Olisiko kyseessä tämä kirja?
Lönnblad, Helvi: Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa
Kirja on saatavilla ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastonne kautta.
Tuolle käsitteelle ei taida olla täysin vakiintunutta suomenkielistä nimitystä, mutta verkkoarkisto ei kuulosta ainakaan minusta hullummalta vaihtoehdolta. Kansalliskirjaston osoitteessa https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=17762417 ylläpitämä sanasto tosin määrittelee sen olevan "Kansalliskirjaston ylläpitämä, kotimaisen yleisön saatavilla olevan verkkoaineiston arkisto", mutta merkitystä on aika lähellä sitä. Sanastossa termille institutional repository annetaan vastineeksi julkaisuarkisto, joten se voisi olla toinen mahdollinen termi, jos arkistossa on nimenomaan julkaisuja. Digitaalinen arkisto voisi olla myös yksi potentiaalinen termi, joka puolestaan voi sopia kuvaamaan hyvin monenlaista aineistoa, esimerkiksi myös…
Kyseessä saattaisi olla karekuoriainen (Megatoma undata).
Karekuoriainen esiintyy luonnossa lahopuissa, joissa sen toukat elävät usein erilaisten pistiäisten ja lintujen pesissä. Laji voi esiintyä myös vanhoissa hirsirakennuksissa, mutta sen toukat aiheuttavat vain harvoin merkittäviä tuhoja luonnonkuituisille materiaaleille ja nahalle.
Karekuoriaisen tunnistaa värityksestä. Mustan kuoriaisen peitinsiivissä on kaksi aaltoilevaa epämääräistä valkoisten suomujen muodostamaa poikkivyötä ja etuselän takakulmissa on vaaleat laikut. Laji on kooltaan 3,5–5,9 mm ja muodoltaan pitkän soikea.
Aikuiset karekuoriaiset talvehtivat ja ne lähtevät liikkeelle alkukesällä etsimään ravintoa ja lisääntymiskumppaneita. Muninta tapahtuu lahopuissa oleviin…
Elokuvien ikärajat muuttuivat 1.1.2012 alkaen. Ne menevät nykyään näin: Sallittu kaikenikäisille, K-7, K-12, K-16 ja K-18 eli vain aikuisille. K-15 elokuvia ei enää ole. 15-vuotias pystyy lainaamaan yli 12-vuotiaille sallittuja elokuvia. K-16 -elokuvia 15-vuotias voi lainata esim. vanhempiensa seurassa. Tällöin elokuva lainataan vanhempien kortille.
1800-luvun alussa Napoleon tukki kauppareitit meren yli, mikä vaikeutti ruokosokerin tuontia Eurooppaan. Nyt alettiin etsiä tapaa viljellä sokeria kylmemmässä ilmastossa.
Saksalainen kemisti Marggraf oli 1747 osoittanut, että rehujuurikkaista voitiin erottaa samaa sokeria kuin sokeriruo’osta. Hänen oppilaansa Franz Carl Achard jatkoi opettajansa työtä ja löydettyään paljon sokeria sisältävän (6–8 %) juurikkaan – sokerijuurikkaan –, hän perusti vuonna 1801 maailman ensimmäisen sokerijuurikastehtaan.
Jalostuksella saatiin vähitellen kehitettyä juurikas, joka sisälsi yhtä paljon sokeria kuin sokeriruoko (16–19 %) ja kun tuotanto sai vielä valtion tukea, aloitettiin uusi kausi sokerin historiassa. Vuonna 1880 sokerijuurikkaan osuus…
Kodinturvajoukkojen perustamista Suomeen on aika ajoin pohdittu. Vuonna 2017 puolustusministeri Jussi Niinistö asetti työryhmän pohtimaan kodinturvajoukkoja, mutta työryhmän selvitys päätyi siihen, että vapaaehtoinen maanpuolustustyö säilyy Suomessa ennallaan. Suomessa Maanpuolustuskoulutus (MPK) kouluttaa ihmisiä selviytymään arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa.
Lähteet ja lisätietoja
Kodinturvajoukot eivät edenneet, vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään vanhaan malliin - MTVuutiset.fi
Ministeri Niinistö polkaisi pikavauhtia käyntiin selvityksen kodinturvajoukkojen perustamisesta – puolustusvoimilta nihkeä vastaanotto - Kotimaa | HS.fi
Vapaaehtoisen maanpuolustustyön uudelleenjärjestäminen selvitettiin…
Hain runoja ja kertomakirjoja HelMet.fi -hausta käyttämällä hakusanoina muun muassa luonto, meri, vuodenajat. Esimerkiksi Monika Fagerholmilta on ilmestynyt esseekokoelma Meri : neljä lyyristä esseetä. Asiasanoina kyseisessä teoksessa on muun muassa luontokuvaus, meri, tuokiokuvat ja luontosuhde.
