1): 41-62
Kemppinen, Peteri
Eurimagesin aakkoset : eli mitä suomalaistuottajan pitää vähintään tietää eurooppalaisen elokuvan yhteistuotantorahastosta
SES-info 2006; (2): 6-8
tuottajat : Suomi; yhteistyö; rahastot; elokuvateollisuus : Eurooppa; tuottaminen
Tuottajan työ : teema
Avek-lehti 2005; (2): teemanumero
SATU - Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat ry - Association of independent producers in Finland
Helsinki : SATU, 2003
hakemistot : Suomi; verkkojulkaisut; elokuvatuottajat : Suomi
Linkit:
http://www.satu.fi/ (Satu ry ; linkki tark. 10/05)
www.ses.fi Suomen elokuvasäätiön kotisivu
http://www.kopiosto.fi/avek Audiovisuaalisen…
Kirjastot voivat ottaa vastaan lahjoituksia. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää liitetäänkö ne kokoelmiin. Lahjoitusten suhteen noudatetaan samoja periaatteita kuin muutakin aineistoa hankittaessa.
Fono-äänitetietokanta on tosiaan ainoastaan tietokanta, jonne on luetteloitu musiikkikappaleiden tietoja. Tietokantaa ylläpitävällä Yleisradiolla ei liene mitään mahdollisuuksia lisätä tietokantaan kappaleiden myyntitietoja eikä luonnollisesti myöskään oikeutta myydä kopioita äänilevystössä olevista kappaleista.
Kysymäsi Kouvolan musiikkiluokkien kuoron esittämä kappale ”Vanha linna” on ilmestynyt EP-levyllä, jonka nimeksi annetaan Viola-tietokannassa ”Ave Maria” levyn ensimmäisen kappaleen mukaan ja Kouvolan kaupunginkirjastossa ”Kouvolan Musiikkiluokkien Kuoro”. Sen on julkaissut Kouvolan musiikkiluokkien tuki. Levy on lienee omakustanteeseen rinnastettava ja siksi harvinainen, enkä löytänyt sitä myynnissä ainakaan missään Internetissä…
Vuonna 2019 tehdyn Kirjasto ammattilaisen silmin: kirjastoalan työntekijäselvityksen loppuraportin mukaan yleisimmät kirjastojen ammattinimikkeet olivat kirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, informaatikko, tietoasiantuntija, kirjastonjohtaja, kirjastotoimenjohtaja, palvelupäällikkö, tietopalvelusihteeri, asiakasneuvoja ja ylikirjastonhoitaja. Vastaajista 22 prosenttia sijoittui kohtaan jokin muu, eli myös monia muita nimikkeitä on. Raportin mukaan nimikkeistä on myös paljon variaatioita. Raportti on luettavissa alla olevasta linkistä:
http://kirjastolehti.fi/files/KirjastoalanTy%C3%B6ntekij%C3%A4tutkimus.pdf
Kirjastot.fi-sivuston tällä hetkellä avoinna olevien työpaikkojen luettelosta löytyy vielä…
