Kirjastot.fi-sivulle on koottu kattava luettelo ulkomaisista kirjastoista ja kokoelmatietokannoista: https://www.kirjastot.fi/kirjastot/ulkomaiset?language_content_entity=fi Eurooppalaisista hakemistoista voi mainita erityisesti Englannin kansalliskirjaston British Library (https://www.bl.uk/), Saksan kansalliskirjaston Deutsche National Bibliothek (https://portal.dnb.de/opac.htm) ja Ranskan kansalliskirjaston Bibliothèque nationale de France (https://catalogue.bnf.fr/index.do). Europeana (kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistoja Euroopasta) auttaa tutustumaan eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Pohjois-Amerikasta Kongressin kirjaston kokoelmatietokanta (https://catalog.loc.gov/) on ehdottomasti kattavin hakupalvelu…
Ilmaisu "lähihistoria" on suhteellinen eli mitään täsmällistä määritelmää sille ei ole olemassa. Kun yleensä historialla viitataan vuosikymmenten takaisiin asioihin, ehkä lähihistorian voisi luontevimmin liittää korkeintaan vuosien takaisiin tapahtumiin.
Sama koskee ilmaisua "lähitulevaisuus". Tulevaisuuden tapahtumat muuttuvat historiaksi vasta tapahtumisensa jälkeen, mutta itse tarkoittaisin lähitulevaisuudella muutamaa seuraavaa vuotta. Varminta on tietenkin molempien ilmaisujen kohdalla täsmentää, millaista aikatalua itse tarkoittaa. Todennäköisesti puhujan ikä vaikuttaa asiaan siten, että lapselle "lähihistoria" ja "lähitulevaisuus" ovat paljon lähempänä kuin vanhalle.
Heikki Poroila
Kirjojen puhdistamiseen ei olla ryhtymässä, koska tautien leviämisestä lainakirjojen välityksellä ei ole tieteellistä näyttöä.
Lue asiasta julkaistu tietoisku kirjastot.fi -sivustolla: https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/tyovalineet-ja-valtakunnalliset-ilmoitukset/tarttuuko-koronavirus-kirjoista-tietoisku?language_content_entity=fi
Kyseessä taitaa olla Tony DiTerlizzin kirjoittama viisiosainen kirjasarja Spiderwickin kronikat, ja sen ensimmäinen osa Haltijakirja. (Ilmestynyt 2003) Sarjassa äiti ja kolme lasta muuttavat salaperäiseen Lukkivyöryn kartanoon, josta löytyy kaikenlaista outoa, mm. jonkun otuksen pesä keittiön seinän takaa ja salainen huone, johon pääsee vain ruokahissin kautta. Sarjan on kuvittanut erittäin hienosti Holly Black. Kuvailemastasi kohtauksesta, jossa siskon hiukset on sidottu sängyn päätyyn, löytyy kirjasta myös kuva. Sarjasta on tehty myös elokuva.
Aila Juvosen Skidikantti-koulutuksiin liittyvä teos Skidikantti - lapsen tie objektista subjektiksi on julkaistu jo 1994. Skidikantti on koulutus, jossa harjoitellaan selviytymistä riskistilanteissa. Kirjan on julkaissut Lastensuojelun keskusliitto.
Uusia lasten kanssa työskentelyyn sopivia menetelmällisiä teoksia aiheesta ovat:
Mervi Juusola, Rajat kuntoon! - puolensa pitämisen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen taito. Se on jämäkkyystaitojen treenikirja yläkouluikäisille.
Kaija Lajunen, Tunne- ja turvataitoja lapsille, tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali. Kirjassa on toiminnallisia menetelmiä 5-11-vuotiaille lapsille.
Lisää aineistoa voi etsiä hakusanoilla lapset ja turvallisuus/itseluottamus/tunnetaidot/vaaratilanteet/…
Musiikin syntymäpäiväkalenterissa kerrotaan, että Jorma Panulan koulunkäynti jäi kesken oppikoulussa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/10/kapellimestari-jorma-panula-ol…. En ainakaan löydä tietoa, että hän olisi myöhemmin jatkanut.
Jorma Panulan elämästä voi lukea seuraavista kirjoista:
Almila, Atso & Panula, Jorma: Vaistoa on vaikia opettaa. Teos. Juva 2010.
Konttinen, Anu: Panulan luokka. Otava. Keuruu 2003.
