Jos oletamme, että kysyjä tarkoittaa ihmiselle aiheutuvia ongelmia avaruudessa olemisesta, voidaan ne tiivistää muutamaan perusasiaan, jotka Maan päällä eläville ovat välttämättömiä, mutta joita avaruudessa ei ilman erityistoimia ole tarjolla.
Sopiva lämpötila, sopivasti happea, eliöiden sietämä maan vetovoima, energiaa loputtomati tarjoava aurinko sopivalla etäisyydellä, vaarallista säteilyä suodattava ilmakehä ja otsonikerros, pääosan tappavasta avaruussäteilystä torjuva sähkömagneettinen kenttä Maan ympärillä.
Avaruus on kaikille Maan eliöille tappava ympäristö, vaikka tiedetään, että eräät eliöt sietävät paljon kovempaa säteilyä kuin ihminen. Riittävän lähellä tapahtuva supernova-räjähdys tuhoaisi myös kaiken elämän Maasta, sillä…
Adlestrop löytyy teoksesta Maailman runosydän, WSOY1988 / toim. Hannu ja Janne Tarmio (suomennos Alice Martin)
From a Railway Carriage (Junan ikkunasta) löytyy lasten runokirjasta Lapsen Runotarha, WSOY 1987 (suomennos Kirsi Kunnas)
Muita käännöksiä emme löytäneet. Kyselimme Lahden Runotietokannan tilannetta. Sieltä vastattiin, että tietokantaan tehdään muutoksia eikä ole tietoa, milloin se saadaan käyttöön. Sikäli harmillista, että paljon runoja on käännetty esim. Parnassoon tai muihin kirjallisuuslehtiin ja näistä olisi saanut Runotietokannasta tiedot.
Tieteen termipankki määrittelee liettymisen seuraavasti: "pintavesimuodostuman pohjanläheisten osien täyttyminen sedimenteillä."
Meillä Suomessa vesistöjen, jokien ja järvien liettymistä aiheuttavat esimerkiksi metsätalous- tai turvesoiden ojitusten seurauksena ojista kulkeutuva erilainen orgaaninen aines ja kiintoaines. Tämä aines järveen päätyessään sedimentoituu pohjaan. Ojitusten lisäksi muita vesistöihin kulkeutuvan kiintoaineksen lähteitä ovat maatalouden pellot, kaupunkien ja taajaminen maankäyttö sekä kaivokset ja maanotto.
Kiintoaineen eroosio ja sedimentaatio virtavesissä - luonnollisesta prosessista virtavesien ongelmaksi: https://helda.helsinki.fi/items/ee5f20a9-e7c6-4df7-88dd-3debe329b574
Periaatteessa samat mekanismit…
'Dodge' englannin kielen sanana tarkoittaa väistöä tai väistämistä. Etunimenä se on peräisin keskiajalta ja yksi Roger-nimen muodoista. Roger taas on germaanista alkuperää ja tarkoittaa kuuluisaa keihästä. Dodge on myös sukunimi, ja automerkki Dodge onkin saanut nimensä yhtiön perustajien, John ja Horace Dodgen mukaan.
Behing the Name: https://www.behindthename.com/
Sanakirja.org: https://www.sanakirja.org/
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Dodge
Kirjastosta lainattuja levyjä saa vapaasti kopioida yksityiseen käyttöön (tekijänoikeuslain § 12). Oikeus on yleinen, eikä se riipu siitä, mistä kopioitavan levyn on saanut, kunhan se on laillisesti valmistettu. Saman pykälän nojalla voi kopioida itselleen ystävän, naapurin tai ventovieraan lainaaman levyn.
§12:n nojalla valmistettua kopiota ei saa käyttää yksityisen käytön ulkopuolella.
Heikki Poroila 3.11.2017
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy työvoimatutkimukseen kuuluva tilasto "Työlliset ja palkansaajat sekä työllisten ja palkansaajien tehdyt työtunnit toimialan (TOL 2008) mukaan ja sukupuolen mukaan, 15-74-vuotiaat, 2000-2020": https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti__vv/st….
Lisää työelämää koskevia tilastoja löytyy tämän listauksen kohdasta "työmarkkinat": https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/.
Kolttasaamelaiset asuttivat pitkään Petsamon aluetta ja he jäivät tietysti myös 1920 sinne asumaan. He menttivät samalla puolet alueistaan Neuvostoliitolle https://www.kolttasaamelaiset.fi/kolttakulttuuri/kolttasaamelaisten-his…
Vuonna 1921 Petsamossa asui yhteensä 1423 ihmistä: saamelaisia, norjalaisia, karjalaisia, venäläisiä ja suomalaisia ja rekisteröimättömiä kolttasaamalaisia 475 henkilöä, yhrteensä 1898 henkilöä. Vuonna 1926 asukkaita oli yhteensä 2039. Lisätietoa Petsamosta helposti Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Petsamo#Vuoden_1926_v%C3%A4est%C3%B6tieto…
Ensimmäisinä uusina asukkaina Petsmoon muuttivat uudet suomalaiset virkamiehet. Katja-Leena Heikkilä on tehnyt Oulun yliopistoon Pro gradu -…
Kansalliskirjaston tietokannan mukaan 1973 ilmestyneellä Maarit-levyllä bassoa soittaa Pekka Pohjola. Kappalekohtainen erittely puuttuu, mutta ainakaan muita basisteja ei levyn tiedoissa mainita. Sama tieto löytyy myös Yleisradion Fono-tietokannasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4464979
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=laakson+lilja&ID=1ab2c1f3-c1…
Jalkaväen Koulutuskeskus 8 (Jv.Koul.K 8) perustettiin helmikuun 1940 lopussa Jyväskylään helmikuun ja maaliskuun kutsunnoissa palvelukseen määrättyjen nostoväen II luokan nostomiesten kouluttamista varten. Käsky koulutuskeskusten vähittäisestä lopettamisesta annettiin päämajasta 3.5.1940.
