Lähetin kysymyksesi Helsingin pelastuslaitokselle sekä Kuurojen palvelusäätiölle. Helsingin pelastuslaitoksen vastaus: "Yleisissä tiloissa usein käytetty vilkkuja palosireenien lisäksi havainnollistamaan kaikille henkilöille paloilmoituksen perillemenoa. Yksittäisissä asuintiloissa on mahdollista asentaa kuulorajoitteisille tarkoitettuja palovaroittimia missä vilkkuvalo ja erilaisia värähtelytoimintoja palohälytyksen havaitsemiseksi."
Pirkanmaan pelastuslaitoksen oppaassa kerrotaan, että huonokuuloisille on tarjolla palovaroitinjärjestelmiä, jotka antavat palon havaitessaan hälytyksen ääni-, värinä- ja valosignaalilla. Lisätietoja ja ohjeistusta asiasta löytyy osoitteesta www.kuuloavain.fi. Kyseisessä osoitteessa ei kuitenkaan löydy…
Heinäseipäistä harvemmin on varmaankaan aitaa rakennettu, sillä ne on tarvittu pellolle, mutta kysyjä tarkoittanee ns. riukuaitaa. Puuproffan mukaan aitatyyppi tunnetaan Suomessa myös esimerkiksi nimillä: vinoaita, viisto-, piste- tai pistoaita, aidasaita, juoksuaita, panenta-aita, pinta-aita, suolso- tai suoltoaita ja särentäaita. Nykyisin käytetään myös nimeä "perinneaita".Aita rakennetaan asettamalla kaksi seivästä vierekkäin. Näiden väliin kiinnitetään aidakset eli riu'ut vinoon. Riu'ut kiinnitetään seipäisiin vitsaksilla. Aitaa voidaan tukea vinopuilla. Aidan nerokkuus piilee siinä, että vanhetessaan se vain tiivistyy, ja sitä voidaan korjata lisäämällä seipäitä ja aidaksia vanhaan aitaan. Aidasta on ollut olemassa…
Hei! Seuraavista kirjoista saat norsutietoa:
Taylor, Barbara: Norsut ja Redmond, Ian: Norsut sekä Masson, Jeffrey: Kun norsut itkevät sekä Petty, Kate: Norsut. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista, tässä linkki: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=norsut&searchscope=9&m=1&l=fin…
Mammuteista taas löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Lister, Adrian: Mammutit: jääkauden jättiläiset ja linkki:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=mammutit&searchscope=9&m=1&l=f….
Lisäksi löytyy tietoa suurista eläinkirjoista, joita on monia sarjoja kirjoastoissa, esim. Uusi zoo ja Maailman eläimet.
Kansankirjasto muuttui kaupunginkirjastoksi vuonna 1910. Aiheesta löytyy tietoa suhteellisen tuoreessa historiikissa: Hirn, Sven: Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi (1998).
Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) avulla voit hakea aineistoa lähes kaikista Suomen avoimista kirjastoista.
Haku kirjan nimellä maakuntakirjastojen tietokannoista osoittaa, että teosta löytyy useiden yleisten kirjastojen kokoelmista. Lisäksi kirjaa löytyy myös yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista.
Mikäli kirjaa ei löydy kotikuntasi kirjastosta, se voidaan kaukolainata muualta Suomesta. Ohjeita kaukolainojen tilaamiseen saat kirjaston kotisivuilta tai henkilökunnalta.
Maailman terveysjärjestö WHO, World Health Organization lienee paras instanssi vastaamaan kysymykseen. Yhteystiedot https://www.who.int/about/who-we-are/contact-us
"Uusista startupeista 80 % selviää kolme ja 70 % viisi seuraavaa vuotta. Kasvustartupien määritelmä edellyttää kolmen vuoden selviytymistä; tämän jälkeen niiden selviytymiskehitys on samankaltainen muiden startupien kanssa."
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79591
"-- startup-yrityksiä perustetaan 4 000–5 000, joista seuraavan kolmen vuoden aikana kohtuullisen kasvuun yltää 6–7 %, eli noin 300 yritystä."
https://www.etla.fi/julkaisut/katsaus-yritysten-kasvuun-ja-sita-koskevi…
Majoituselinkeinon historiaa käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
Holmroos, Altti: Kustavin kuninkaantie
Jönsson, Håkan: Från krog till krog: Svenskt uteätande under 700 år
Kaht pualt jokke: Turkulaisia vuosisatojen varrelta
Kuninkaantieltä kerrottua: Matkailijoiden kuvauksia 1700-luvulta
Päiviö, Väinö: Puolituhatta vuotta talonpitoa Marttilan Krouvissa
Soini, Yrjö: Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon vaiheet
Ilmeisesti majoituksen taso vaihteli varsin paljon. Toisina aikoina ja paikoissa majoitus saattoi olla tasokastakin, mutta joskus matkailijoille oli tarjolla vain yksi huone kurjassa hökkelissä eikä välttämättä mitään ruokaa.
