Mount Rushmore - monumentista käytetään suomeksi nimitystä "kallioveistos" ja englanniksi "mountain carving".
Näitä termejä käytetään tietosanakirjoissa sekä englanninkielisillä verkkosivuilla.
J.K. Rowlingin kirjaa Harry Potter and the philosopher's stone on Turun kaupunginkirjastossa, saatavuustiedot aineistotietokannastamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139910783&ulang=… .
Koski HL:n kirkonkirjoja on mikrofilmattuna Hämeenlinnan maakunta-arkistossa, josta niitä voi saada lainaksi (niitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta). Mikrofilmien luku edellyttää lukulaitetta; Hämeenlinnan maakunta-arkistossa on mikrofilmien lukupaikkoja. Maakunta-arkistosta voi myös pyytää maksullisen sukuselvityksen.
Hämeenlinnan maakunta-arkisto: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/hma/tietopalvelu.htm
Suomen Kansallisarkistosta Helsingistä löytyvät myös kirkonkirjat mikrofilmattuina: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututk…
Myös Hämeenkosken kirkkoherranvirastossa saattaa olla arkistoituna vanhat kirkonkirjat, josta tieto löytyy: http://www.evl.fi/sertika/perus/hameenkoskenseurakunta_fi.…
Laulu on Sofie Litheniuksen säveltämä "Joululaulu", joka alkaa: "Koht' on joulu meillä taas, taivaan, taivaan rauha maas". Sanoittajaksi on merkitty Hertzberg (ilman etunimeä). Laulu sisältyy nuottiin Lithenius, Sofie: "Pieniä lauluja ja leikkejä : kansakoulua ja lastentarhoja varten. Ensimäinen vihko" (Otava, 1892, s. 13-14). Nuotissa on laulun melodia ja sanat. Säkeistöjä on kolme ja niistä muistittekin ensimmäisen ja kolmannen. Kolmas säkeistö alkaa: "Terve, ilta ihanin hyväin lasten kotihin".
Elokuva on vuonna 1980 ilmestynyt kauhuelokuva, joka tunnetaan myös nimillä Cannibals in the Streets. Elokuvan on ohjannut Antonio Margheriti. En onnistunut löytämään tietoa elokuvan esittämisestä tai kieltämisestä Suomessa. Jos asian selvittämisellä ei ole kiire, asiaan voi palata ensi vuonna ja kysyä asiaa uudistetusta KAVIn kirjastosta. Kirjasto on tällä hetkellä suljettu muuton vuoksi.
Lähteet:
IMDB : Cannibals in the streets
Kavin kirjasto
Artikkelien valintaa lähteiksi vaikeuttaa se, että viitetietokannoista etsittäessä valinta on tehtävä mm. otsikon ja asiasanojen perusteella. Tässä kuitenkin artikkeleja, jotka on valittu juuri otsikoiden ja asiasanojen perusteella.
Aleksi-tietokanta:
-Tiilikainen, Seppo: Tragedia lomaparatiisissa. Suomen kuvalehti 2005 (1) s. 6-9.
-Tappavat hyökyaallot iskivät Aasiaan. Helsingin sanomat 27.12.2004
-Leake, Jonathan: Geologi varoitti monta kertaa suurkatastrofista Indinesiassa. Aamulehti 3.1.2005.
Arto-tietokanta:
-Den onaturliga naturkatastrofen. Finlands natur 2005 (5) s.8-9.
-Korja, Annakaisa: Indonesian luonnonkatastrofi - tietoa maanjäristyksistä ja hyökyaalloista. Geologi 2005, 57, s. 37-46.
HS-arkisto:
-Tutkijat varoittavat…
Rhamnus-sukuiset kasvit ovat orapaatsamia. Orapaatsamat ovat lehtensä karistavia tai ainavihantia pensaita tai pienehköjä puita. Tähän sukuun kuuluu n. 110 lajia, joita kasvaa lähes kaikkialla maapallolla lukuunottamatta Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimpia osia, Etelä-Amerikan eteläisintä kärkeä ja Polynesiaa ja Australiaa. Euroopassa kasvaa toistakymmentä lajia, joista useimmat Välimeren alueella.
Rhamnus prinoides on Afrikassa tavattava laji. Sillä - kuten useimmilla Rhamnus-sukuun kuuluvilla lajeilla - ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä.
Arja on suomalainen naisen etunimi. Nimi on alkujaan Irja-nimen muunnelma, ja se esiintyi ensimmäisen kerran Eino Leinon Helkavirsien runossa Arja ja Selinä vuodelta 1916 [1]. Siinä Arja oli miehen nimi, mutta se yleistyi pian naisen nimenä. Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sittemmin on vakiintunut naisennimeksi ja mieheen viittaavana säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana.[1]Seuraavaksi Kotimaisten kielten keskuksen sivulta Arjasta ja Irjasta [2]:Arja-nimeä on yleensä…
Vernakulaarinen tarkoittaa yleensä kansanomaista. Vernakulaarinen valokuvaaminen on amatöörivalokuvausta eli valokuvausta, jossa kuvaajana ei ole ammattilainen tai taidevalokuvaaja. Antropologiassa amatöörivalokuvaajien ottamat valokuvat voivat toimia lähdeaineistona.Ks. Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Vernacular_photography
Vielä emme ole löytäneet vastausta kysymykseenne, mutta jatkamme etsimistä edelleen.
Kuusankosken kaupunginkirjaston ylläpitämä runotietokanta ei antanut tulosta etsiessäni runoa sen alkusanoilla tai niillä asiasanoilla, jotka päättelin runon alkupätkän perusteella.
