Tarkoittanet laulua "Kauas pois kuljin" tai joskus lyhyemmin "Kauas pois", jonka kertosäkeessä lauletaan: "Golgatan työ on täydellinen"? Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Eila Sillanpää (entiseltä nimeltään Eila Tynjälä). Laulu alkaa: "Kauas pois kuljin luotasi, Jeesus". Tämä laulu sisältyy Aimo Huttusen toimittamaan nuottiin "Aktiolauluja : herätyskokouksiin, nuorisokokouksiin, leireille" (ISBN 951-622-266-8, Päivä, 1976). Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. "Aktiolauluja" on ilmestynyt myös osina. "Kauas pois kuljin" sisältyy osaan 3.
Sunnuntain 9.3. Uutisvisassa kysyttiin, kuka oli kirjoittanut runon nimeltä Ontot miehet (The hollow men). Vastaus oli T. S. Eliot. Runo löytyy Eliotin teoksesta Kootut runot.
Saint-John Perse oli ranskalaisen Alexis Leger'n kirjailijanimi. Kirjailija ei kertonut tarkkaan, mistä keksi nimen, mutta on arveltu, että yhdistämällä keksityn sukunimensä ja oikean etunimensä hän viittasi Aleksanteri Suureen, joka valloitti muun muassa Persian valtakunnan. Ranskan kielessä Perse tarkoittaa Persiaa tai persialaista.
Perse on myös harvinainen sukunimi englanninkielisessä maailmassa. Silloin se on muunnelma etunimestä Pierce tai Piers.
Lähteet:
https://fr.wikipedia.org/wiki/Saint-John_Perse#Pseudonyme_et_noms
https://en.wiktionary.org/wiki/Perse
Todennäköisesti on kysymys karjalan kielen lauseesta ts. varsinais-karjalaa, todennäköisesti vienankarjalaa. Sanan kannatau pitäisi olla kannattau.
Karjalan kielen sanakirja internetissä http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi .
Sanakirjasta: moni/usea, kieli/ihmisen kieli, kannattao/kannattaa,
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy hyvä valikoima eri-ikäisiä kirkkokäsikirjoja, myös 1800-luvulta. Vihkikaavan muotoutumisen ja kehityksen kuvauksia sekä näytteitä eri aikakausien kaavateksteistä voi löytää uudemmistakin kirkollisia toimituksia käsittelevistä kirjoista, kuten Pentti Lempiäisen Pyhät toimitukset tai Aleksi Lehtosen Kirkon pyhät toimitukset.
Esimerkkejä saatavilla olevista kirkkokäsikirjoista:
Kirkko-käsikirja, jossa säätään miten jumalanpalwelus Suomen suuriruhtinanmaan ewankelis-lutherilaisissa seurakunnissa on pidettäwä : esitys, tehty sitä warten armossa määrätyltä toimituskunnalta. - 1859
Suomalainen wirsi- ja ewankeliumi-kirja, siihen sopiwain kappalten kanssa : esiwallan armollisesta käskystä, kolmen…
"Kesähessu" (= kesätyöntekijä, kesäapulainen, lomittaja) lienee muunnelma sanasta "kesäheikki" (= kesätöissä käyvä koulupoika). Muuta tietoa en termistä löytänyt.
Sanan "kesähessu" tarkemmasta alkuperästä voi tiedustella Kotimaisten kielten keskukselta.
Heiltä voi kysyä sanojen alkuperästä tämän lomakkeen kautta: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Lähteet: Jari Tammi, Suuri nimittelysanakirja, ISBN 978-952-9589-46-3, 2014.
Tässä palvelussa emme valitettavasti pysty tunnistamaan taiteilijoiden signeerauksia.
Se vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista. Voit ottaa yhteyttä Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation, https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 tai https://www.helander.com/myy-helanderilla.
Myös muut taiteen myyjät tarjoavat arviointiapua esim. Jari Lappi
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
Siellä jossakin on Laila Hietamiehen Lappeenranta-sarjan kuudes kirja. Sille on sarjassa jatkoa enää yhden kirjan verran: Lappeenranta-sarjan päättää Kallis kotimaa.