Kappale on nimeltään Pysähtynyt sunnuntai ja sen esittää Club For Five. Laulu on julkaistu yhtyeen albumeilla Uni (2006) ja Kaikki parhaat : best of 2003-2016 (2016). Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Laura Sippola.
Benny Goodman kronologian mukaan vuoden 1974 kohdalla lukee "A concert in Helsinki is televised throughout Scandinavia" http://www.bennygoodman.com/about/chronology.htm
Sitten hän kyllä esiintyi Porissa vuonna 1982:PORI JAZZ HISTORY - sivustossa "Artikkeli vuodelta 1982":
http://www.porijazz.fi:8180/historia/artikkeli?anro=500&lang2=fi
Haminassa ei toiminut jatkosodan aikana varsinaista sotasairaalaa. Kyseessä on todennäköisesti Haminan alueella toimineen Jalkaväen Koulutuskeskus 17:n (Jv.Koul.K.17) sairaala, joka tunnettiin myös Haminan varuskuntasairaalan nimellä. Varuskuntasairaalaan toimintakertomus löytyy Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Valokuvia sairaalasta ei näyttäisi olevan puolustusvoimien SA-kuvien joukossa. Mahdollisia valokuvia voisi tiedustella esimerkiksi Haminan kaupunginmuseosta tai RUK-museosta.
Lisätietoja koulutuskeskuksen toiminnasta esim. Rela, M. (2006). Hamina, varuskuntakaupunki: 2 osa, [1930-luvulta 2000-luvulle]. Hamina: Kymimedia ja Jalkaväen koulutuskeskus 17:n asiakirjoista.
Hei!
Tietoa Lahden MM-kisojen dopingskandaalista saa muun muassa näistä lähteistä:
YLE MOT: Lahden kärähtäneet muistot: käsikirjoitus
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/27/lahden-karahtaneet-muistot-kasikirjoitus
YLE: Hiihdon MM 2001
https://yle.fi/aihe/t/18-194826
Wikipedia: Lahden MM-kisojen dopingskandaali 2001 (katso erityisesti lähteet)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahden_MM-hiihtojen_dopingskandaali_2001
Thomas Maloryn Le morte d'Arthurin pohjalta koostetusta tarinavalikoimasta Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa on ilmestynyt ainoastaan yksi laitos vuonna 1908. Sen on suomentanut Aino Lehtonen.
https://www.finna.fi/Record/doria.10024_145174#versions
Le morte d'Arthuria ei ole suomennettu kokonaan. Marja Helanen-Ahtolan lyhennetystä suomennoksesta Pyöreän pöydän ritarit on otettu viisi painosta vuosina 1979 - 2000.
https://www.finna.fi/Record/oy.99788053906252
Erilaisia suomeksi julkaistuja teoksia, jotka liittyvät kuningas Arthurin ja pyöreän pöydän ritareihin, on huomattava määrä. Näitä voi hakea Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A…
Suomen ympäristökeskus on seurannut pintavesien tilaa valtakunnallisilla ja alueellisilla seurannoilla 1960-luvulta lähtien. Uusin luokitus vuosilta 2000-2003 löytyy Ympäristökeskuksen pintavesien laatua käsittelevältä sivustolta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=179102&lan=FI
Sivustolta löytyy mm. värikoodattu Suomen kartta järvien, jokien ja merialueen vedenlaadusta 2000–2003( http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=15739&lan=fi ), mutta myös tarkempia alueittaisia karttoja. Ks. esim. kartta: Vesien laatu Jokioisilla 2000-2003:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=38774&lan=fi
Lisää tietoa aiheesta voi kysyä Hämeen ympäristökeskuksesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=209475&lan=fi…
Pellervo-lehdessä 8.10.1931 kerrotaan seuraavaa risuriukuojasta: "Hyvin tarkoituksenmukainen on insinööri Keson suosittelema risuriukuoja. Se tehdään niin, että ojanpohjaan ensin lidotaan hienompaa risua, lehdet tai neulaset ojanpohjaa vastaan ja tyvet ojan laskusuuntaan. Näiden päälle asetetaan kolme tukevaa riukua, kaksi alle rinnakkain ja yksi päälle. Näiden päälle tulee taas kerros hienoa risua, mieluimmin katajanrisuja, latvat peittomaata vastaan ja tyvet alaspäin."
