Envallin ensimmäisessä aforismikokoelmassa Rakeita (1983) on seuraava katkelma: "Pelkuri valitsee hitaan, osittaisen itsetuhon. Sen muodot ovat apatia, kyynisyys, laiskuus, juoppous, epätoivo. Niissä toteutuu kaksinkertainen pelkuruus. Niin elämän kuin kuoleman pelko." Tähän vastaukseen on otettu sitaatti kokoomateoksesta Envall: Maailma aina mukana : aforistiset teokset (2003), jossa on samoissa kansissa täysimittaisina viisi Envallin aforismikokoelmaa, mukaan lukien Rakeita.
Hei kyseiset Reima astiastoon kuuluvat lasit löytyvät Riihimäen Lasin vuoden 1943 Talouslasien, tölkkien ja lampunlasien hinnastosta vuodelta 1943. Hinnastossa astiasto Reimaan on lueteltu kuuluvaksi: Olutlasi 20 cl., viinilasi 12 cl., cocktaillasi 7,5 cl. ja viinilasi 6,3 cl. Näitä samoja laseja löytyy kyseisestä kuvastosta kolmella eri kuvioinnilla: Astiasto Reima, Astiasto Reima H1 ja Astiasto Reima H2. (Talouslasien, tölkkien ja lampunlasien hinnasto 1943, 3.) Kyseisessä hinnastossa luetellaan tehtaiksi: Riihimäki, Ryttylä, Kauklahti ja Ikkuna Oy.
Kauklahden lasitehtaan perusti vuonna 1923 aikaisemmin Iittalan lasitehtaan johtajana toiminut Claes Norstedt. Tehtaan alkuaikoina tehtaalla valmistettiin käyttö- ja apteekkilasia. Vuonna…
Etsimäsi kirja voisi olla romanialaissyntyisen Eugen Ovidiu Chirovicin Peilien kirja (The book of mirrors), joka ilmestyi suomeksi vuonna 2017 Inka Parpolan suomentamana. Chirovici asuu nykyisin Iso-Britanniassa.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252Factor_Chirovici%25252C%252BEugen%252BOvidiu
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4397970
http://www.chirovici.com/bio/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on varmaankin karjalaiseen kansanloruun perustuva laulu A miu mummollai ol musta kana, jonka on säveltänyt Anna Baric. Laulu on kuultavissa Nukketeatteri Sammon Pienellä pääsiäislevyllä (2001). Laulun esittävät Sinikka Kontio ja Joosef Lakopoulos. Levy löytyy Kirkes-kirjastojen kokoelmista.
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=sv&ID=16649b21-523b-4d8e-812…
https://finna.fi
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.233892
Kuudanyöt tarkoittaa kuutamoöitä, jolloin kuu valaisee kirkkaasti ja usein tunnelmallisesti maiseman. Ilmaisua on käytetty mm. runoudessa tai laululyriikoissa. Mainitsemasi iskelmäsanoituksen lisäksi esimerkiksi Eino Leinon runoissa Talviyö (Talviyö/1905), Jääkukka (Halla/1908) ja Kuudanyö (Elämän koreus/1915) .Sana löytyy myös Suomen murteiden sanakirjasta: kuudanyö - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja
Kirjaa ei ilmeisesti ole suomennettu. Sitä ei löydy ainakaan Suomen kansallisbibliografiasta. Englanniksi kirja on saatavilla aivan samannimisenä kuin elokuvakin. Alunperin teos on kirjoitettu televisioelokuvan käsikirjoitukseksi. Tieto löytyi internetistä http://www.visitorinfo.com/ghost/StormoftheCentury.htm
Voisikohan kyseessä olla tänä vuonna julkaistu Amy Abdelnoorin Ever land? Kirjassa kuvataan juurikin kahta teini-ikäistä tyttöä eri aikakausina sekä Palestiinan tilannetta, eikä sitä ole ainakaan vielä käännetty suomeksi. Kirja löytyy Helmet-kirjastoista, ja voit lukea lisää linkin takaa: Ever land | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Sukunimi "Calamnius" on latinaa matkiva suomalainen sukunimi, joka lausutaan "Kalamnius". Latinankielen c-kirjain lausutaan aina k-kirjaimena.
