Sisäisestä yrittäjyydestä on kirjoitettu ainakin seuraavat teokset: Heinonen, Jarna: Sisäinen yrittäjyys: uskalla, muutu, menesty (v.2002), Heinonen, Jarna: Kohti asiakaslähtöisyyttä ja kilpailukykyä: sisäinen yrittäjyys kunnallisen yksikön muutoksessa (väitöskirja v. 1999), Anttiroiko, Ari-Veikko: Sisäinen yrittäjyys julkisissa organisaatioissa: sisäinen yrittäjyys julkisen hallinnon tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisen keinona (v. 1997) ja Koiranen, Matti: Sisäinen yrittäjyys: innovatiivisuuden, laadun ja tuottavuuden perusta (v. 1994). Teosten nimistä voi jo päätellä, että niissä suhtaudutaan sisäiseen yrittäjyyteen lähinnä vain positiivisena asiana. Ehkä vähän särmikkäämpää kuvaa saa artikkelitietokannoista. Sekä Aleksi että Arto…
Maaliskuussa 1984 Kirjastonhoitajaliiton hallitus suunnitteli lakkoa pidettäväksi 16.4. sekä 24.-25.4.1984. Lakon oli määrä koskea vain suurimpia paikkakuntia. Turusta lakkoon osallistui 53 kirjastonhoitajaa. Mukana oli 34 paikkakuntaa ja yhteensä yli 600 kirjastonhoitajaa. Huhtikuussa 1984 Kirjastonhoitajaliitto suunnitteli jatkavansa työtaistelua, jos sopimukseen ei päästäisi. 3.5. 84 lakko jatkuisi Espoossa, Porissa, Kauniaisissa ja Jyväskylässä ja laajenisi 10.5.84 Joensuuhun, Seinäjoelle, Helsinkiin ja Vantaalle. (Kirjastouutiset 1984.) Kirjastonhoitajalehden mukaan taistelua kesti kaksi ja puoli viikkoa. Lakko oli onnistunut, mutta lopputulos ei. Valtakunnansovittelija antoi kaikille lakossa oleville akavalaisille ryhmille…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Levo-alkuisilla sukunimillä on kahta eri alkuperää. Länsisuomalainen merkitys sanalle ”levo” tai ”lepo” on ’karjan lepopaikka, metsään karjan lepopaikaksi hakattu aukio’. Sen sijaan karjalaista alkuperää olevat nimet ovat peräisin etunimestä ”Levo”, joka puolestaan juontuu venäjän kautta kreikkalaisesta nimestä ”Leon”.
Osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 löytyvän nimilain 10 §:n mukaan ”[s]ukunimi voidaan muuttaa uudeksi sukunimeksi, jos hakija selvittää [– –] että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä…
Helmet-kirjastokortin saaminen edellyttää sitä, että käyt paikan päällä jossakin HelMet-kirjastojen toimipisteessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
https://www.helmet.fi/fi-FI'
Koulukirjastoista löytyy jonkin verran kirjoja, mutta valtaosa käsittelee
peruskoulujen koulukirjastoja. Tässä joitakin kirjoja ja artikkeleita, joista
sinulle saattaa olla apua.
Kehrä 3: Artikkeleita oppilaitosten kehittämisestä. Ammattikasvatushallinnon
koulutuskeskuksen julkaisuja, 1995, Tampere.
Kipinöitä oppimiseen: kirjasto oppimisen tukena. Ammattikasvatushallinnon kou-
lutuskeskuksen julkaisuja, 1996, Tampere.
Tutkiva oppiminen: kirjaston ja koulun yhteistyö. Suomen kuntaliitto, 1995.
Koskinen, Sinikka: Uusia ideoita opetukseen. Esittelyssä Huddersfiel Technical
Collegen joustava opiskelukeskus "flexible learning center". (Kotitalous 4/98 s. 18-19).
Pietilä, Arto: Koulukirjastosta pikatie tietoon. (Opettaja 37/98 s.48-49).…
Voit tilata kaukolainaksi sellaista aineistoa, jota ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kaukolaina toimitetaan haluamaasi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja sen saapumisesta ilmoitetaan sinulle sähköpostitse.