Tässä joitakin vanhoja lastenkirjoja, jotka sijoittuvat Afrikkaan. Tuntuisikohan näistä jokin tutulta? Kuvaukset on poimittu Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
Born, Adolf: Hannu Väkevä : metsästysseikkailuja buurien ja zulukafferien maassa (1925)
Hollantilaisen isän poika, buuri elefantinmetsästäjä Hannu Väkevä kiertelee Etelä-Afrikassa tovereidensa Viktorin, Bernhardin ym. kanssa. He taistelevat myös matabilaisia, jotka ovat ottaneet vangiksi hänen morsiamensa Katrin, sekä zululuja vastaan. Hannu joutuu itsekin vangiksi ja joutuu orjalaivaan. Pelastuttuaan Hannu perustaa Katrin kanssa maatilan Nataliin.
Defoe, Daniel: Seikkailu Afrikassa (1945)
Nuori Bob ryöstetään lapsena, ja hän viettää nuoruutensa vieraiden holhouksessa.…
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan Linnea-nimi on tullut sekä suomalaiseen että ruotsalaiseen almanakkaan ruotsalaisen kasvitieteilijän Karl von Linnén kunniaksi. Suomessa esiintyy myös Linnean suomalaistettu muoto Vanamo. Edith, Edit tai Eedit on vanha englantilainen nimi Edgith, joka tarkoittaa onnellista taistelua tai rikasta sotaa. Elsa puolestaan on suomalainen muunnos nimestä Elisabeth. Elisabeth on alkuperältään heprealainen nimi Eliseba (Jumala on valani). Muita nimen muunnoksia ovat esim. Ilse, Lisa, Elise ja Liisa. Mikaelin nimi pohjautuu heprealaiseen arkkienkeli Miikaelin nimeen. Miikael on ylin seitsemästä pääenkelistä. Aku tai muut suomalaistetut nimimuodot Aki, Aukusti ja Kusti ovat muunnelmia etunimestä August, joka…
Tällaisia listoja sellaisenaan ei löytynyt, mutta seuraavista teoksista on varmasti apua:
- Nyman, Jake: Onnenpäivät 2 --Suomen, Englannin ja USA:n suosituimmat singlet ja albumit vuosina 1966-1969. Tammi 1995
- Popp, Outi: Poppologia--Suomi-popin lyhyt oppimäärä. WSOY, Helsinki, 2002
- Hit singles--Top 20 charts from 1954 to the present day. Carlton Books 2001
- Davies, Chris: British and American hit singles--51 years of transatlantic hits 1946-1997. Batsford 1988.
- McAleer, Dave: Encyclopedia of hits--the 1960s. Blandford, [S.l.], 1996
- Coryton, Demitri: Hits of the '60s--The Million Sellers. Batsford 1990.
Kirjastoista löytyy monenlaisia helppolukuisia sarjoja lukemista aloitteleville.
Kaikkein helppolukuisimmat löytyvät Kipinät-sarjasta. Näistä ohuista kirjasista löytyy joka sivulta kuva, ja pari kolme hyvin helppoa tavutettua lausetta (sarjan kirjoja esim. Min-ne mar-su me-ni?, Su-si o-saa,aa-si o-saa). Samantyyppisiä, mutta hauskempia ovat Hannele Huovin Onnin ja Ennin tie, Pötyä!sanoi mummo,Kenkku kettu, Kummallinen pöytä ja Pikku kulta Pökö Pää.
Hieman pitemmälle ehtineelle lukijalle suosittelisin Sininen banaani- sarjaa. Kirjoissa on värikkäät kuvat, ja sarja on sangen suosittu. Sarjan kirjat ovat tosin käännöksiä, joten lauserakenteissa ei ole aina huomioitu helppolukuisuutta.
Onnistuneet kuvat ja kivat tarinat ovat myös Helena…
Pasilan kirjaston lukusalin tilanteesta ei voi mitään kovin reaaliaikaista tietoa antaa, emmekä ole asiaa tarkemmin tilastoineet, mutta luulisin, että heti aamusta yhdeksän aikaan, kun kirjasto avataan, lukusalissa on varsin hyvää tilaa. Tarvittaessa kirjastoon voi toki soittaakin ja kysyä, onko lukusalissa vapaita paikkoja.
Pasilan kirjastossa on myös hyvää lukutilaa yläkerran lehtialueella. Yläkerrassa tosin ei ole yhtä hiljaista kuin lukusalissa, mutta usein siellä on rauhallisempaa kuin alakerran palvelualueen tai kirjahyllyjen luona olevissa lukupöydissä.
Luonnollisesti pääsykokeita ja ylioppilaskirjoituksia ennen lukusali on kovassa käytössä. Muina aikoina lukijoita on vähemmän ja tilaakin yleensä tarjolla.