Lähde:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Katkelma on tosiaankin Charles Baudelairen novellista Fanfarlo (La Fanfarlo). Antti Nylén on suomentanut kohdan seuraavasti:
"Me olemme psykologisoineet kuin hullut, jotka vain lisäävät hulluuttaan pyrkiessään ymmärtämään sitä."
Lähteet:
http://charles.baudelaire.perso.sfr.fr/LaFanfarlo/LaFanfarlo3.php
Baudelaire, Charles: Modernin elämän maalari ja muita kirjoituksia (suom. Antti Nylén, Sammakko, 2011)
Helsingissä pianoja on ainakin Kirjasto 10:ssä sekä Itäkeskuksen ja Töölön kirjastoissa. Kirjasto 10:ssä digitaalipiano sijaitsee erillisessä huoneessa, jota voi varata numerosta 09 3108 5000. Töölön sähköpianoa voi varata numerosta 09 3108 5725. Itäkeskuksessa ei ilmeisesti erillistä ajanvarausta tarvita.
Oppaan Suomen rahahinnasto 2005 : keräilijän opas mukaan vuoden 1918 50 markan setelin hinta vaihtelee 35 eurosta 400 euroon, rahan kunnosta riippuen. Tavallisin kunto-hinta-luokka on 75 euroa. Rahasta on myös harvinaisempi muoto.
Helsingin Numismaattisen Yhdistyksen verkkosivuilta saat yhteystietoja tahoihin, joilta saat varmempaa tietoa: http://www.hnynumis.org/
Etsitty kirja saattaisi olla Marja Toivion Lapsilta kielletty (Arktinen Banaani, 2018).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6849990
Helsinki-kokoelma sijaitsee pääkirjastossa Itä-Pasilassa. Kokoelma sisältää tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita julkaisuja ja tallenteita, jotka koskevat Helsinkiä tai joissa on kuvattu pääkaupunkia. Mukana on myös Helsingin kaupungin asiakirjoja. Aineistoa ei lainata ulos kirjastosta. Kokoelman kaunokirjallisuus on rekisteröity kaupunginkirjaston Plussa-tietokantaan (http://www.libplussa.fi/), josta voi tehdä hakuja käyttäen esimerkiksi hakusanoja romaanit ja Helsinki. Löydät lisätietoja Internet-osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku/ , klikkaamalla "Näin etsit aineistoa", "Erikoiskokoelmat".
Tässä olisi muutama ehdotus.
Fiske, Anna: Kaikilla on takapuoli (Otava, 2021)
Cox, Lizzie: Poikien kirja (Tactic Publishing, 2018)
Mitä kummaa minussa tapahtuu? (Sanoma Magazines Finland, 2007)
Plaisted, C.A. : Poikien jutut (Karisto, 2012)
Simonsson, Nathalie : Maailman tärkein kirja : kehosta, tunteista ja seksistä (Otava, 2021)
Harris & Emberly: Nyt puhutaan seksistä : kirja kasvamisesta, ruumiin muutoksista, seksistä ja terveydestä (Mäkelä 2011)
Cacciatore, Raisa et al.: Legopalikoista leopardikalsareihin : pojan matka mieheksi (Tammi, 2009)
Suurin osa Suomen vankiloista on tarkoitettu vain miehille. Rikosseuraamuslaitoksen sivujen mukaan seuraavissa vankiloissa on sekä naisia että miehiä:KuopioOuluVaasaLisäksi Hämeenlinnan naisvankilassa on erillinen vankisairaala, joka on tarkoitettu sekä naisille että miehille.Lähde:https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/toimipaikatjayhteystiedot/vankilat.html
Kysymyksen säkeet ovat L. Onervan tekstiä. Katkelma on vuonna 1910 julkaistuun kokoelmaan Särjetyt jumalat sisältyvän Geisha-sikermän päätösrunosta, ensimmäinen sen kahdesta säkeistöstä:
Luulet päivään pääseväsi:
tulee ilta vastaan.
Ihminen on aavistusta,
unta ainoastaan.
Geisha-sikermä (kokonaisuudessaan tai osittain) on mukana useassa Onerva-kokoomateoksessa. "Luulet päivään pääseväsi" löytyy Särjettyjen jumalien lisäksi esimerkiksi Helena Anhavan toimittamasta valikoimasta Etsin suurta tuulta : valitut runot 1904-1952.
Oulunsalon kunnankirjastosta saa lainata kirjoja ihan reilun määrän, mitään ylärajaa kirjojen määrällä ei ole. On kuitenkin hyvä ottaa kirjoja kerralla sen verran kun jaksaa mukavasti kuljettaa, isommat kirjat saattavat olla aika painaviakin.
Kirjastosta löytyy monenmoista aineistoa ja kaikkea saat lainata ihan ilmaiseksi. Muista kuitenkin uusia lainasi ajoissa. Kirjastoista saat myös tietoa kaikista kivoista asioista niinkuin tästä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelustakin.
