Mikäli tarkoitat Oskar Merikannon säveltämää ja Heikki Ansan sanoittamaa kappaletta Soi vienosti murheeni soitto, löydät sanoituksen ja kappaleen esitettynä alla olevista linkeistä.
Kappaleen sanoitus: https://www.lieder.net/lieder/get_text.html?TextId=120598
Kappale Matti Salmisen esittämänä: https://www.youtube.com/watch?v=BxEn_kTvOyE
Etelä-Suomen Sanomissa on artikkeli aiheesta (2.10.2007), jossa haastateltu sommelier Tuula Nieminen toteaa näin: "Mitä karvaampi oliiviöljy, sen parempi." ja että "kolmen yskäisyn oliiviöljy on parasta laadultaan eli se on niin karvas öljy, että sen jälkeen pitää yskäistä kolmesti. Yhden ja kahden yskäisyn öljyt ovat miedompia."
Suomalaiset suosivat usein kevyempiä ja hedelmäisempiä makuja, vaikka jälkipolte maistamisen jälkeen on hyvä asia.
Oliiviöljyn maku vaihtelee oliiviöljylajikkeen mukaan. Makuun vaikuttaa myös maaperä, auringonvalon määrä ja lämpötilan vaihtelut. Koko artikkeli on luettavissa alta:
https://www.ess.fi/teemat/ruoka/2007/10/02/oliivioljyn-pitaa-yskittaa
Maun ehdoilla -blogissa on…
Kirjastojärjestelmissä feminismiä tai tasa-arvoa käsitteleviä kirjoja ei miesnimisiltä juurikaan löydy, mutta tietysti voi yrittää etsiä näillä hakusanoilla. Miehet ry on feministinen järjestö miehille ja heidän verkkosivuilleen on koottu tekstejä, jotka käsittelevät miesten tasa-arvoa ja miesten tekemää tasa-arvotyötä. Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli Men in feminism, josta voisi päästä alkuun aineiston etsinnässä.
Julkisesti feministeiksi tunnustautuvia miehiä on listattu mm. Global Citizenin artikkelissa 10.4.2017 ja Huffington Postin artikkelissa 25.7.2014.
Lisätietoja voisi kysellä Miehet ry:ltä tai Feministiseltä puolueelta.
(viitattu 21.4.2023)
Olisiko kysessä Oiva Paloheimon runo Lapsuuden piha. Se löytyy ainakin teoksesta Suuri runokirja. 8.p. K 1995. Ohessa pätkä runosta:
Mä pihan löysin, niin, se oli sama,
mutt ajan armottoman pieneks puristama.
Se kerran merkinnyt on koko maailmaa.
Mut sentään monta seikkaa löysin sieltä,
ne haastoi vallan ihmeellistä kieltä.
Taas pieneks tulin, suureks pihamaa.
Pikku Myy on jonkin verran itsekäs ja rämäpäinen, joten ne lienevät ainakin osasyinä tähän.
