Elden Ring -peliä (2022) pidetään yleisesti ottaen haastavana videopelinä, kuten oikeastaan kaikkia japanilaisen FromSoftware-pelitalon kehittämiä pelejä. Hiljattain Elden Ringin läpi pelanneen näkökulmasta hyvin paljon riippuu kuitenkin omasta pelityylistä. Pelaaminen voi olla jopa suhteellisen helppoa, mikäli löytää itselleen sopivan pelityylin ja käyttää aikaa oman hahmonsa kehittämiseen. Epätoivoon ei siis kannata vaipua, vaikka pelin kanssa lähes varmasti tuleekin eteen todella turhauttavia hetkiä, jolloin houkutus lopettaa pelaaminen on suuri. Olet selkeästi pärjännyt pelissä hyvin, kun olet selvinnyt Fire Giantiin saakka! Olin myös itse jumissa samassa kohdassa useita päiviä, lukuisista yrityksistä huolimatta.Pelissä pärjäämisen…
Laulun nimi on "Västäräkit", ja se alkaa: "Pin, Pan ja pikkupoika Pon, västäräkkiperheen pienokaiset on". Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Sirkka Valkola-Laine.
Laulun sanat löytyvät esimerkiksi "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 8 (s. 66). Laulu on ilmestynyt alun perin Valkola-Laineen nuotissa "Punahilkka : ja muita lastenlauluja" (Fazer, 1948). Siinä on sanojen lisäksi laulun melodia ja säestys pianolle. Tässä vanhimmassa versiossa laulun sanat ovat joissakin kohdissa hieman erilaiset kuin esimerkiksi "Suuressa toivelaulukirjassa".
Nurmi-Tuomas (joskus myös Turve-Tuomas) on suomalaisessa kansanperinteessä esiintyvä kiertoilmaus kuolemalle: kun ihminen joutuu Nurmi-Tuomaalle, hän kuolee. Nurmi-Tuomaan nukkuminen käen kukkuessa kytkeytynee tunnetuimpaan monista käkeen liitetyistä enteistä: kevään ensikäen kukunnan säkeiden lukumäärästä ihmiset voivat laskea jäljellä olevat elinvuotensa.
Lähteet:
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja
Juha Haikola & Jarkko Rutila, Käki
Useimpien löytämieni lähteiden mukaan Voittoratsukko -kirja todella kuuluu Nummelan ponitalli -sarjaan. Esimerkiksi Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat (BTJ 2005) väittää niin. Toisaalta itse kirjassa ei missään kohtaa mainita, että se kuuluisi Nummelan ponitalli -sarjaan tai mihinkään muuhunkaan sarjaan. Kirjan henkilöt eivät ole samoja kuin selaamissani aikaisemmin ilmestyneissä Nummelan ponitalli -sarjan kirjoissa. Suomen kansallisbibliografia Fennicassa ei Jalon Voittoratsukko -kirjan tiedoissa liioin ole merkintää siitä, että se kuuluisi mihinkään sarjaan. Nummelan ponitalli -sarjaa on kustantanut Otava vuoteen 2001 asti, jolloin kustantajaksi vaihtui WSOY. Voittoratsukko -kirja on ilmestynyt kustantajan vaihdoksen jälkeen…
Mukavaa, että olet löytänyt kirjastomme opiskelutilat. Voit toki juoda kahvia opiskelujesi ohessa. Meillä ei ole kahvilaa eikä kahviautomaattia, joten sinun on tuotava kahvi tullessasi. Jos käytät pahvimukeja, muista laittaa tyhjät mukit ja mahdolliset servetit roskiin. Ole varovainen sarjakuvahuoneessa, jossa on kokolattiamatto. Toivon, että et syö ainakaan mitään tahrivaa. Mietimme lähiaikoina eväspaikat, joissa asiakkaamme voivat vapaasti ja muita asiakkaita häiritsemättä syödä eväät.
Kysymyksessä on unkarilainen runoilija ja poliitikko Mihaly Vaci (1924-1970). Fennican, Suomen kansallisbibliografian, mukaan häneltä on ilmestynyt suomeksi yksi teos, joka on:
Sade hiekkaan, toim. ja suom. Anna-Maija Raittila
Herättäjä-yhdistys 1989 (Gummerus). Maailman suurimmassa bibliografisessa tietokannassa (WorldCat)ei esiinny yhtään englanninkielistä teosta Mihail Vacilta. Myöskään haku avoimen netin puolelta usealla hakukoneella ei anna vihjettä siitä, että Vacin tuotantoa olisi käännetty englanniksi. Hungarian Bookstoren sivuilta osoitteesta http://www.hungarianbookstore.com/vacimihaly.htmsi voi lukea lyhyen kuvailun hänen tuotannostaan.
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään tekijää kaipaamaasi tekstiin. Teksti tuntuu tutulta, mutta olisiko siinä kuitenkin useammasta värssystä otettuja lauseita.