1500-luvulta peräisin olevan Calamnius-suvun kantaisä oli Kalajoen kirkkoherra, rovasti Petrus Michaelis (Petter) Arctophilacius (1575–1647), alkuperäiseltä nimeltään Pieti Mikonpoika Mattila. "Calamnius" viittaa siis Kalajokeen, jota jotkut suvun myöhemmät edustajat ovatkin käyttäneet. Tunnetuin Calamnius eli Ilmari Kianto otti suomenkielisen sukunimensä suomussalmelaisen järven nimestä Kianta.
Heikki Poroila
Löysin muutamia suomenkielisiä (ja helppolukuisia) kirjoja haulla Vietnam-> rajaus aihe -> rajaus kirja -> rajaus suomen kieli -> rajaus lastenkokoelma -> rajaus tapahtumapaikka vietnam. Helmet hakutulos
Esim. Maiju ja Bao / Marja-Leena Tiainen ; kuvittanut Väinö Heinonen (tosin tytöille suunnattu) ja Satu ystävältä / toimittanut Anna Liisa Salmela ; kuvitus: Riikka Juvonen , joka sisältää satuja eri maista.
Hieman hakua muuttamalla eli valitsemalla kieleksi vietnam, löytyy jo enemmän aineistoa. Helmet hakutulos. Osa kirjoista lienee tosin kuvakirjoja.
Kun rajaa hakua vielä varhaisnuorten kirjoihin, löytyy 45 ehdokasta. Helmet hakutulos esim.
Kính vạn hoa. Tập bốn, Ông thầy nóng tính / Nguyễn…
Det finns flera böcker av C.L. Engel i huvudstadsregionens bibliotek, både på finska och svenska.
Om ni vill läsa era böcker hellre på svenska, kan man rekommendera följande:
Pöykkö, Kalevi : Carl Ludvig Engel
Wickberg, Nils Empirestudier
Var så vänlig och fråga i närmaste bibliiotek eller kolla själv : http://www.lib.hel.fi/plussa
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Minä toivon, että ymmärsin kysymyksesi oikein. Yleinen käytäntö on ollut, että kortistolaatikoissa on ensin se välilehtikortti (korkeampi kortti, jossa otsikko, tässä tapauksessa luokka) ja ryhmään kuuluvat kortistokortit ovat sen jälkeen. Tämä on mielestäni yleinen tapa kaikissa kortistoissa ja mapeissa. Vastaukseen liitän linkin kuvaan, jossa on kortistolaatikko. Kuva ei kuitenkaan liity kysymykseen, koska se ei ole Helsingistä.https://www.kirjastomuseo.fi/fi/items/show/5186
Greta Elg oli Tainan täti, yksi hänen isänsä Åken seitsemästä sisaruksesta."Elgin perheen kahdeksasta lapsesta neljästä tuli ammattipianisteja. He olivat Dagmar, Karl, Åke ja Greta. -- Kaikilla turkulaisilla tädeilläni ja sedilläni oli aivan erikoinen huumorintaju, joka vieläkin saa minut kiemurtelemaan naurusta, kun käyn tervehtimässä Greta-tätiä, ainoata, joka siitä suvusta on vielä elossa." (Taina Elg, Varpailla maailmalle)
Hei!Evankelisluterilaisella kirkolla on Suomessa noin 800 kirkkorakennusta, mikä sisältää niin pääkirkot, kyläkirkot kuin seurakuntakeskusten kirkkosalit. Ortodoksisella kirkolla niitä on noin 150, mikä sisältää niin kirkot, tsasounat, rukoushuoneet kuin kappelit. Katolisella kirkolla on Suomessa kahdeksan seurakuntaa, joilla on omat kirkkorakennuksensa. Näiden lisäksi on luonnollisesti useita muita kristinuskon suuntauksia, joilla on omat uskonnolliseen toimintaan tarkoitetut rakennuksensa, mutta näiden lukumäärän ja kirkko-termiin sopimisen arvioiminen on hankalaa.Lähteet:-https://yle.fi/a/20-310445-https://ort.fi/suomen-ortodoksinen-kirkko/-https://katolinen.fi/seurakunnat/