Tove Janssonia käsittelevissä teoksissa on monissa myös Muumilaakson ja Muumilaakson väen analyysia, https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lo…
Hahmojen esikuvia ja analyysia löytyy Toven haastatteluista ja muistelmateoksesta Kuvanveistäjän tytär. Esim. Kansallisbiografian artikkelissa kerrotaan, että Muumi sisältää eniten Toven omia piirteitä, mutta että Pikku Myy taas kuvastaa hänen luonteensa kipakampia ominaisuuksia, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1395
Tove Janssonin taiteilijatyöstä lötyyy radiosarja, https://sverigesradio.se/grupp/25623
Muuta Tove…
Tähän päivään mennessä yhteensä 10 suomalaista kapellimestaria on tehnyt Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytykset. Tässä tiedot kapellimestareista ja levyttäneistä orkestereista äänitysvuosineen:
Paavo Berglund
Bournemouthin sinfoniaorkesteri 1972-1978
Helsingin kaupunginorkesteri 1984-1987
Euroopan kamariorkesteri 1995-1997
Jukka-Pekka Saraste
Radion sinfoniaorkesteri 1987–1989
Radion sinfoniaorkesteri 1993
Leif Segerstam
Tanskan kansallinen sinfoniaorkesteri 1990–1992
Helsingin kaupunginorkesteri 2002-2004
Osmo Vänskä
Sinfonia Lahti 1996-1997
Minnesotan sinfoniaorkesteri 2011-2015
Okko Kamu
Sinfonia Lahti 2012-2014
Hannu Lintu
Radion sinfoniaorkesteri 2012-2014
Petri Sakari
Islannin sinfoniaorkesteri 1996–2000…
Tekijänoikeuslain 2 § antaa tekijälle ”yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”. Tekijä voi sitten solmia kustantamon kanssa kustannussopimuksen, jolla luovutetaan oikeus kirjan julkaisemiseen tietyssä muodossa (painettuna, äänikirjana, e-kirjana. Äänikirjat voidaan sopimuksessa myös sisällyttää osaksi sähköisten julkaisujen kategoriaa.
Joka tapauksessa äänikirjan tuottaminen edellyttää siis kustantajalta kirjailjan lupaa ja asianmukaista sopimusta. Poikkeuksena on Tekijänoikeuslain 17 § maininta "laitoksista, joilla on oikeus ääntä…
Nykyaikaisten akkujen keston kannalta olisi parasta, että akun varaus olisi n. 30 prosentissa lataukseen laitettaessa. Kokonaan tyhjäksi nykyaikaisa akkuja ei kannata päästää. Lataus kannattaa yleensä pitää jossain 20-80 prosentin välillä.
Lähde:
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/3a235688-d03f-4738-859e-0c88d558a184
https://elisa.fi/ideat/10-faktaa-alypuhelimen-akun-lataamisesta/
Puurolusikan muoto veden pinnassa lienee muodostunut pienistä ilmakuplista. Veteenhän on aina sitoutunut kaasuja, kuten happea ja typpeä. Kun vettä on laskettu hanasta astiaan, jonkin ajan kuluttua kaasut alkavat irrota vedestä ja muodostavat kuplia. Kuplia on ehkä ensin muotoutunut lusikan alapuolelle, mistä ne sitten hiljalleen ovat nousseet veden pintaan ja muodostaneet lusikan kuvion. Vedessä kelluvat asiat voivat vetää toisiaan puoleensa, joten kuplat ovat voineet vetää puoleensa myös puurohitusia.
Kuplista vedessä: https://www.scientificamerican.com/article/why-do-bubbles-form-if-a/
Kelluvien esineiden käyttäytymisestä vedessä: https://en.wikipedia.org/wiki/Cheerios_effect
Ero sanojen leijona ja esim. porkkana monikon partitiivissa johtuu siitä, että leijona on alkuperältään vierassana. Oulun yliopiston kirjaston kielenhuolto-ohje Kirjoittajan ABC kertoo, että kieleemme tulleet vierassanat jaotellaan sen mukaan, miten ne ovat mukautuneet suomeen. Suurin osa on mukautunut niin, että niitä ei välttämättä mielletä enää vierasperäisiksi, kuten leijona. Sanan taivutuksessa tämä alkuperä kuitenkin edelleen näkyy. Kielitoimiston sanakirja antaa sanan leijona monikon partitiivin muodoksi leijonia, kun taas porkkana sanalla se on porkkanoita ja sanalla ipana monikon partitiivi voi olla muodoissa ipanoita tai ipanoja.Kielitoimiston kielioppioppaassa (Korhonen, 2017, s.55) todetaan, että samanhahmoiset sanat…
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat medialukutaitoa käsittelevät kirjat:
Suomi (o)saa lukea - Tietoyhteiskunnan lukutaidot -työryhmän linjaukset. 2000.