Muistovärssyjä on koottuna esimerkiksi Kirkollisen hautaustoimiston nettisivuilla
http://www.hautaustoimisto.info/index.php?p=Muistolauseet . Näissäkään ei kaikissa ole tekijää mainittu. Muistovärssysivuja löytyy Googlesta sanalla muistolauseet tai muistolauseita.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa todetaan, että Renja nimen tausta on epäselvä, mutta että se mahdollisesti on venäläinen muoto Reginasta (lat. kuningatar). Meillä Renjaa on annettu nimeksi tytöille 1950-luvulta lähtien. Reginan nimipäivä on 7.9. Muuta juhlintapäivää en nimelle löydä.
Suomalainen fraasisanakirja viittaa sanonnan "lastu lainehilla" kohdalla juuri
Kalevalaan, toisen runon 211:een jakeeseen. Ja kyllä Kalevala antaa ymmärtää, että tieto joen yläjuoksun uudesta asukkaasta tuo Pohjan piialle kostoaikeita
mieleen: Kantoi tuuli Pohjolahan. Pohjan piika pikkarainen huntujahan huuhtelevi, virutteli vaattehia rannalla vesikivellä pitkän niemyen nenässä. Näki lastun lainehilla; tuon kokosi konttihinsa, kantoi kontilla kotihin, pitkäkielellä piha'an, tehä noian nuoliansa, ampujan asehiansa.
Selailin läpi myös Ahon Lastukokoelmat ja Lohilastut ja kalakaskut, niistä en tarinaa löytänyt. Uskonkin sen myöhemmän version olevan uudempi kuin Juhani Ahon tuotanto. Lähtökohta lienee kuitenkin Kalevalassa.
Kirjasto pyrkii hankkimaan DVD-levyjä mahdollisimman monipuolisesti eri lajityypit ja asikasryhmät huomioiden. Toimintaelokuvat ovat todella suosittuja nuorten aikuisten keskuudessa, joten heidänkin maku on otettava huomioon aineistovalintaa tehdessä. Tästä huolimatta kirjastojen DVD-hankinnoissa painopiste on klassikoissa ja kotimaisessa elokuvassa. Näitähän ei videovuokraamoista kovinkaan paljon löydy.
Kirjastoilla on hyvin tarkka valvontajärjestelmä, jolla pystytään pitäytymään Elokuvatarkastoman asettamissa elokuvien ikärajoissa. Esimerkiksi "Kill Bill" elokuvaa ei yksinkertaisesti voi lainata alle 18-vuotiaan kirjastokortilla. Tietysti voi käydä niin, että alaikäinen asiakas yrittää lainata DVD:n vanhempiensa kortilla. Tällaiset…
Kyseinen trilogia tunnetaan tosiaankin englanniksi nimellä “Valois Romances” ja se koostuu kolmesta osasta, jotka mainitset. 1. osasta käytetään englanniksi ”Marguerite of Valois”-nimen lisäksi myös nimiä ”Margaret of Navarre” tai ”The massacre of St. Bartholomew’s eve” ja 2. osasta ”Chicot, the Jester”-nimen lisäksi myös nimiä ”Diana of Meridor” tai ”The Lady of Monsoreau”. Ranskaksi trilogian osien nimet ovat ”La Reine Margot”, ”La Dame de Monsoreau” ja ”Les Quarante-Cinq”.
Kaikki kolme trilogian osaa on suomennoksissa jaettu 11 erilliseen teokseen:
La Reine Margot:
1. Pariisin verihäät
2. Kuningatar Margot
(Herttuattaren rakkaus)
3. Velisurmaajat
La Dame de Monsoreau:
4. Méridorin kaunotar
5. Narri ja munkki (1. p. 1931 nimellä…
IKyseessä oli Kokonaan toinen juttu - äidinkielen virikeohjelmasarja kolmasluokkalaisille, joka esitettiin TV-1:ssä maanantaisin 12.20-12.45 tammikuussa 1977, uusinnat tiistaiaamuisin. Siinä näyttelivät sekä Olavi Ahonen (vahtimestari) että Erkki Saarela (posteljooni osassa 2, salapoliisi osissa 3 ja 4),
10.1. Osa 1: Suusialas nitreve. Tommi luulee, että nyt alkaa vain koulu ja kolmas luokka, mutta vahtimestarilla on salaisuus…
17.1. Osa 2: Viesti. Postimies Totti Luska harrastaa muutakin kuin postimerkkien tutkimista.
24.1. Osa 3: Mihin jäljet johtavat
31.1. Osa 4: Ansa. Koira Kirjalainen tunnustaa rakkautensa kirjoihin ja että tässäkin jutussa on kirja paikallaan.
Tarkkaa ja täsmällistä vastausta ensimmäisistä koteihin tulleista induktioliesistä en valitettavasti onnistunut löytämään. Suuntaa-antavia vihjeitä voi kuitenkin saada jäljittämällä aiheen vähittäistä tuloa lehtiin ja muihin tiedotusvälineisiin.
Vaikka tutkimieni induktioliesiä käsittelevien lehti- ja muiden kirjoitusten mukaan Euroopassa induktiolla valmistettiin ruokaa jo 1980-luvulla - alkuun tosin vain ravintoloissa - suomalaiskoteihin induktioliedet alkoivat toden teolla levitä vasta tämän vuosituhannen puolella.
