Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa on todettu, että lämpimään veteen irtoaa haitallista bisfenoli A -kemikaalia (BPA) kemikaalia epoksipinnoitetuista putkista, Tutkimus: Epoksipinnoitetusta vesiputkistosta liukeni haitallista kemikaalia lämpimään käyttöveteen – kylmässä vedessä kemikaalia ei havaittu - THLTheseus-tietokannasta löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä, joissa on käsitelty putkien materiaaleja ja pinnoitteita. Siellä kannattaa tehdä hakuja esimerkiksi hakusanalla bisfenoli A, pinnoitetut putket tai vesijohtomateriaalit, Haku - Theseus ja vesijohtomateriaalit AND juomavesi, Haku - TheseusVesijohtomateriaalien vauriot ja käyttöikä kertoo putkien materiaaleista, kansi.FH9PEX-putkista liukeneva tert-…
Kirja saattaisi olla Truddi Chasen Jänis ulvoo : Truddi Chasen 92 sivupersoonaa (Otava, 1988).
"Menestyvä liikenainen Truddi Chase on insestin uhri. Tämä kirja kertoo hänen elämänsä tarinan sellaisena kuin se kasvoi esiin psykoterapian aikana.
Terapian tulokset yllättivät täysin niin monia kokeneen tohtori Robert A. Phillipsin kuin hänen tutkijakumppaninsa. Paljastui että Truddi Chase oli multippelipersoonallisuus, jossa vaikutti samanaikaisesti 92 eri persoonaa.
Nämä täysin itsenäisesti toimivat sivupersoonat olivat syntyneet suojelemaan ja puolustamaan häntä, kun lapsuuden ja nuoruuden traumaattiset kokemukset olivat mennä yli hänen voimavarojensa. Psykoterapian aikana sivupersoonat saivat kosketuksen toisiinsa ja päättivät yhdessä…
Asta Virtanen kirjoittaa Raahen Joulu 1995 –lehdessä Riipakan talon vaiheista (s. 18-19) ja kertoo että rakennuksessa asui 20-luvulla Knut Willehard Ribacka vaimonsa Liisan kanssa. K.W. Ribacka oli syntynyt Kajaanissa vuonna 1884. Silloin perheen sukunimi oli muodossa Riipakka. K.W. Ribacka kuoli 1926. Talo on kulkenut Riipakan talon nimellä kaksikymmenluvulta lähtien.
Lähde: Virtanen, Asta : Riipakan talon vaiheista. Julkaisussa : Raahen joulu. - Raahe : Raahe-seura, 1990-. - 1995: [1], s. 18-19.
Usein ollaan huolissaan lintujen, esim. harmaalokkien tai valkoposkihanhien, aiheuttamasta turvallisuusriskistä lentoliikenteelle.
Erilaisissa selvityksissä on kuitenkin mainittu myös melun, kuten lentomelun, aiheuttamasta haitasta linnuille. Melu voi häiritä soidinkäyttäytymistä ja pesintää. Meluisassa ympäristössä eläinten viestintä vaikeutuu ja esim. laululintujen pariutuminen voi jopa estyä, kun soidinlaulu ei kuulu. Reviirin puolustaminenkin voi vaikeutua.
Esimerkkinä Espoon hiljaiset alueet -selvitys. http://www.espoo.fi/download/noname/%7BBBBAEF8B-9147-4AB8-8FF8-BF55C2B1C7C6%7D/81186
Linnuista voi kysyä esim. Birdlife Suomen sivulla https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/
Suomessa on käytössä alunperin saksalaisen kielialueen tapa merkitä sävelten nimiä. Muita saksalaista tapaa käyttäviä maita ovat Itävalta, Tsekki, Saksa, Tanska, Viro, Unkari, Norja, Puola, Serbia, Slovakia, Slovenia ja Ruotsi (1990-luvulle asti)
Wikipedia: Sävel (https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4vel)
Wikipedia: Ton (https://sv.wikipedia.org/wiki/Ton)
Wikipedia: Musical Note (https://en.wikipedia.org/wiki/Musical_note)
Ötökkä näyttää ruotsintorakalta (Blatta orientalis). Lajinmääritys kannattaa varmistaa asiantuntijalta, esimerkiksi tuholaistorjuntaa tekevältä yritykseltä.