Kannattaa vilkaista myös näitä:
Aale Tynnin runokokoelma Vuodenajat
August Strindberg: Ulkosaaristossa
Pertti Nieminen: Näen syksyssä kevään
Toivottovasti näistä on apua.
Kyllä isoäitisi serkku ja hänen lapsensa ovat sinulle sukua, mutta eivät kovin läheistä. Suomen kielessä ei ole näille sukulaisuussuhteille yleisesti käytössä mitään vakiintuneempia sanoja (kuten täti, anoppi ym.), vaan isoäitisi serkku on sinulle isoäitisi serkku. Hänen lapsensa puolestaan ovat isäsi tai äitisi pikkuserkkuja. Tästä taulukosta voi olla apua sukulaisuussuhteiden ja niiden nimitysten hahmottamisessa: Tuomas Salste: Sukulaiset
Kustantajan mukaan Tui Sutherlandin Tulisiivet -fantasiakirjasarja on suunnattu noin 8-12-vuotiaille. Sarja on samankaltainen ja suunnattu samalle kohderyhmälle kuin esimerkiksi Harry Potter- tai Soturikissat-sarjat. Lapset ovat toki yksilöitä ja kirjojen sopivuuteen vaikuttaa myös esimerkiksi lukutaidon taso. Lisätietoa eri medioiden sisällöstä ja sopivuudesta lapsille löytyy esimerkiksi englanninkieliseltä Common Sense Media -sivustolta, tässä linkki sivuston ja sen lukijoiden arvioon ensimmäisestä Tulisiivet-sarjan kirjasta.
Kysymäsi katkelma löytyy tosiaan ”Faustin” ensimmäisestä osasta. Se on suomennettu useampaan kertaan. Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884 löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/files/18348/18348-8.txt. Forsman suomentaa kysymäsi kohdan seuraavasti: ”Sanoppa, kuinka uskos laita on?”
Valter Juva ja Otto Manninen edustavat hiukan uudempaa suomentajasukupolvea. Juvan suomennos on julkaistu esimerkiksi ”Goethen valituissa teoksissa” osana 5 (Otava, 1932), jossa sama kohta menee näin: ”Sanohan, kuinka uskos laita on?” Ilmeisesti Manninen on pitänyt sitä hyvänä käännöksenä, koska on ottanut Juvan version täysin samanlaisena myös omaan suomennokseensa, joka on ilmestynyt esimerkiksi ”Valittujen teosten”…
Voisiko kyseessä olla yhtyeen Inkvisitio kappale Muumilaaksossa? Se löytyy levyltä Kiirastuli ja helvetti (Poko rekords) ja on äänitetty 1991 (ks. http://aanitearkisto.fi/firs2/kappale.php?Id=Muumilaaksossa ). Sen on säveltänyt ja sanoittanut Eero Hyyppä, joka vaikutti Juliet Jonesin sydämessä. Alla olevalla sivulla löytyy vähän juttua Inkvisitiosta, http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/yhtyeet/inkvisitio/index.html . Kannattaa katsella muutakin netistä hakusanoilla Inkvisitio Muumilaaksossa.
Säkeet ovat melko lähellä ruotsalaisen Carl Michael Bellmanin Så lunka vi så småningom -nimisen kappaleen käännöstä. Kyseinen kappale on Fredmanin laulu nro 21, ja laulusta on ainakin kolme suomennosta:
1. Reino Hirviseppä: Juokaamme veikot/Kesteissä (alkusanat "Niin pannaan hölkäks hiljalleen")
2. Liisa Ryömä: Laulu 21 (alkusanat "Näin hummatessa huoletta")
3. Jukka Tabermann: Fredmanin laulu 21 (alkusanat "Niin pikku hiljaa poistumme")
Jukka Tabermannin käännöksessä mainitaan säkeet "onko hautakuoppa liian syvä, niinpä siis ota ryyppy hyvä".
Lähteet:
https://emakbakea.files.wordpress.com/2018/12/Bellman.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ennen_viimeist%C3%A4_maljaa
http://www.songcoleta.com/lyrics/fredmanin_laulu_numero_21_(vesa-…
Waltari-sitaatti on runosta Ihmisen katoavaisuus, sen kolmannen säkeistön neljä ensimmäistä säettä: "Me olemme niinkuin uni / tai niinkuin ruoho maan, / joka aamulla puhkee kukkaan / ja ehtoolla leikataan..." – Runo ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1927 Waltarin kokoelmassa Sinun ristisi juureen : uskonnollisia runoja. Sen voi löytää myös Ritva Haavikon toimittamasta Waltari-valikoimasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978.
