Hei,
verkkokirjastosta voi hakea kuvakirjoja asiasanoilla, kuten: "alkoholinkäyttö" "masennus" "mielenterveyshäiriöt". Haun voi rajata lasten aineistoon. Helmet-verkkokirjastosta voi hakea teoksia myös hyllypaikasta "1.79 VAIKEAT ASIAT", jonka alta voi löytyä sopivia kirjoja.
Ehdottaisin seuraavia teoksia:
Karsikas: Amos ja sumupuu (käsittelee vanhemman masennusta)
Karsikas: Yksisarvinen (käsittelee vanhemman päihderiippuvuutta)
Myös seuraavat teokset voisivat olla sopivia:
Appelgren: Vesta-Linnea kuunvalossa
Tahvanainen: Silva ja teeastiasto joka otti jalat alleen
Verkkokirjastosta voi tarkistaa onko kirjaa paikalla tietyssä kirjastossa ja tehdä tarvittaessa varauksen haluamaansa teokseen.
Vino poikkipuu osoittaa ylöspäin Taivaan valtakuntaan.Niin sanottu ortodoksinen risti voi olla kolmipuinen (slaavilainen risti) tai kaksipuinen. Slaavilaisessa ristissä on alaosassa vinopuu ja yläosassa nimilaatta – I.N.R.I. (”Jeesus Nasaretilainen Juutalaisten Kuningas” ) Kaksipuisessa ristissä ei ole nimilaattaa. Alin poikkipuu muistuttaa kahdesta ryöväristä, jotka ristiinnaulittiin samaan aikaan Jeesuksen kanssa. Jeesuksesta katsottuna oikeanpuoleinen poikkipuun pää osoittaa ylöspäin – Taivaan valtakuntaan – muistuttaen Luukkaan evankeliumin sanoista: ”Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: ”Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!” Mutta toinen moitti häntä: ”Etkö edes sinä…
Sonettia XVII Pablo Nerudan kokoelmasta Cien sonetos de amor (1960) ei valitettavasti ole suomennettu. Runo alkaa espanjaksi riveillä "No te amo como si fueras rosa de sal, topacio / o flecha de claveles que propagan el fuego: ". Mark Eisnerin englanninnoksessa rivit kuuluvat "I don’t love you as if you were a rose of salt, topaz, /
or arrow of carnations that propagate fire: ".
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-onko-pablo-nerudan-runoa?language_content_entity=fi
https://www.poetryfoundation.org/poems/49236/one-hundred-love-sonnets-x…
Kertosäe ”Jalka potkee, suksi notkee sujuilevi sukkelaan” on ”Suksimiesten laulun” ensimmäisestä säkeistöstä. Laulu alkaa: ”Ylös Suomen pojat nuoret” tai ”Ylös Suomen poiat nuoret” tai ”Ylös Suomen poijat nuoret”. Laulun on säveltänyt Karl Collan Julius Krohnin runoon, jonka hän kirjoitti nimellä Suonio. Laulu sisältyy esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 11 (kolme säkeistöä) ja nuottiin ”Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta” (viisi säkeistöä; Tammi, 2008).Koko runo sisältyy esimerkiksi kirjaan ”Suonion kootut runoelmat ja kertoelmat” (Clouberg & kumpp, 1882, s. 61-63). Se on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906666?term=Koti&term=kontion&term=on…
Euroopan unionin päästökaupassa kullekin päästökauppakaudelle on määritelty päästöjen maksimimäärää vastaava päästöoikeuksien kokonaispotti. Potti jaetaan eri jäsenvaltioille, joiden kansalliset päästökauppaviranomaiset jakavat maakohtaisen kiintiön teollisuus- ja energiantuotantolaitoksille. Päästöoikeuksien määrä markkinoilla on rajattu ja niiden määrää pyritään edelleen vähentämään.