Sirén, Vesa: Suomalaiset kapellimestarit. Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin. Otava. Keuruu 2010.
Taajamaa, Bruno: Jorma Panula. Maestron muotokuva. Recallmed. Klaukkala 2002.
Ylen 90-vuotisohjelman esittely, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/12/14/itse-asiassa-kuultuna-jorma-pa…,
Saksalaisilla on sotilashautausmaansa, joita hoitaa Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge -yhdistys. Sankarihaudoiksi niitä ei kutsuta. Saksalaisten tapa muistaa sodissa kaatuneita on monimutkainen ja siihen liittyy voimakkaita syyllisyyden tunteita. Aihe on edelleen herkkä. Wehrmachtista vaalittiin pitkään toisen maailmansodan jälkeen mielikuvaa sotarikoksiin sekaantumattomana organisaationa, mutta ns. puhtaan Wehrmachtin myytti murtui 1900-luvun lopulla uusien tutkimusten myötä.
Lähteitä:
German War Graves Commission - Wikipedia
How Germany remembers the world wars - BBC News
Myth of the clean Wehrmacht - Wikipedia
The virtuous Wehrmacht : crafting the myth of the German soldier on the Eastern Front, 1941-1944 |…
Löysin Kirjastot.fi tilastoista Yleisten kirjastojen lainaajat, joita oli 1 787 621. Kirjastokortteja lienee ainakin sama määrä, tosin jollakulla voi olla sekä yleisen kirjaston, että tieteellisen kirjaston kortti tai monen yleisen kirjastokimpan kortteja. Linkki Tilastoon
Kyseessä on varmaankin Anthony Burgessin kirjoittama ja Fulvio Testan kuvittama Siellä missä jäätelö kasvaa (Kirjayhtymä, 1980).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/) kuvailee kirjan tapahtumia näin: "Minä, Jaska ja Tomppa pääsevät ilmalaivalla jäätelömaahan ja kertovat havainnoistaan. Kertomus seuraa tutkijoiden päiväkirjaa ja viikonpäivät ovat: namnamtai, tikkistai, keksiviikko, tortuntai, purijantai, lautastai, suuhuntai. Lopussa paljastuu, että pojat syövätkin jäätelöä vasta Luigin jäätelöbaarissa nimeltään Gelato Land eli Jäätelömaa."
Mitähän mahdat tarkoittaa kysymykselläsi? Oletko nähnyt jossakin tällaisen ilmoituksen? Asiakastiedoissasi näkyy vain kaksi peruttua varausta, ja ne olet perunut itse Helmetissä omien tietojesi kautta, toisen loka-, toisen marraskuussa 2020. Voimassa olevia varauksia sinulla tosiaan on kaksitoista. Niistä kuitenkin 11 olet itse lukinnut, joten et saa niitä ennen kuin vapautat lukitukset. Vielä tällä hetkellä on varauksissa voimassa aikarajoitus: jos varausta ei ole pystytty toimittamaan kahden vuoden kuluessa, se raukenee. Sinun varauksissasi lähimpänä oleva raukenemispäivä on 18.2.2022.
Lukitseminen on tarkoitettu varauksen etenemisen lyhytaikaiseen pysäyttämiseen esim. loman aikana. Osa varauksistasi näyttäisi olleen lukittuina jo melko…
Kysyjä on ehkä sekoittanut mielessään laulut "Irja joka luki kirjoja" ja "Kirjalaisen laulu" (tai toiselta nimeltään "Kirjastokoira Kirjalainen").Laulun "Irja joka luki kirjoja" on säveltänyt Petter Ohls ja sanoittanut Kaarina Helakisa. Sen on levyttänyt ensimmäisenä Susanna Haavisto (1976). Säkeistöjen välissä lauletaan: "Tunnetko sinä pikku Irjaa?" Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Joskus illallakin kuuluu peiton alta naurua"."Kirjalaisen laulun" on säveltänyt Jukka Jarvola ja sanoittanut Erkki Mäkinen. Sen on levyttänyt ensimmäisenä Elina Salo (1979). Laulu alkaa: "Kirjat ovat rattoni ja lukeminen työni juu". Aamiaisen syötyään Kirjalainen silmäilee tuoreet lehdet. Toisessa säkeistössä lauletaan: "Lounasaikaan keittokirja silmänruokaa…
Löysin lorusta version, joka poikkeaa ainoastaan maanantain osalta:Maanantaina makailin, makailin, makailin.Tiistaina jo harkitsin, harkitsin, harkitsin.Keskiviikko viikon taittoi,torstai toiset töihin laittoi.Perjantaina palkan sain,lauantai toi sunnuntain.Lähde: https://varssyja.wordpress.com/loruja-aihealuettain/viikonpaivat/ (luettu 26.3.26)
Kyseessä on alkujaan saksalainen iskelmä Das kann doch einen Seemann nicht erschüttern, joka tuli tunnetuksi vuonna 1939 julkaistusta elokuvasta Paradies der Junggesellen (Poikamiesten paratiisi). Kyseinen elokuvakohtaus löytyy YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=mvGWy206c1U.