Olen käynyt läpi jouluaiheisia runoteoksia, mm. 'Lapsuuden joulu 1 ja 2' sekä Tuula Simolan toimittaman teoksen 'Joulu ihanin'. Lisäksi olen selaillut varastossa olevia alakoulujen lukemistoja eri vuosilta.
Kyseessä voi olla jonkun vähemmän tunnetun kirjailijan runo, joka on esimerkiksi julkaistu jossain joululehdessä tms.
Kansalliskirjastostoomme (Unioninkadulla)on talletettu kaikki aineisto, mitä Suomessa on julkaistu. En osaa kuitenkaan sanoa, millaiset mahdollisuudet…
Kirsti Koivulan kokoamassa kirjassa Yhdessä juhlaan: esityksiä koulun näyttämölle (1992) on Sirkka-Liisa Salmen kirjoittama lastennäytelmä nimeltä Peikkonäytelmä äitienpäivänä. Näytelmässä valmistaudutaan viettämään äitienpäivää. Sadun peikko ei ole menettänyt häntäänsä vaan sillä ei ole häntää ollutkaan. Kirjassa Metsän siimeksessä: pohjoista taikaa (1997) taas on Anna Wahlenbergin kirjoittama satu Peikkotyttö, jossa sadun peikko on menettänyt häntänsä. Kyseessä on siis satu eikä näytelmä.
Täsmälleen kysymääsi vastaavaa kirjaa emme onnistuneet jäljittämään. Toivottavasti toinen näistä on oikea.
Tampereen lääkäriolojen kehitys 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun oli pääpiirteissään seuraavanlainen:Vuodesta 1795 Suomen kahdestatoista piirilääkäristä yhden asemapaikka oli ollut Tampere. Piirilääkäri oli kuitenkin enemmän virkamies kuin varsinainen lääkäri: hän tarkasti alueen apteekit, antoi kulkutautien uhatessa neuvoja kuvernöörille ja muille viranomaisille, ohjasi ja valvoi kätilöitä jne. Piirilääkärin avuksi palkattiin vuonna 1817 kaupunginvälskäri. Toimeen palkatun Mikael Bergbomin kuoltua 1831 virka oli avoinna lähes kymmenen vuoden ajan, kunnes maistraatti piirilääkärin kehotuksesta perusti sen uudelleen kaupunginkirurgin virkana 1840.Ensimmäinen kaupunginlääkäri Tampereelle nimitettiin 1848 (Nils Johan Wilhelm Idman).…
Hei,
olisiko kyse Tatu Pekkarisen laulamasta kappaleesta 'Laulu almanakasta'. Laulun sanat alkavat seuraavasti "Viisas kirja kun vietävä, on allakka kaekki tietävä. Tää Helsingissä on präntätty, ja tietoja tääteen päntätty. / Muut kirjat on turhia koruja, jonnijjoutavia loruja. Ne pilattu on paljolla hinnalla, mut ei ne riitä allakan rinnalla. / Allakka sannoo aejalleen, tähtein liikunnot laejalleen. Se tietää aaringon nousuista, enemmän kun riätäl housuista. ..." Sanat ovat savoksi.
Laulu on levyttänyt aikanaan 1900-luvun alkupuolella Tatu Pekkarinen. Nuotit ja sanat ovat mm. kirjassa 'Iloinen testamentti : 115 valittua laulua'. Kyseistä kirjaa voi kysyä lähimmästä kirjastostosta. Jos sitä ei ole lähikirjastossasi, niin sen voi tilata…
Kuulostaa mielenkiintoiselta idealta. Nuo tekijänoikeudet kannattaa vain varmistaa.
1. Tekijänoikeus pidentyi 70 vuoteen 30.6.1995. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1995/19950008#idp446619536
2. Jo rauenneet suoja-ajat pitenivät nykylain mukaisiksi, mutta käytössä oli siirtymäaika, joka takasi edellistä lakia noudattaneiden suoja. Tekijänoikeudet saattavat näyttää erilaisilta, sillä kirjailijat ovat voineet luopua osin tekijänsuojastaan. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
Projekti Gutenbergistä sanotaan:"Project Gutenbergin tavoitteena on tuoda tekijänoikeusvapaita teoksia ja teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet, mahdollisimman laajan yleisön ulottuville. Vuonna 2002 jo neljännes koko…
Runon nimi on Odottaja ja se löytyy Hellaakosken kokoelmista Huomenna seestyvää (1953) ja Runot (1953 ja myöhemmät painokset).
Runo näyttää olevan kokonaisuudessaan myös YLE:n sivuilla osoitteessa:
http://www.yle.fi/a2/teema.html
Suomalaisuuden liitosta kerrottiin, että suruliputusmääräys koskee vain valtion virastoja ja laitoksia. Yksityishenkilöille liputus on oikeus, ei velvollisuus. Eli yksityinen kansalainen voi liputtaa normaalisti esim. syntymäpäivän kunniaksi niin halutessaan.
Alla lisää tietoa liputuksesta:
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=21
Nyyrikki-lehtiä voi lukea Oulun pääkirjastossa mikrofilmeiltä.
https://outi.finna.fi/Record/outi.850400
https://outi.finna.fi/Record/outi.1478380
Lehtiä pääsee lukemaan myös Oulun yliopiston Tiedekirjasto Pegasuksessa. Siellä lehdet kuuluvat vapaakappalekokoelmaan eli niitä ei saa kotilainaan.
https://oula.finna.fi/Record/oy.991515143906252