Kaukopalvelupyyntölomake on Helmet –sivuilla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Helsingin kaupunginkirjaston kautta kaukolaina Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 € / kpl.
Ilmoitit haluavasi kaukolainata jotakin Louna -kirjastoista. Pääsääntöisesti kaukolainoja tilataan Suomessa maakuntakirjastoista, joilla on kaukopalveluvelvoite. Jos etsittyä teosta ei löydy maakuntakirjastoista, niin kyllä niitä tilataan pienemmistäkin kirjastoista ja yleensä kirjastot antavat teoksiaan…
Kyseessä on Pierre Paulin suunnittelema Orange Slice tuolimalli. Palvelussa on kysytty niistä aikaisemminkin ja laajempi vastaus löytyy täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/teilla-turun-paakirjaston-tieto-osastolla
Ruokaan liittyvää kaunokirjallisuutta on viimeaikoina ilmestynyt paljonkin. Tässä kotimaista nykykaunokirjallisuutta aiheesta. Kirjat saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI
- Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike / Tuomas Kyrö
- Nautinnon nälkä : kahdeksan kertomusta ruoasta / toimittaneet Jaakko Hämeen-Anttila ja Venla Rossi
- Surmanpelto : romaani / Antti Tuuri
- Granta : uuden kirjallisuuden areena. 1, Ruoka / [päätoimittaja: Aleksi Pöyry] (sekä koti- että ulkomaisia kirjoittajia)
- Harmaat enkelit / Mila Teräs …
Louna-kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat teokset, jotka käsittelevät muistia ja sen toimintaa. Ensimmäinen käsittelee lähinnä sitä, miten muisti toimii ja jälkimmäisestä voisi löytyä apua siihen, onko kyse siitä, että muisti tai henkilö on kuormittunut ja väsynyt.Muisti. Craik, Fergus, kirjoittaja ; Jacoby, Larry, kirjoittaja ; Pietiläinen, Kimmo, kääntäjä ; Terra cognita 2023Miksi muisti pätkii? Kuikka, Pekka ; Akila, Ritva ; Pulliainen, Veijo ; Salo, Juhani. Työterveyslaitos 2011 Opas auttaa tunnistamaan työkuormitukseen ja muihin väliaikaisiin tekijöihin liittyviä muistiongelmia erotukseksi miustisairauksista. Muistilitton sivustosta löytyy tietoa muistista ja muistisairauksistakin https://muistiliitto.fi/.…
Aale Tynnin runokokoelmista ei löytynyt mainintaa angeluskelloista. Voisiko runo olla Helvi Juvosen? Hänellä on runo nimeltä Angelus domini, joka alkaa näin:
”Koko päivän poimineet pelloiltaan
he olivat tähkäpäitä.
Vasta angeluskelloja kuullessaan
he näyttivät lyhteitä näitä.
Runo on Helvi Juvosen runokokoelmasta Pohjajäätä vuodelta 1952. Runo löytyy myös Tampereen evankelis-luterilaisen seurakunnan Mummon Kammarin sivuilta:
http://www.aamulehti.fi/mummonkammari/lehdet/20030131/aj1.shtml
Verkosta etsien löytyy useita palveluntarjoajia, jotka laskevat tilauksesta yrityksen tai minkä tahansa organisaation hiilijalanjäljen. Ne myös tarjoavat erilaisia laskentatyökaluja ja ohjelmia yritysten käyttöön.
Ainakin yksi mainostoimisto Suomessa on jo arvioinut oman hiilijalanjälkensä. Tässä tapauksessa arvioinnin suoritti alan asiantuntijayritys. Laskelmassa otettiin huomioon toimitilojen energiankulutus (sähkö ja lämpö), liikematkat sekä kodin ja työn väliset matkat, hankinnat, jätehuolto, järjestetyt tapahtumat sekä palvelut (mm. siivous, posti, verkkoliikenne, puhelin). https://co2esto.com/case-avidly-asiantuntijayritys-mitatoi-liikkumisen-…
Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla on laskureita hiilijalanjäljen…
Tuorein verkossa saatavissa oleva tieto löytynee julkaisusta Vantaan väestö 2022/2023. Se kertoo tilanteen vuodenvaihteessa 2022-23.
https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Vantaan_v%C3%A4est%C…
Sen mukaan Tikkurilan kaupunginosan asukasluku oli tuolloin 8 361. Tikkurilan suuralueen asukasluku oli 47 907 (Tikkurila, Hiekkaharju, Jokiniemi, Viertola, Kuninkaala, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta, Koivuhaka, Helsingin pit. kk.)