Ohjelman teemakappale on englantilaisen The Creation-yhtyeen Making Time vuodelta 1966.Lähteet:https://www.imdb.com/title/tt6417190/fullcredits/?ref_=tt_cst_sm#music_department (Osiossa Music Department)https://en.wikipedia.org/wiki/Making_Time#:~:text=Since%202017%2C%20it%20has%20been,was%20named%20after%20the%20song.
Hei
Kirjastot.fi:n kautta ei voi lainata kirjoja. Jos haluat lainata kirjan Lahden kaupunginkirjastosta suosittelen menemään lähikirjastoosi ja pyytämään heitä kaukolainaamaan kirjan. Tämä saatta olla maksullinen palvelu.
'Surprised by Joy' on vuonna 1815 Wordsworthin kirjoittama 14-säkeinen sonetti. Etenkin ensimmäinen säe ”Surprised by joy – impatient as the wind” on suosittu ja usein käytetty lainaus. Runon suomennosta emme onnistuneet löytämään. Wordworthin runoja on suomennettu runsaasti, ja etenkin kääntäjä Aale Tynni on suomentanut niitä kymmenittäin. Kattavin kokoelma hänen runoistaan on Runoja (Wordsworth, William, et al. Runoja. 1949.) ja joitain yksittäisiä runoja löytyy antologiateoksistakin, kuten Järvikoulun runotar (Tapionlinna, Tellervo. Järvikoulun Runotar: Dorothy Wordsworth Ja Hänen Vaikutuksensa William Wordsworthiin Ja S. T. Coleridgeen. WSOY, 1946.)
Näin yksityiskohtaista tietoa amerikkalaisesta käytännöstä ei löytynyt. Vuonna 1903 sormenjäljet otettiin USA:ssa käyttöön henkilöllisyydentoteamiskeinona ja vuonna 1905 perustettiin Washingtoniin sormenjälkikorttien keskitetty kokoelma (Bureau of Criminal Identification). Yhä useammat lainvalvontaviranomaiset perustivat omia sormenjälkien tunnistamisjärjestelmiä. Poliisiviranomaisten kasvava tarve saada valtakunnallinen sormenjälkien säilytyspaikka johti siihen, että vuonna 1924 Yhdysvaltain keskusrikospoliisi FBI:hin perustettiin sormenjälkien tunnistusosasto, joka toimi keskitetysti liittovaltion tasolla. Vuoteen 1946 mennessä sen kokoelmissa oli 100 miljoonaa sormenjälkikorttia käsin pidetyssä kortistossa ja vuoteen 1971 200 miljoonaa…
Giovanni Boccaccion Decameronen kertomuksilla ei ole suomennoksessa nimiä, kuten ei ole alkuteoksessakaan. Kertomukset on "nimetty" päivän ja kertomuksen järjestyksen mukaan: Ensimmäinen päivä - Ensimmäinen kertomus jne.
Viidennen päivän kahdeksannen kertomuksen päähenkilö on Nastagio degli Onesti. Kertomuksen esittelevä johdanto alkaa: "Nastagio degli Onesti rakastaa Traversaron sukuun kuuluvaa naista ja tuhlaa omaisuutensa saamatta vastarakkautta."
http://www.letteraturaitaliana.net/pdf/Volume_2/t318.pdf
http://www.liberliber.it/mediateca/libri/b/boccaccio/decameron_branca/p…
Boccaccio, Giovanni: Decamerone (suom. Ilmari Lahti, Vilho Hokkanen, Tammi, 1983)
Jos sisällissotaa ja sen jälkiselvittelyjä ei huomioida, rauhan aikana ei suoritettu teloituksia. Pääsääntöisesti sotaväen rikoslain vakoilua koskeva säännös 67 § koski ulkomaalaisia, ja vakoiluun syyllistyneet suomalaiset tuomittiin maanpetoksesta (siviilit) tai sotapetoksesta (sotilaat). Käytäntö oli hieman horjuva pitkään Neuvostoliitossa oleskelleiden Suomen kansalaisten kohdalla.
Vuosina 1939-1946 tuomittiin yhteensä 681 kuolemanrangaistusta, joista ainakin 528 pantiin täytäntöön. Valtaosa tuomituista (522) ja teloitetuista (443) oli Neuvostoliiton kansalaisia. Tuomituista Suomen kansalaisia oli 157, joista 85 teloitettiin. Heistä 67 oli sotilaita, 15 siviilejä ja kolme kuului Neuvostoliiton armeijaan. Maanpetoksesta ja Suomen…
Silmäilin läpi Suomen pääministereinä toimineiden henkilöiden tiedot Wikipediasta ja kirjastossa sähköisenä käytettävissä olevasta Kansallisbiografiasta. Neljän pääministerin kohdalla ei ollut mainintaa lapsista:
Rafael Erich
Johannes Virolainen
Kalevi Sorsa
Anneli Jäätteenmäki