Hiilivoimalla tuotetun energian päästöoikeudet ovat kallistuneet ja se kannustaa osaltaan luopumaan hiilivoimaloista. Ylen verkkouutisen mukaan Saksassa sähköntuotanto kivi- ja ruskohiilellä romahti kesäkuussa 2019 noin 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Jos yksittäinen hiilivoimala suljetaan jossakin maassa…
Salmisen kirja ei juurikaan anna vihjeitä, joiden perusteella Katrinan pohjoispohjanmaalainen kotipaikka olisi määriteltävissä. Avausluvussa kertoja mainitsee paikkakunnan perunaviljelmät ja sen, että Jakob kumppaneineen on tullut sinne vierailulle rannikolta. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen tärkeintä perunanviljelyaluetta, joten tämä tiedonmurunen ei sanottavasti auta vaihtoehtojen pois rajaamisessa. Tärkeimmäksi johtolangaksi jää siis merkittävän satamapaikkakunnan läheisyys – meripojat ovat tuskin kovin kauas sisämaahan pysähdyksensä aikana lähteneet seikkailemaan. Ruotsalaisen Gustaf Edgrenin Katrina-filmatisaatio (1943) on valinnut satamakaupungiksi Raahen. Elokuvasta Jakobstads Tidningiin 16.3.1944 kirjoittanut nimimerkki Luffare oli…
Löysin Puulajipuiston Facebook päivityksen vuodelta 2013. "Kuusen (Picea abies) juurista valtaosa sijaitsee aivan maan pinnassa, 5–10 sentin syvyydessä. Juuristo leviää useita kertoja laajemmalle alueelle kuin mitä puun latvuspiiri ja varttuneella kuusella juuret voivat ylettyä rungolta maanpinnan muotoja seuraten yli 30 metrin päähän. Valtaosa kuusen juurista on kuitenkin läpimitaltaan alle yhden millimetrin, eikä puun paksumpi ja selvästi näkyvissä oleva "tuki- ja kiinnitysjuurakko" ulotu lähellekään niin kauas, vaan levittäytyy yleensä korkeintaan kymmenen metrin päähän kuusen tyveltä. Tiheässä kasvavat kuuset voivat olla kiinnittyneinä toisiinsa juuriyhteyksien avulla, näin metsikössä on tasaisempi kosteuden jakauma kuin se olisi…
Sari Vähäsarja on etsinyt vastausta tähän kysymykseen Ylen artikkelissa 29.8.2015. Otsikkona Kuumassa lyhyemmin vai viileämmässä kauemmin? 3 asiantuntijaa kertoo, miten pyykätään ekologisesti. Linkki artikkeliinHän tiivistää lyhyesti mistä on kyse:Työtehoseuran tutkijan mukaan eko-ohjelma kuluttaa vettä ja sähköä vähemmän kuin vastaava normaaliToisaalta ohjelma kestää kauemmin, mikä lisää mekaanista kulutusta ja syö vaatteen käyttöikääMyös pikaohjelmissa vettä ja sähköä kuluu vähemmän; toisaalta lasti voi olla pienempi ja linkoustulos huonompiMotivan asiantuntijan mukaan monituntinen ohjelmakin on ekologisempi kuin tavallinen, koska veden lämmityksen merkitys kokonaisuudessa on niin suuriKodinkoneiden ammattilainen taas korostaa…
Ahvenanmaalla puhutaan ruotsin murretta, joka muistuttaa enemmän Ruotsin Upplandin murretta kuin suomenruotsia. Ahvenanmaanruotsista kuitenkin puuttuu tonaalinen sana-aksentti kuten suomenruotsista.
Lähteet ja lisätietoa
Visit Åland: https://visitaland.com/fi/kaytannon-tietoa/kieli-ja-murre/
Marienhamns stadsbibliotek: https://web.archive.org/web/20061104161748/http://www.mhbibl.aland.fi/a…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaanruotsi
Tällä hetkellä voit saada Joensuun seutukirjaston kirjastokortin missä tahansa seutukirjaston kirjastossa, ja se käy kaikkiin seutukirjaston alueen kirjastoihin, myös Pyhäselän (Hammaslahden) kirjastoon.