Lappeenranta-sarja:
1. Lehmusten kaupunki
2. Unohduksen lumet
3. Kukkivat kummut
4. Syksyksi kotiin
5. Koivu ja tähti
6. Siellä jossakin
7. Kallis kotimaa
Hei,Sitaatti on Kurjien 1 osan Fantinen ensimmäisestä kirjasta 4. luvusta. J. V. Lehtosen suomennoksessa sitaatin sisältävä kappale on käännetty:"Hän puheli näinkin: "Opettakaa tietämättömiä, niin paljon kuin suinkin
voitte; yhteiskunta tekee rikoksen siinä, että se ei anna oppia
ilmaiseksi; sen on vastattava siitä pimeydestä, minkä se siten saa
aikaan. Tuossa on sydän, se on täynnä pimeyttä, synti itää siellä
helposti. Syyllinen ei ole se, joka synnin tekee, vaan se, joka tekee
pimeyden"."
Toppilansalmi - Hietasaari. Rakennusinventointi 1992 -julkaisussa (Oulun kaupunki, sarja A 109/1992) mainitaan osoitteessa Vaaskiventie 1 sijaitseva huvila, jonka on rakennuttanut oululainen merikapteeni ja joka on myöhemmin siirtynyt Oulasvirran suvun omistukseen. Nykyisin rakennus on tiettävästi kaupungin omistuksessa ja se on saanut huonon kuntonsa vuoksi purkuluvan.
Huvilan runko-osat ovat vuodelta 1878. Lisärakennus on valmistunut 1920. Rakennusinventoinnin mukaan "Hirsirunkoinen, kiviperustuksien päällä oleva huvila on ulkoa vuorattu ja maalattu punamullalla. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäiset piirteensä ja kerroksellisen rakenteensa."
Erinomaisen katsauksen vanhaan oululaiseen huvilakulttuuriin saa Kaarina Niskalan…
Tampereen pääkirjaston varastossa on Suomen kuvalehti vuodesta 1916 alkaen. A3-kokoisen mustavalkokopion hinta on 40 senttiä ja A4:n 20 senttiä, värillisen kopion hinta on 70 senttiä (A4) ja 1,20 (A3).
Jos haluat kopiot kaukopalveluna, ota yhteyttä omaan lähikirjastoosi. Tietoa Hämeenkyrön kirjaston kaukopalvelusta löytyy alla olevan linkia kautta:
http://www.hameenkyro.fi/sivistyspalvelut/kirjasto/palvelut/kaukopalvel…
Kyseessä on varmaankin karjalaiseen kansanloruun perustuva laulu A miu mummollai ol musta kana, jonka on säveltänyt Anna Baric. Laulu on kuultavissa Nukketeatteri Sammon Pienellä pääsiäislevyllä (2001). Laulun esittävät Sinikka Kontio ja Joosef Lakopoulos. Levy löytyy Kirkes-kirjastojen kokoelmista.
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=sv&ID=16649b21-523b-4d8e-812…
https://finna.fi
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.233892
Sukunimi "Calamnius" on latinaa matkiva suomalainen sukunimi, joka lausutaan "Kalamnius". Latinankielen c-kirjain lausutaan aina k-kirjaimena.
1500-luvulta peräisin olevan Calamnius-suvun kantaisä oli Kalajoen kirkkoherra, rovasti Petrus Michaelis (Petter) Arctophilacius (1575–1647), alkuperäiseltä nimeltään Pieti Mikonpoika Mattila. "Calamnius" viittaa siis Kalajokeen, jota jotkut suvun myöhemmät edustajat ovatkin käyttäneet. Tunnetuin Calamnius eli Ilmari Kianto otti suomenkielisen sukunimensä suomussalmelaisen järven nimestä Kianta.
Heikki Poroila
Pjotr Tšaikovski on säveltänyt romanssin "Blagoslavljaju vas lesa" (opus 47 Nro 5). Sen suomenkielinen nimi on "Pyhiinvaeltajan laulu". Sen on sanoittanut venäläinen kirjailija Aleksei Konstantinovitš Tolstoi (1817-1875). Hän on Leo Tolstoin kaukainen sukulainen. On myös olemassa suomalainen hengellinen laulu "Pyhiinvaeltajan laulu", sen on säveltänyt ja sanoittanut Pekka Simojoki. Tämän laulun alkusanat ovat: "Eilinen jääköön taa, huominen tulla saa."