Yleistietoa Ahvenanmaasta on esimerkiksi seuraavissa www-osoitteissa: http://www.goaland.net/fakta/index.asp?lang=fi ja http://www.fennica.ascentia.fi/f521.htm. Finlandia - Otavan iso maammekirja osassa 2 on melko kattava artikkeli Ahvenanmaasta. Seuraavat kirjat käsittelevät myös Ahvenanmaata: Säynevirta, Heikki: Åland - Ahvenanmaa, Forsgård, Helena: Tutustu Ahvenanmaahan ja Furman, Eeva: Luontoretki Ahvenanmaalle.
Klassikoista nauttivalle voisivat toimia esimerkiksi seuraavat kirjat:
The Well of Loneliness/Yksinäisyyden kaivo - Radclyffe Hall (1928)
Rubyfruit Jungle - Rita Mae Brown (1973)
Carmilla - Joseph Sheridan Le Fanu (1872)
Yömetsä - Djuna Barnes (1936)
Desert of the Heart - Jane Rule (1964) (löytyy varastokirjastosta)
The Charioteer - Mary Renault (1953)
Ystävän muotokuva - Pentti Holappa (1998)
The Front Runner - Patricia Nell Warren (1974) (löytyy varastokirjastosta)
A Boy's Own Story - Edmund White (1982)
Kertomuksia kaupungista - Arminstead Maupin (1978)
Myra - Gore Vidal (1968)
Kuningattaren jalokivikoru/Drottningens juvelsmycke - Carl Jonas Love Almqvist (1834)
Kahta lukuunottamatta kaikki vinkkilistan kirjat löytyvät Vaskin…
Aiheesta löytyy esimerkiksi sittemmin kansanedustajanakin toimineen Pekka Railon muistelmateos:
Railo, Pekka. ; Tuomikoski, Pekka.
Valkoisten vankina / Pekka Railo ; toim. Pekka Tuomikoski. Helsinki : Minerva, 2011
ISBN 978-952-492-459-7.
http://finna.fi
Ravitsemusta Tammisaaren vankileirillä käsitellään sivuilla 262-282. Touko-kesäkuusssa käytössä oli vielä vanhoja varastoja, joista jaettiin päivittäin 100-150 grammaa sotilaslimppua sekä päivälliseksi tarjottiin liha-, seka- tai turskakeittoa. Kesäkuun lopulla ja heinäkuussa annokset pienenivät. Heinäkuussa 1918 aamiainen on Tammisaaren vankileirillä koostunut puolikkaasta tai kokonaisesta sillistä, 35-100 grammasta leipää (ei tosin joka päivä), ja päivällinen on ollut joko turska-, liha…
Gornick kertoo kirjan eräässä kohdassa, miten New Yorkin City Collegessa ja sen kellarikahvilassa hän oppi kirjallisuudesta ja rakastui siihen. Oppimikseen asioiksi hän listaa muun muassa seuraavat: että Faulkner oli yhtä kuin Amerikka, että Dickens oli yhtä kuin politiikka, että Marx oli yhtä kuin seksi, että Jane Austen oli yhtä kuin kulttuurin idea, että hän itse tuli getosta, ja että D. H. Lawrence oli visionääri.Gornick, V., & Lethem, J. (2005). Fierce Attachments: A memoir. Farrar, Straus and Giroux.