Tätä uudempia tietoja voi kysyä Vantaan kaupungilta https://www.vantaa.fi/fi/yhteystiedot
Lääketieteellisestä lähdeaineistosta onnistuin löytämään vain yhden vahvistetun - ja ainutkertaiseksi raportoidun - tapauksen siamilaisista kolmosista, eikä tämäkään raskaus edennyt synnytykseen saakka (ks. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15970906).
Suomennoskirjallisuuden historia pitää Jalmari Finnen käännöstä "merkittävänä saavutuksena", varsinkin sen vuoksi, että se on lyhentämätön laitos. Alun perin vuosina 1911-12 julkaistua suomennosta on tarkistettu ja korjattu kahteen otteeseen (1955 ja 1960). Pitäisin sitä kyllä alkuperäisversion mukaista Monte Criston kreiviä kaipaavalle suomenkieliselle lukijalle verrattain hyvänä valintana.
Robin Bussin versiota edeltänyt teoksen englanninkielinen käännös oli peräisin 1840-luvulta ja sitä oli sekä lyhennetty että muokattu sen ajan viktoriaanisten arvojen mukaisesti. Sensuuria toteutettiin paljolti juuri poistoin, joten Bussin englanninnosta voisi pitää Finnen tulkinnan tavoin merkittävänä ennen kaikkea siksi, että se…
Hei !
Savon Sanomat lehtiä 1970 – luvulta on mahdollista lukea mikrofilmeiltä
Kuopion pääkirjaston lehtisalissa. Mikrofilmin lukulaitteen käytössä opastetaan.
Lehden sivujen ja artikkeleiden kopioiminen on mahdollista mikrofilmeiltä.
Kopiot maksavat : A4 – kopio 0,20 €/ kpl ja A3 – kopio 0,40 €/kpl
Kopioiva mikrofilmin lukulaite kannattaa varata etukäteen ( max 4 h / päivä ).
Ystävällisin terveisin !
Kuopion kaupunginkirjaston lehtisali
Maaherrankatu 12
70100 KUOPIO
p. 017 182 323
Avoinna ma – pe 10 - 19
Oulun Vänmannin saari on nimetty henkilön mukaan. Kauppias Isaac Wänman (s. 1726) rakennutti torin edustan pienelle saarelle varastomakasiineja. Ajan mittaan saarta alettiin kutsua hänen nimellään.
Isac oli syntyjään Iisakki Antinpoika Väänänen. Hän ruotsinsi nimensä Wänmaniksi, koska porvarisammatissa se oli tuohon aikaan tapana. Nimien kirjoitusasu vaihteli muutenkin. Aiempien sukupolvien Väänäsiä oli Oulun seudulla merkitty kirkonkirjoihin mm. muodossa Wänäie ja Weneine. Vänman on Ruotsissa yhä käytössä oleva sukunimi.
Ruotsin kielen sana vän tarkoittaa ystävää, mutta sanan varhaisempia adjektiivisia merkityksiä ovat kaunis ja lempeä. Merenkulkuaiheisia merkityksiä ei eri sanakirjoista löytynyt.
Eeva Kauppinen: Vänmannit…
"Käyn ahon laitaa" on teoksessa Suuri toivelaulukirja 7,
ISBN 951-643-710-9. Nuottikirjan saatavuuden voi tarkastaa HelMet-aineistohausta, http://www.helmet.fi/search*fin/
Talo valmistui vuonna 1927. Opistotalon avajaisia vietettiin 1.10.1927. Tietoa historian vaiheista löytyy Samu Nyströmin Oodi sivistykselle -kirjasta
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5208
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3505
Kyllä Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy S. E. Hintonin kirjaan The outsiders (suom. Me kolme ja jengi) perustuva elokuva dvd-videolevynä. Elokuvan nimi on myös Outsiders, ja sen on ohjannut Francis Ford Coppola. Saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastostamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