Samaan kysymykseen löytyy aiempi vastaus: Mistä nimi Salatut elämät tulee?
Vaikuttaisi siltä, että nimi viittaa yksinkertaisesti juuri sarjan henkilöiden salaisuuksiin, joita he eivät halua paljastaa muille.
Lastenkirjallisuun eri lajit ovat moninaiset ja niiden rajat monesti hyvin häilyvät.
Saturomaani on satua pidempi yhtenäinen teos jossa voi olla myös seikkailuromaanin piirteitä.
Lisää tietoa lastenkirjallisuuden lajeista esimerkiksi täältä: https://www.researchgate.net/publication/261785661_Lastenkirjallisuuden…
Kototietokannasta saa ikäryhmittäisiä tietoja väestöstä äidinkielen mukaan suurimpien kaupunkien osalta taulukosta Kieli iän ja sukupuolen mukaan: maakunnat ja suurimmat kaupungit, 1990-2021.
5–14-vuotiaiden yleisimmät äidinkielet 2021:
Espoo: suomi, ruotsi, arabia, venäjä, somali, viro, englanti, albania, kiina ja kurdi
Helsinki: suomi, ruotsi, somali, venäjä, arabia, viro, englanti, kurdi, farsi ja kiina
Vantaa: suomi, venäjä, viro, arabia, somali, ruotsi, albania, kurdi, englanti ja farsi
Turku: suomi, ruotsi, arabia, somali, kurdi, albania, venäjä, viro, farsi ja englanti
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta saa tietoja peruskoulun oppilaiden äidinkielistä oppilaitoksen maakunnan mukaan: Vipunen: oppilaat äidinkielen…
Verokortin voi tilata esimerkiksi soittamalla numeroon 029 497 000.Muista mahdollisuuksista tilata verokortti löydät tietoa alla olevasta linkistä.Verokortti - vero.fi
Kyseessä lienee nimimerkillä Michael Mortimer kirjailevan ruotsalaiskaksikon Daniel Sjölin ja Jerker Virdborg kuusiosaiseksi suunniteltu seikkailua ja tiedettä yhdistävä jännityssarja. Toistaiseksi siitä on julkaistu kolme osaa (Jungfrustenen, Fossildrottningen ja Blodssystrarna), joista kaksi ensimmäistä on suomennettu (Neitsytkivi, Fossiilivaltiatar).
Pelastusarmeijan laulukirjasta (Pelastusarmeija, 1990) löytyy virsi, jonka nimi on ”Niin kuin lähde taivahainen valtava ja pohjaton”. Olisikohan tämä virsi numerolla 287 juuri etsimäsi Pärleporten? Valitettavasti tätä laulukirjaa ei taida yleisissä kirjastoissa saatavilla muualla kuin Tampereen kaupunginkirjastossa: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlbs&previd=fulls&sesid=1217314….
Virren sanoja kannattaa siis tiedustella suoraan Tampereelta. Voit myös toki tehdä nuottijulkaisusta kaukolainapyynnön vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston sähköisessä asiointipalvelussa: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Nimenomaan vuonna 1990 julkaistua laulukirjaa on muutamien yliopistokirjastojen kokoelmissa. Saatavuuden…
Hannu Raittila, Kaari Utrio, Kalle Isokallio, Markus Nummi, Roman Schatz, Jukka Hankamäki, Jari Ehrnrooth, Tommi Uschanov, Laura Kolbe, Kari Enqvist, Ilkka Niiniluoto, Esa Saarinen, Tuomas Nevanlinna, Jukka Relander, Anu Kantola, Sixten Korkman, Teija Tiilikainen, Helena Petäistö, Tuomas Enbuske, Timo Harakka, Unto Hämäläinen, Heikki Aittokoski
Nykyiset ja entiset poliitikot Jörn Donnerista ja Erkki Liikasesta Olli Rehniin ja Alexander Stubbiin.