Suomalaiset, alkutekstille varsin uskolliset sanat on tehnyt Palle eli Reino Palmroth nimellä Pelko pois, Rosmarie.
Lähteet:
Internet Movie Database IMDB: https://m.imdb.com/title/tt0031783/?ref_=m_ttsnd_snd_tt
Ritzel, Fred: Das kann doch einen Seemann nicht erschüttern! Über ein Lied aus der Zeit des Kriegsanfangs, seine mediale Präsentation und seine Nachwirkungen (http://www.staff.uni-oldenburg.de/ritzel/material/Seemann%20ohne%20Cove…)
Sota-ajan…
Toki elämäkerratkin ovat todellisuuspohjaisia – tai ainakin niiden olisi tarkoitus olla. Tavallisemmin todellisuuspohjaisuudesta kaiketi kuitenkin puhutaan sepitteellisen ilmaisun yhteydessä: sanotaan esimerkiksi, että romaani (novelli, runo, elokuva, televisiosarja) on todellisuuspohjainen. Todellisuuspohjainen teos perustuu todellisiin tapahtumiin ja usein se hyödyntää myös todellisia henkilöitä. Hyvä esimerkki todellisuuspohjaisesta romaanista on ilmestymisensä aikoihin paljon keskustelua herättänyt Helena Sinervon Runoilijan talossa, Finlandia-palkittu elämäkertaromaani Eeva-Liisa Mannerista (ks. Maija Alftan, Mikä on totta ja kuka saa sen kertoa. – Helsingin Sanomat, 22.4.2005).
Kyllä, Ukrainan itsenäisyyspäivää vietetään 24.8.
https://ukrainians.fi/fi/ukrainan-itsenaisyyspaiva/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_itsen%C3%A4isyysp%C3%A4iv%C3%A4
Petra Heikkilä on nykyään Tampereella asuva kuvataiteilija. Hänen yhteystietonsa löytyvät tammelantaiteilijat.net-sivustolta:
http://www.tammelantaiteilijat.net/index.php?kuka=Heikkil%E4,%20Petra
Ilmaisulla "El Dorado" tai "Eldorado" tarkoitetaan tarunomaista Etelä-Amerikan pohjoisosissa sijaitsevaa kultaista kaupunkia. Suomenkielisessä Wikipediassa on aiheesta laaja artikkeli.
Heikki Poroila
Ensimmäinen näyte Keisareittemme jäljillä -TV-sarjasta on peräisin teoksesta Music for the Royal Fireworks, jonka sävelsi Georg Friedrich Händel. Etsitty teemanpätkä on teoksen ensimmäisestä osasta (Overture = alkusoitto) - levytysversiosta riippuen suunnilleen kohdassa 2'40.
Englanninkielisessä maailmassa säveltäjän nimi näkyy usein muodossa George Friderick Handel.
Cd-versio Louna-kirjastojen kokoelmissa.
Elokuvassa Mies joka näki huomisen (1981) kuuluvaa sotilasmarssikatkelmaa en valitettavasti pystynyt tunnistamaan. Elokuvan musiikista vastasi William Loose.
Mies joka näki huomiseen -elokuvan tekijät IMBD-tietokannassa.
Voisikohan kyseessä olla Tuula Korolaisen kirjoittama ja Leena Lumpeen kuvittama Kissaenkeli muuttaa taivaaseen vuodelta 1999? Kirjassa Aleksin Roope-kissa on kuollut, mutta ilmestyy Aleksin luokse siivet selässään ja kiertelee tämän kanssa tuttuja paikkoja, kunnes on tullut aika hyvästellä ja jatkaa matkaa kohti taivasta.