Alasilta, Anja. 2000. Verkkoajan viestintä - tulkinta, ilmaisu, vuorovaikutus.
Mediakasvatus. 1999. toim. Sirkku Kotilainen, Mari Hankala, Ullamaija Kivikuru.
Tuominen, Sirkku. 1999. Mediapedagogiikkaa opettajankoulutuksessa 1 - Koulutuksen vaikuttavuuden arviointia viiden opiskelijan koulutus- ja mediaelämäkerran avulla. Lisensiaatintyö, Tampereen yliopisto.
Media-analyysi - tekstistä tulkintaan. 1998. Toimittajat: Anu Kantola, Inka Moring, Esa Väliverronen. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.
Liukko, Seija. Mediaa muruille.
Verkkolukutaidosta löytyi…
Vuonna 1862 perustettu Suomen Yhdyspankki (SYP) avasi haarakonttorin Jyväskylään vuonna 1864 ja Pohjoismaiden Osakepankki (POP) vuonna 1874, osapuolten fuusioituessa vuonna 1919, jolloin Jyväskylään jäi Pohjoimaiden Yhdyspankin konttori.
Ruotsinkielisille pankeille vastavoimaksi vuonna 1889 perustettu Kansallis-Osake-Pankki (KOP) avasi oman konttorinsa Jyväskylässä vuonna 1895. Perustajille suomalaiskansallisuuden pönkittämisen ja kielitaistelun ratkomisen sijaan tärkempää oli pankin vakaan kasvun takaaminen, joskin suomenkielisellä painotuksella.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallis-Osake-Pankki
Pipping: Sata vuotta pankkitoimintaa (1962)
Blomstedt: Kansallis-Osake-Pankin historia 1: 1889-1939 (…
Christine Marion Fraserin Rhanna-sarjaa tosiaan ilmestyi 8 osaa, mutta niistä vain viisi on julkaistu suomennoksina vuosina 1997-2002. Valitettavasti kustantajilla ei ole velvollisuutta suomentaa ja julkaista tällaisia sarjoja kokonaisuudessaan ja pahasti näyttää siltä, että Gummerus on jättänyt sarjan kolme viimeisintä osaa julkaisematta, vaikka ne olivat kaikki jo olemassa vuonna 1997, kun suomennosten julkaiseminen alkoi. Todennäköisesti sarja ei myynyt riittävästi ja kustantaja teki taloudellisen päätöksen. Liekö sattumaa, mutta kirjailija kuoli juuri vuonna 2002, kun viimeinen suomennos ilmestyi. Ainakaan englanninkielisessä Wikipedian artikkelissa ei ole mitään mainintaa, että kirjailija olisi esimerkiksi kieltänyt kirjojensa…
Useissa kirjastoissa on myös asiakkaiden ilmoituksille tarkoitettuja ilmoitustauluja. Ne on yleensä tarkoitettu ei-kaupallisille ilmoituksille. Kysy tarkemmin siitä kirjastosta, jonne haluaisit ilmoituksen laittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä muutamia kirjoja, jotka käsittelevät yhteisöllisyyden historiaa ja muutosta. Mukana on pari kirjaa, joissa painopiste on vielä 1900-lukua aiemmassa historiassa, mutta ajattelin, että nekin saattaisivat kiinnostaa.