Björn Wahlroos, Anne Brunila ja muita elinkeinoelämän edustajia löytyy Elinkeinoelämän valtuuskunnan sivuilta http://www.eva.fi/eva/hallitus/ ja http://www.eva.fi/eva/valtuuskunta/
Suomen maabrändivaltuuskunnan jäsenet
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=192906&contentla……
Hevosen kaviot muodostuvat sarveisaineesta, ja ne kasvavat koko ajan. Kasvuvauhti vaihtelee eri hevosilla, mutta yleensä kaviot kaipaavat hoitoa 4-8 viikon välein. Silloin kengittäjä poistaa vanhan kengän, vuolee kavion sopivan pituiseksi ja muotoiseksi ja kiinnittää uuden kengän. Liian pitkät tai väärässä asennossa olevat kaviot aiheuttavat hevoselle ongelmia.
Lähde:
Hevoseni.fi-sivusto: https://www.hevoseni.fi/kavioiden-hoito-ja-kengitys
On kirjoittanut. Juoppohullun päiväkirja –sarjassa on ilmestynyt neljä osaa: Juoppohullun päiväkirja (1998), Juoppohullun päiväkirja: osa 2: Tolppa-apina (1999), Juoppohullun päiväkirja: osa 3: Raskausarpia (2003) ja Juoppohullun päiväkirja: osa 4: Vaippaihottuma (2005). Kirjoista on ilmestynyt useita painoksia ja painoksista erinimisiä versioita.
1950-luvulla Salpausselän kisojen miesten 50 km hiihto radioitiin tavallisesti yhtenä tai kahtena yhteensä reilun tunnin mittaisena koosteena. Kaksiosaisissa lähetyksissä seurattiin erikseen kilpailun alku- ja loppuvaiheita. Pitkät suorat lähetykset kuultiin vuosina 1954 ja 1958. Vuoden 1954 kilpailu 28. helmikuuta oli kuultavissa ULA-lähetyksenä 8.40-11.15, selostajina Lauri Nurmi ja Pentti Pirhonen, Yleisohjelmassa kilpailua selostettiin kahdessa erillisessä lähetyksessä 9.35-9.55 ja 11.15-12.30. Vuoden 1958 lähes nelituntinen suora selostus 8. maaliskuuta lähetettiin Yleisohjelmassa 9.00-12.50, äänessä olivat Pekka Tiilikainen, Paavo Noponen ja Jorma Lundén. Vuotta myöhemmin Salpausselän miesten 50 km hiihtoa nähtiin…
Sähkölukot saavat usein virtansa paristoista, eikä sähkökatkos silloin ole ongelma. Sähkö- tai älylukoista tietoa esim. allaolevilta sivuilta.
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/avain-on-pian-historiaa-163864/
https://kaski.fi/alylukot/
Perusteellinen tietoteos aiheesta on Sähköinen oviympäristö -kirja, jossa on tietoa mm. määräyksistä, ohjeista ja suosituksista. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2310835__SS%C3%A4hk%C3%B6inen%20oviymp%C3%A4rist%C3%B6%20__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Ainoa tutkimus, jonka löysin baby-sanan käytöstä englannin kielessä on opinnäytetyö Tampereen yliopistosta Sang Nguyen, References to Women in R&B and Hip Hop: Case Studies of Girl, Baby, Bitch and Shorty https://finna.fi/Record/trepo.10024_121405. Se löytyy myös pdf:nä, https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/121405/NguyenSang.pdf;jses…. Siinä, sivulla 55, on hieman historiaa baby-sanan käytöstä tämän kaltaisessa käytössä, jota on ollut jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien.
Toinen opinnäyte löytyy Åbo Akademista, Elonen, Merja, You got guts, baby : Sidney Sheldons sagolika superkvinnor. Åbo Akademi 2001. En löytänyt tätä työtä verkosta.
Vertailuja muihin kieliin ei löytynyt. Asiasta voisi…