Varhaisin vastaani tullut artikkeli, jossa esiteltiin induktion hyödyntämistä ruoanvalmistuksessa, oli vuodelta 1989. Kuitenkin vielä vuonna 1992 suuri kotimainen pannu- ja kattilavalmistaja mainosti…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Karnaattu on peräisin samannimisestä Anjalassa sijainneesta talosta. Vuodelta 1622 on merkintä henkilöstä nimeltä Sihvo Jussinpoika Karnaattu, mutta nimi on kirjoitettu 1600-luvulla myös muodoissa Karnaty, Karnatu, Carnaty ja Carnatus.
Valitettavasti Mikkonen ja Paikkala eivät kerro mitään muuta nimen alkuperästä. Suomen murteiden sanakirjasta (osa 6; Kotus ja Edita, 1999) löytyy kuitenkin joitakin sanoja, joilla voisi olla yhteys nimeen. Erityisesti pomppaa esiin sana karnaatti, jota voidaan käyttää kiukkuisesta tai karskista ihmisestä. Vastaavia ilmauksia ovat myös karnakka ja karnaapeli. Toisaalta kyseeseen voisi tulla verbi karnata (’hangata, raapia…
Kuvataiteilijoiden matrikkeleista ei löytynyt kuin yksi Nuuttila-niminen taiteilija eli mainitsemanne Väinö Viljami Nuuttila. Kyseessä saattaisi kuitenkin olla kaipaamanne W. Nuuttila, sillä vuonna 1972 ilmestyneessä Kuvataiteilijat teoksessa hänen nimensä esiintyy muodossa Wäinö Wiljami Nuuttila. Vuoden 1986 vastaavassa teoksessa nimi on muodossa Väinö Viljami.
Nuuttila on syntynyt vuonna 24.12.1899 Elimäellä.
Nuuttilan teoksia on ainakin Hämeenlinnan ja Imatran taidemuseoissa, Suomen valtion ja Helsingin kaupungin kokoelmissa.
Taiteilijan signeeraustavoista voisi tiedustella myös taidemuseoista, joiden kokoelmissa hänen töitään on.
http://www.hameenlinna.fi/taidemuseo/index.php
http://www.ekarjala.fi/museot/imatra/imatran_taidemuseo.…
Voisin suositella paria hyvää nuortenkirjasarjaa. Otavan Voltti-sarjasta löytyy mm.Katarina von Bredowin Liian iso rakkaus. Aiheena on kolmiodraama: poika on vaarassa sotkea parhaiden ystävättärien välit. Kariston Siskodisko-sarjassa on mm. Mary Hoganin kirja Tosisuudelma, jossa päähenkilö Libby ja paras ystävä Nadine haluaisivat kokea rakastumisen ja ensimmäisen oikean suudelman. Molemmissa sarjoissa on paljon muutakin mainioita kirjoja.
Mimmu Tihisen Virkkunen ja sata sydäntä kertoo hauskasti seiskaluokkalaisen tytön ensirakkaudesta. Myös Joanna Nadinin Rachel Riley-sarjassa on paljon hulvatonta huumoria ja omalaatuisia henkilöitä. Sarjan uudessa, kolmannessa osassa Rakkaus odottaa, Rachel Riley päähenkilö on juuri aloittanut…
Stenbäckinkatu Helsingin Töölössä on nimetty Lars Stenbäckin (1811-70) mukaan. Lars Stenbäck oli herännäispappi ja ruotsinkielinen virsirunoilija.
Lähteet:
Manninen, Antti: Kenen kadulla asut? (HS kirjat, 2009)
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2849
https://kartta.hel.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lars_Stenb%C3%A4ck
Jokaisen HelMet-alueen kaupungin kirjastojen rahaliikenne menee oman kaupungin talousjärjestelmän kautta eli yhteistä tietoa esimerkiksi myöhästymismaksukertymästä ei ole, ellei sellaista ruveta erikseen keräämään talousluvuista. Yleinen käytäntö Suomen kunnissa on, että myöhästymismaksun kaltainen tulokertymä arvioidaan taloussuunnitelmassa etukäteen ja se sitten ylitetään tai alitetaan sen mukaan, miten lähelle toteutunutta on osuttu.
Myöhästymismaksuja kertyy - kiitos meille ihmisille niin tavallisen huonon muistin ja muun unohtelun takia - niin runsaasti, että summilla on talousarvioissakin merkitystä. Sanoisin omasta noin 30 vuoden palvelutiskikokemuksesta, että keskikokoisen kirjaston kassalippaaseen tulee päivittäin kymppejä, mutta…
Augustinuksen rukous on peräisin hänen Tunnustustensa kahdeksannen kirjan seitsemännestä luvusta. Otto Lakan tarkistetussa suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Anna minulle puhdas ja siveä sydän, mutta älä aivan vielä."
Olli-Matti Ronimuksen ja Pentti Holapan toimittamassa aforismikokoelmassa Ihminen maailmassa (WSOY, 1973) tämä samainen kohta on muotoiltu näin: "Anna minulle puhtaus ja siveys, mutta älä anna sitä juuri nyt."