Anttila, Erkko. Esikaupunkien vuosisata: paikallinen yhteisöllisyys Helsingin seudun vanhoissa työväen esikaupungeissa 1900-luvulla. Väitöskirja. (Helsingin yliopisto, 2015)
Kylä kaupungistuvassa yhteiskunnassa: yhteisöelämän muutos ja jatkuvuus. Holmila, Marja (toim.) (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001)
Perheen jäljillä: perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa 1400–2020. Ilmakangas, Johanna & Lahtinen, Anu (toim.) (Vastapaino, 2021)
Suomalaisen arjen historia 3. Modernin Suomen synty. Häggman, Kai &…
Kaupunginkirjaston raanuaineisto on rajallista, mutta yhteydenotto Suomen käsityön museoon tuotti valistuneen arvauksen. Museon amanuenssi kirjoitti näin:
"Meillä ei ole esimerkiksi Montell-Saanion raanukuvastoa, joten perustan arvioni niihin raanuihin, joita Arktinen horisontti -kirjassa on nähtävissä. Montell-Saaniolla on kyllä näköjään hyvinkin voimakkaan värisiä raanuja, ja yläreunan palmikot ovat myös hänen tekstiileilleen ominaisia, mutta tässä kysytyssä raanussa näyttää olevan värillinen loimilanka, kun taas kaikissa edellä mainitussa kirjassa esiintyvissä raanuissa loimi on kaikissa valkoinen. Pikkuseikka toki, mutta voisin kuvitella, että tuollaisella yhdenmukaisuudella on tekijälle ollut jokin arvo tai merkitys. Koska…
Zdeněk Milerin luomasta myyrähahmosta ei liene tässä kyse. Olisitko siis katsonut espanjalaista animaatiota Furi ja maaginen metsä. Helsingin Sanomat esitteli vuonna 2004 tuolloin televisio-ohjelmistossa ollutta elokuvaa: "Päähahmo Furi on pieni, asiaankuuluvan suloinen myyrä, joka on rakastunut ystäväänsä Lindaan. Furi ei vain ole kovin rohkea, ja hän potee myös korkean paikan kammoa." Lehden kriitikko ei suhtautunut kovin arvostavasti animaatioon: "Mistä lähtien myyrät ovat olleet hitaita eläimiä? Hahmot eivät istu taustoihin, ja eritoten siniset (!) myyrät eivät oikein edes erotu, varsinkaan sinisävyisessä metsässä."
Helsingin Sanomat 17.12.2004
https://fi.wikipedia.org/wiki/Furi_ja_maaginen_mets%C3%A4
Puhelinkakun nimeä ei varmaan voi enää tarkasti jäljittää.
MTV uutiset on selvitellyt nimen vaiheita 13.11.2019 :"Puhelinkakun nimen alkuperästä kerrotaan kahdenlaista versiota. Ensimmäisen mukaan sentraalisantrat, eli puhelinkeskuksissa työskennelleet naispuoleiset puhelunvälittäjät, olisivat nautiskelleet puhelinkakkua tauoillaan, ja kakku olisi saanut nimensä siitä. Toisen arvion mukaan nimi viittaa kakun nopeaan valmistumiseen: herkku ehtii valmistua yhden puhelinsoiton aikana. Tarina ei tosin kerro, kuinka pitkä puhelu on kyseessä. " MTV
Unohdetut kakut blogissa on päädytty samaan tulokseen. https://www.satokangas.fi/Unohdetut%20kakut/index.html
Nettikeskusteluissa pohdittiin myös sitä, että kakku olisi nimetty aikansa…
Anneli Poukka voitti Valkoinen hirvi -novellillaan Lounais-Suomen kirjailijoiden rikosnovellikilpailun. Novellit piti lähettää raadille 30.4. mennessä, kesän aikana ne luettiin ja syksyksi parhaimmistosta on tarkoitus koota antologia. Yhdistys on kertonut ottavansa yhteyttä mukaan valittuihin kirjailijoihin elokuun aikana. (Yhdistyksen verkkosivut ja TS 28.8.) Novellia ei ole siis ilmestynyt painetussa muodossa, eikä novelliantologiaa ole vielä tullut kirjastoille tilattavaksi.
Verkkokirjastossa on mahdollista tallentaa hakuja ja tilata sähköpostiin ilmoitus, kun tietokantaan on lisätty tallennettua hakua vastaava uutuus. Esimerkiksi Anneli Poukan nimellä lisätyistä teoksista voisi silloin saada ilmoituksen itselleen. Lisätietoa: https://…
