Yle on haastatellut meteorologi Juha Jantusta. Hän vastaa kysymykseen, miksi kevätaurinko on niin paljastava, sillä että valoa on niin paljon enemmän kuin aiemmin talvella, kun aurinko on ollut matalalla ja sitä on ollut vähemmän, https://yle.fi/uutiset/3-5526010. Sisätiloihinkaan ei aurinko ole juuri paistanut talvisaikaan ja se on ollut matalammalla. Kevätaurinko paistaa korkeammalta ja valoa riittää paljon pidempään, kun päivät pitenevät nopeaan tahtiin.
Kevätauringon paiste ei tunnut ulkona ehkä siksi, että ilma on viileämpi. Keväällä pohjoisen napapiirin yläpuolella oleva otsonikerros ohenee, joten maahan pääsee enemmän UV-säteilyä. Kevätaurinko saattaa polttaa ihon herkästi, joten sen kanssa kannattaa olla varuillaan, vaikkei…
Pohdiskelimme kollegoiden kanssa visaista kysymystäsi ja tällaisia kirjoja ehdotettiin:
Aila Nissinen: Kalpeiden vuorten tarinoita: etelä-tirolilaisia satuja. (Valistus, 1964)
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli (Wsoy, 1974)
Ainakin Nissisen teos koostuu erillisistä tarinoista, Lindgrenin kirja taas on romaani ja yksi tarina. Molemmissa on laakso, vuoria ja ruusuja. Toivottavasti jompikumpi näistä olisi etsimäsi kirja!
Isotekstiset kirjat löytyvät HelMet-haulla helposti esimerkiksi näin: Kirjoita hakulaatikkoon "isotekstiset kirjat" (hipsuja ei tarvita). Näin löydät kaiken isotekstisinä saatavan tieto- ja kaunokirjallisuuden. Jos haluat etsiä vain esimerkiksi isotekstistä kaunokirjallisuutta, voit rajata hakutulosta esimerkiksi suomenkieliseen kaunokirjallisuuteen sivun vasemmassa reunassa näkyvillä rajoittimilla. Voit etsiä myös tietyn kirjailijan isotekstisiä teoksia lisäämällä hakusanojen "isotekstiset kirjat" perään kirjailijan nimen.
Laila Hirvisaaren teoksia ei valitettavasti näytä olevan isotekstisinä, mutta jos kokeilet esimerkiksi Kaari Utrion, Eppu Nuotion tai Antti Tuurin teoksia, niin tulos on jo parempi.
www.helmet.fi
hei, linkki turvanormeihin eli EUn standardeihin on tässä EN 1176.
http://www.en-standard.eu/set-csn-en-1176-csn-en-1177-standards-for-pla…
painettuna tätä ei meillä ole.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista sanoo seuraavaa: "Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla." https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Vaasan keskussairaalan Hoitoetiikka ja vieraat kulttuurit -esitteessä on lyhyesti tietoa eri uskontokuntien suhtautumisesta terveydenhoitoon. https://www.vaasankeskussairaala.fi/globalassets/hallinnon-tiedostot/primarvardsenheten/palliativ-verksamhetsmodell/finska-bilagor/21_hoitoetiikka-ja-vieraat-kulttuurit.pdf
Suositeltava teos on Antti Pakaslahden ja Matti…
Päätalo-instituutin sivuilta löytyy teosten lyhyet juonikuvaukset. Kalle Päätalon haavoittuminen tapahtuu teoksessa Liekkejä laulumailla (Gummerus 1980), ISBN 951-20-2030-0. Kohtaus on kyseisessä painoksessa sivulla 274:
"Pysähdyn, lasken kiväärin viereeni ja kaivan käsikranaatin pusakkani etutaskusta. Samalla kun otan kranaatin, taskustani tipahtaa kaksi eilen saamaani kirjettä. En ehdi kopeloida niitä takaisin taskuun. Huomaan pysähtyneeni aivan tasaiselle kankaalle, ja koska vasemmalla puolellani on maassa painanne, käännyn ja alan vetää itseäni sitä kohti. En ehdi tehdä montaakaan vetoa, kun tunnen iskun hieman ristiselän yläpuolella. Isku on niin kova, että tuntuu kuin minua olisi isketty makkarahalolla selkään. Lähes samalla…
ePress-sanomalehtipalvelussa ovat luettavissa painettujen sanomalehtien näköisversiot. Painettu Aamulehti ei ilmestynyt sunnuntaina 6.11.2022 kuten ei Hesarikaan, joten sunnuntain lehdistä ei ole olemassa näköisversioita. Lehtien verkkosivuilla on aineistoa tilaajille myös niinä päivinä, jolloin painettu lehti ei ilmesty. Tilaajat, joilla on digilukuoikeudet, pääsevät lukemaan tätä aineistoa. Ainakin osa näistä jutuista ilmestyy myöhemmin myös painetuissa lehdissä.