Paul Desmondin ja Dave Brubeckin Take five -kappaleen suomenkielisiä sanoja on etsitty verkossa muutamilla keskustelupalstoilla. Eräällä palstalla muistettiin, että Take five oli Tupuna Vaissin piirrosten taustamusiikkina. Tupuna Vaissi oli lastenkirjailija ja kuvataiteilija, jonka satuja esitettiin vuosina 1966-1970 pyörineessä makasiiniohjelmassa Pienten piiri. Ylen Elävästä arkistosta löytyy tallenne "Tupuna Vaissi piirtää sadun Miska-kissasta ja Joni Jonista". Valitettavasti tuolla tallenteella ei pikaisella katselulla kuulostanut olevan etsittyä kappaletta. Elävässä arkistossa ei ollut myöskään muita Tupuna Vaissin satuja.
Internet Movie Databasessa kerrotaan, että Niko Saarelan äiti on näyttelijä-käsikirjoittaja Tiina Harpf. Niko on hänen ja Erkki Saarelan ainoa lapsi ainakin IMDbn Erkki Saarelan tietojen mukaan.
https://m.imdb.com/name/nm0754327/?ref_=m_nmbio_bio_nm
https://www.imdb.com/name/nm0754325/bio?ref_=nm_dyk_trv_sm#trivia
Pirkkalankoivu lienee vanhin tunnettu kotimainen liuskalehtinen koivu. Se löydettiin vuonna 1862 Pirkkalan pitäjän Penttilän kylästä. Koivu on rauduskoivun muunnos.
Tämä puuharvinaisuus oli tuhoutua kokonaan, kun tämä ensimmäinen löydetty puu hakattiin halkopinoon. Kannon ympäristöä tarkkailtiin ja vuonna 1904 löydettiin kaadetun koivun läheltä neljä liuskalehtistä koivuntainta. Yksi näistä siirrettiin Pitkäniemeen, sillä sairaalan ylilääkäri oli innokas luonnontutkija. Tätä yksilöä pidetään puistoissa ja pihoissa nykyisin kasvavien Pirkkalankoilujen kantayksilönä.Lehtien liuskat ovat ehytlaitaisia eivätkä kovin teräväkärkisiä. Muoto esiintyy harvinaisena Etelä-Hämeessä.
Loimaankoivu on Suomessa saanut nimensä Loimaalla kasvavasta…
Suosittelen Rikhardinkadun kirjaston lastenosastoa. Rikhardinkadulla on hyvä ruotsinkielinen valikoima lastenkirjallisuutta. Lisäksi lastenosaston henkilökunta
on kaksikielistä ja seuraa Ruotsin lastenkulttuuria aktiivisesti.
Rikhardinkadun kirjasto
Rikhardinkatu 3
00130 Helsinki
Kirjat ovat Elizabeth Enrightin Uponnut järvi (Tammi 1964) ja sen jatko-osa Vanha talo herää (Tammi 1965).
Ensimmäisen, sinikantisen kirjan kannessa Portia ja Julian ovat vanhanaikaisen auton kyydissä. Jatko-osan kansi on vihreäsävyinen ja siinä kirjassa lapset ovat muuttaneet huvilaan Uponneen järven rannalla.
Olet aloittanut etsinnän oikealla tavalla, mutta yritän kertoa sinulle joitakin lisävinkkejä. Jos tuntuu hankalalta, niin yksi vaihtoehto on tietysti tulla tänne kirjastoon paikan päälle, jos sinulla on siihen mahdollisuus. Ainakin sinun kannattaa soittaa siten että sinulla on itselläsikin internet yhteys auki, niin voisimme yhdessä katsoa kuinka haut tehdään ja miten tuloksia on tulkittava.
Tietyn alan lainsäädäntöä kannattaa lähestyä sekä eduskunnan sivujen että Finlexin kautta, lisäksi ne linkittyvät toisiinsa siten, että kun eduskunnassa käsitelty laki on hyväksytty ja saanut Säädöskokoelmanumeron, siitä laitetaan linkki Finlexiin, josta löytyy lain kokoteksti. Sama toimii myös toisinpäin eli lain ja sen pykälän kautta pääsee…