Jo tämän vuoden aikana kaikki Pohjois-Karjalan alueen kirjastot tulevat mukaan Vaara-kirjastoon. Silloin yksi kirjastokortti käy koko Pohjois-Karjalan alueen kirjastoissa. Vielä nyt Rääkkylän kortti ei käy seutukirjaston kirjastoissa.
Ks. http://vaarakirjastot.fi/
Täältä näet, mitkä kirjastot tällä hetkellä kuuluvat Vaara-kirjastoihin.
Kyseessä voisi olla Kaneto Shindōn elokuva Alaston saari vuodelta 1960.https://www.imdb.com/title/tt0056049/https://fi.wikipedia.org/wiki/Alaston_saari
Hei!
Kiitos ehdotuksestasi! Vien toiveesi kirjastojen viestintään tiedoksi. Jokainen kirjasto päättää itse miten asiasta pystyy tiedottamaan, koska tilanne voi muuttua nopeastikin. Jos kirjastoon pääseminen lastenrattaiden kanssa askarruttaa, kannattaa soittaa etukäteen kirjastoon ja tiedustella tilannetta.
Nuotti Paavo Sarkkaman lauluun Nukkeprinsessa sisältyy nuottijulkaisuun Pienet sydämet : 21 sävelmää 3-osaiseen lasten laulunäytelmään (1999). Nuottijulkaisu on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Helmet-luettelosta ja tilata nuotin omaan lähikirjastoosi.
Pienet sydämet : 21 sävelmää 3-osaiseen lasten laulunäytelmään http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1497022__Snukkeprinsessa__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=841ce8eb-25f7-47df-b045-5cc723172e29
Pienet sydämet Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Pienet_syd%C3%A4met_(n%C3%A4ytelm%C3%A4)
Luonnonvarakeskuksella (Luke) on marjahavainnot.fi -karttapalvelu, jossa on vuosittain mustikan, puolukan ja suomuuraimen kypsien marjojen, raakileiden ja kukkien havainnot Suomessa. Palvelun osoite on https://marjahavainnot.fi/#/kartta .
Helmet-palvelusivustolla olevan listan mukaan asiakkaiden käytettävissä oleva paperisilppuri on Helsingissä ainoastaan Töölön kirjastossa.
Korona-aikana palveluissa on rajoituksia, joten sinun kannattaa vielä varmistaa suoraan Töölön kirjastosta, onko paperisilppuri tällä hetkellä käytettävissä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
Stadin slangin sanakirjassaan Heikki Paunonen ajoittaa 'biisin' 70-luvulle. Asussa 'piisi' (tai jopa 'piesi') sitä on tavattu jo 60-luvun puolella.– Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Ivan Sergejeffistä löytyy tietoa useasta lähteestä:
- Pulma: Pikkukaupungin unelmia (1994), hakemistossa useita viitteitä
- Kajaanin kaupungin historia 3 ((1980), lyhyt maininta s. 332-333
- Heikkinen: Vuosisata Kajaania (2005), kuva perheen huvilasta s.76
- Kauppila: Kartanonomistajien Kajaani (2008), s.83-84
- Kainuun sanomat 16.3.2004, s. B 4
- Kainuun sanomat 30.8.2006, s. 6
Materiaali on varattuna Kajaanin pääkirjaston neuvonnassa, mikäli siihen haluaa tulla tutustumaan.
Vaski oli alunperin V-S kirjailijatietokannalle valittu nimi, joka voitti tietokannalle järjestetyn nimikilpailun vuonna 2003. Tietokanta kuitenkin lopetettiin ja Vaski siirtyi Varsinais-Suomen kirjastokimpan käyttöön. Nimivalinta perustui siihen, että se on helppo muistaa ja kuvaa Varsinais-Suomen aluetta. Vaskin logossa oleva lintu on Varsinais-Suomen maakuntalintu naakka.