Tähän kysymykseen voi vastata, että kyllä riittävät, jos niitä syö riittävästi eli suositusten mukaan ainakin puoli kiloa päivässä. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen kommentoi Apteekki.fi-sivulla, että kasvikunnan tuotteet ovat parhaimmillaan sesonkiaikana (Suomessa siis kesäaikaan), jolloin niiden ravinto-aineet ovat huipussaan. Kauppinen lisää, että "---kasvikunnan tuotteita kannattaa syödä monipuolisesti. Kasviksissa ja marjoissa on vitamiinien lisäksi myös muita terveyteen vaikuttavia aineita, joita kaikkia emme vielä edes tunne eikä näitä aineita voi napata purkista."
Apteekki.fi-sivulla kerrotaan myös näin: "Ruoanvalmistustavalla voi osaltaan vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen ja säilyvyyteen. Kotimaiset kasvikset ja hedelmät…
Nämä artikkelit listaavat esimerkkejä teistä, jotka on katettu aurinkopaneeleilla. Kaikki ovat pienimuotoisia ja lähinnä koeluonteisia. Niihin kuuluu 70-metrinen pyörätie Alankomaissa, kilometri tietä Ranskassa ja samanmittainen maantie Kiinassa.
https://www.conserve-energy-future.com/solar-roads-benefits.php
https://energypedia.info/wiki/What%27s_Happening_With_Solar_Roads%3F
"Teräs Käsi" esiintyi ensimmäisen kerran Steve Perryn Star wars -kirjassa Shadows of the empire (1996) ja seuraavana vuonna sitä hyödynnettiin Playstation-pelissä Masters of Teräs Käsi. Nimi tulee, niin kuin arvata saattaa, sanaparin "steel hand" suomenkielisestä muodosta. Yhdyssanavirheen perusteella voisi kuitenkin vähintään epäillä, ettei Steve Perry välttämättä ole konsultoinut kuin englanti–suomi -sanakirjaa nimeä kehitellessään. Vieraat kielet voivat tehdä käyttäjälleen tepposia varsinkin silloin, kun niitä ei ymmärrä. Se, mikä ummikosta ehkä näyttää hyvältä, voi kieltä äidinkielenään puhuvalle olla vähintäänkin hämmentävää, niin kuin vaikkapa Fred Saberhagenin Books of swords -fantasiakirjasarjan 'Kingdom of Tasavalta'.Lucasfilm on…
Varauksia tehtiin myös ennen tietojärjestelmää. Varausten muistaminen oli vain silloin haasteellisempaa.Varaukset merkittiin listaan kirjan nimen mukaan. Lista saattoi olla vihkotyyppinen tai myöhemmin "kehittyneempi" liikuteltava lista pienistä pahvisuikaleista, joihin kirjoitettiin kirjoituskoneella teoksen nimi. Suikaleet pujoteltiin sitten pieniin tauluisin kuin valokuvat kehyksiin.Kun kirja oli löydetty, katsottiin joko samasta listasta tai toisesta kortistosta varaajan nimi ja yhteystiedot. Jos lainaamiseen käytettiin vielä detroit-systeemiä, voitiin varaus merkitä kirjan lainauskorttiin, jolloin sen huomasi heti kirjan palautuessa.Nämä ovat hataria mielikuviani nuoruuden kesätöistä 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun…
Suomen lehdistön historia -kirjasarjan neljäs osa käsittelee paikallislehdistön historiaa. Teoksen mukaan Merikarvia-lehti oli vuosina 1941-1982 nimeltään Merikarvian Kunnallislehti.
Suomen lehdistön historia. 4 : Paikallislehdistön historia (Kustannuskiila, 1985)
Finna-haun mukaan Merikarvian Kunnallislehteä on tallella paperipainoksina vaihtelevasti joiltakin vuosilta. Vuoden 1943 vuosikertaa ei kuitenkaan näyttäisi löytyvän.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=merikarvian+kunnallislehti+…
Kansalliskirjasto ei ole digitoinut Merikarvian kunnallislehteä. Asiakaskäyttöön on ehditty digitoida kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa.…
Tähän kysymykseen on vastattu myös vuonna 2023 tällä palstalla. Em. vastauksessa kerrotaan, että Suursaaren asukkaat evakuoitiin nopeasti sodan uhan alla vuonna 1939. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Suurin osa heistä asettui vähän matkan päähän Kymenlaakson rannikolle. Lähteet: Pekka Tuomikoski: Talvisota: väestönsiirrot (2010) ja Ikkunat jäässä: talvisodan väestönsiirtoja ja evakkotarinoita (2019).
Olettaen, että kysymyksessä tarkoitetaan nimenomaan Suomessa ilmestynyttä iskelmämusiikkia paras lähdeteos taitaa edelleen olla Juha Lassilan tutkimus Mitä Suomi Soittaa? : hittilistat 1954-1987 (1990), josta pitäisi löytyä tarkat listat ko. vuosilta. Jatkoa teokseen ei ole ilmestynyt, eikä menneiden vuosien suosikkilistoja tunnu löytyvän koottuina painetussa muodossa eikä Internetin kautta.
Eri tahothan kokoavat erilaisia hittilistoja ; YLE:n TOP40 on ns. virallinen lista, joka pitää sisällään kuitenkin pääasiassa muuta kuin iskelmää. Ohjelman lista-arkisto http://www.yle.fi/top40/arkisto.shtml ulottuu vuoteen 1995. Iskelmäradioasemien verkkosivuilla on niinikään iskelmien suosikkilistoja. Kyseessä ovat kuitenkin tämän päivän…
Wikipediassa löytyy kattava artikkeli nimeltä Allergic rhinitis jossa mm. sanotaan seuraavaa: "When caused by pollens of any plants, it is called "pollinosis", and if specifically caused by grass pollens, it is known as "hay fever". Hay fever isn't caused by hay and does not exhibit symptoms of fever, but since grasses shed their pollens into the air at about the same time that hay is being cut, the common term hay fever is used."
Kodin uusi lääkärikirjassa sanotaan että allerginen nuha, kuten heinänuha, tarkoittaa tilaa, jossa yliherkkyys siitepölyille, pölyille tai ilman mukana kulkeville muille ärsyttäville ainesosille aiheuttaa nenän limakalvotulehduksen. Missään ei mainita että se aiheuttaisi kuumetta.
Douglas Harperin ylläpitämä…
Kekri oli sadonkorjuun juhla, jolla ei alunperin ollut tarkaa päivämäärää, vaan jota juhlittiin eri taloissa eri aikaan. 1800-luvulla kekri liittyi yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa. Monet kekrinviettotavat ovat siirtyneet ajan myötä jouluun, esimerkiksi kekripukista tuli joulupukki. Myös kekriä juhlitaan edelleen, mm. kekrimarkkinoilla. Kekrin merkitys on siis kovasti muuttunut siirryttäessä maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta kaupunkielämään, mutta kokonaan se ei ole kadonnut. Nämä tiedot ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Talonpoikaiskulttuurisäätiön sivuilta, joilta löytyy myös lisää tietoa:
http://neba.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html
https://www.kekri.fi/kylalle/kylalle-kekritietoa
Suomen kirjallisuuden historioita ei ilmesty kovin usein. Alan klassikko lienee yhä Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia (1. p. 1981, 4. uudistettu painos vuodelta 1997). Mainitsemasi kolmiosainen sarja Suomen kirjallisuushistoria lienee tällä hetkellä kattavin.
2000-luvulla on ilmestynyt vain pienempiä katsauksia:
Leena Kirstinä: Kirjallisuutemme lyhyt historia (2000)
- Suomen kirjallisuutta kuljetetaan siinä maailman kirjallisuuden rinnalla
Sinikka Herajärvi: Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta
- keskeisiä kirjailijoita Kivestä Hotakaiseen
Carlsson et al: Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria
Runo on varmaankin Zacharias Topeliuksen Lapseni. Se on julkaistu Topeliuksen Lukemisia lapsille -sarjan 8. osassa (6.p. 1947) ja saman sarjan kaksioisaisen laitoksen osassa 2 (1982). Meidän kokoelmassamme on kaksi koulun lukukirjaa, joihin runo sisältyy. Lasten lukukirja : oppikirja koulua ja kotia varten, toimittanut Alli Nissinen on vuodelta 1899 ja Linda Heiskasen Oma aapinen vuodelta 1980, joten kumpikaan näistä ei ole voinut olla koulukäytössä 1960-luvun alussa, mutta jossakin senaikaisessa lukukirjassa runo on hyvinkin voinut olla mukana.
Lapseni
Pikku Tuttu Luutanen, …
