James Dashnerin The Maze Runner -kirjoja ei valitettavasti ole suomennettu. Suomen kansallisbibliografiassa ei myöskään ole ennakkotietoja, että niitä julkaistaisiin lähiaikoina Suomessa. Netistäkään ei löytynyt tietoja siitä, että Dashnerin teosten käännösoikeudet olisi myyty Suomeen.
https://finna.fi
http://jamesdashner.com/books/
Pirjo Tuominen kirjoittaa 1800- ja 1900-luvun historiaan liittyviä romaaneja, kuten Kenraalitar (Gummerus 1981), joka aloittaa Suuriruhtimaanmaa –sarjan. Raija Orasen Maan aamu –sarja liittyy Suomen itsenäisyyden aikaan. Elisabeth Ahon kirjat, kuten Valkea kuin uni: historiallinen romaani Urajärven kartanosta vuosilta 1830-1851 (Otava, 2002), liittyy myös 1800-luvulle, tosin ei Karjalaan vaan Asikkalan Urajärven kartanoon. Sitä seuraa vuosisadan vaihteen molemmin puolin sijoittuva Lilly: historiallinen romaani 1861-1918: (Otava 2002). Myös Eira Pättikangas ja Panu Rajala kirjottavat 1800- ja 1900-lukujen historiasta, kuten Pättikankaan Punainen silkkinauha (Karisto 2005) ja Rajalan Senaatin ratsumies (Otava 2003), jolle on myös jatkoa.…
Hei!
Kiitos ehdotuksestasi! Vien toiveesi kirjastojen viestintään tiedoksi. Jokainen kirjasto päättää itse miten asiasta pystyy tiedottamaan, koska tilanne voi muuttua nopeastikin. Jos kirjastoon pääseminen lastenrattaiden kanssa askarruttaa, kannattaa soittaa etukäteen kirjastoon ja tiedustella tilannetta.
Pohjois-Haagan kirjastossa on asiakkaille kaksi tietokonetta, jotka saa käyttöön 15 minuutiksi ilman ajanvarausta. Tulosteet maksavat 40 senttiä kappaleelta. Voit mennä kirjastoon ja kysyä henkilökunnalta neuvoa. Ohessa yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pohjois-haaga/yhteystiedot/
Kyseessä lienee Giorgio Theotokasin kirjoittama kuunnelma Artan silta. Legenda. Se esitettiin Suomen yleisradiossa 9.11.1964. Tekstin suomensi ja sovitti Tyyne Saastamoinen.
Tieto kuunnelmasta löytyi Helsingin Sanomien digitoitujen lehtien arkistosta.
Voit esittää Yleisradiolle uusintatoiveen.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://helinika.com/2022/01/02/bridge-of-arta/
Jos lehden nimi on tiedossa, Suomen kansallisbibliografiatietokannasta Fennicasta voi hakea aikakaus- ja sanomalehtiä lehden nimellä. Tulee valita perushaku ja hakutyypiksi lehden/sarjan nimi. https://finna.fi Lehtiä voi hakea Fennicasta myös sisällön mukaisen udk-luokan avulla valitsemalla tarkennettu haku ja hakutyypiksi UDK-luokka. Aineistoksi valitaan lehdet/sarjat ja aikarajaukseksi kirjoitetaan ja valitaan 1950-1959. Lehtien ja sarjojen luokituskaavio löytyy sivulta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica/fennica_udkkaavio_k… Aikakauslehtiä voi hakea myös kirjoittamalla tarkennetussa haussa hakusanaksi 195? ja valitsemalla sille hakutyypiksi julkaisuvuosi. Aineisto rajataan lehtiin/sarjoihin. Kielenkin voi rajata…
Helmet-palvelusivustolla olevan listan mukaan asiakkaiden käytettävissä oleva paperisilppuri on Helsingissä ainoastaan Töölön kirjastossa.
Korona-aikana palveluissa on rajoituksia, joten sinun kannattaa vielä varmistaa suoraan Töölön kirjastosta, onko paperisilppuri tällä hetkellä käytettävissä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
Historiallisia nuortenromaaneja löytyy monenlaisia. Kysymyksessä mainitun L.M. Montgomeryn Anna-sarjan ohella sama kirjailija on kirjoittanut myös lyhyemmän Runotyttö-sarjan. Salainen puutarha ja Pikku prinsessa viittaavat myös kiinnostukseen klassikkokirjoja kohtaan, joten Louisa M. Alcottin Pikku naisia jatko-osineen sopisi myös.
Kotimaisia historiallisia nuortenromaaneja ovat mm. 1950-luvulle sijoittuva Rauha S. Virtasen Selja-sarjan kirjat. Maijaliisa Dieckmann on kirjoittanut eri aikakausiin sijoittuvia yksittäisiä nuortenromaaneja sekä todellisiin henkilöihin pohjautuvia romaaneja. Myös Raili Mikkanen on kirjoittanut todellisisiin henkilöihin pohjautuvia kirjoja, joista viimeisin on vuonna 2023 julkaistu Haluan näytellä!…
Churchillin "Blood, toil, tears and sweat" -puhe ei ollut yksi hänen monista radioesiintymisistään, vaan se oli hänen ensimmäinen puheensa Britannian parlamentin alahuoneessa vasta nimitettynä pääministerinä toukokuussa 1940. Englanninkielisenä se löytyy useista Churchillin puheita yksiin kansiin kokoavista teoksista – esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa The unrelenting struggle : war speeches (The Continental Book, 1942), Blood, toil, tears, and sweat : the speeches of Winston Churchill (Houghton Mifflin, 1989) ja Greatest war speeches 1939–1945 (The Folio Society, 2020). Suomennos on luettavissa ainakin kirjasta Sotakronikka : valikoima Englannin pääministerin puheita sotavuosilta 1939–43 (WSOY, 1946; s. 59–60)."Blood, toil, tears and…
Kielikello-lehdessä on valaiseva artikkeli islantilaisista nimistä. Siinä kerrotaan mm. näin: "Islantilaisen nimi on hänen etunimensä. Varsinaisia sukunimiä on aika harvalla. Sukunimen paikalla käytetään isännimiä. Etunimen jälkeen tuleva Jónsson tai Jónsdottir kertoo siis, että kyseessä on Jónin poika tai tytär." Ja edelleen "Nimet aakkostetaan etunimen mukaan. Puhelinluettelosta nimet löytyvät etunimen perusteella. Kirjastot lajittelevat islantilaisten kirjailijoiden kirjat etunimien mukaan, mutta ulkomaalaisten teokset ovat sukunimien mukaan. Myös Suomen kirjastoissa islantilaisten kirjoittamat kirjat ovat usein etunimien mukaisesti."https://kielikello.fi/islantilaiset-nimet/Myös täältä voit lukea islantilaisista nimistä:https://…
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista määrittelee tarkasti poissulkemisperusteet, jos ehdokas tai tarjoaja taikka sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö on tuomittu tietyistä rikoksista rangaistuksiin. Voit lukea näistä rikoksista kohdassa 80 § (pakolliset poissulkemisperusteet):
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161397
On vaikeaa antaa kysymykseesi yksiselitteistä vastausta. Leivän ja yleensä viljan historiasta löytyy kyllä runsaasti kirjallisuutta ja näitä tutkimalla voi ongelmaasi löytyä ratkaisu. Sämpylöiden yleistymisen voisi ajatella liittyvän vehnän yleistymiseen. Vehnän leivontaominaisuudethan ovat erinomaiset ja niistä saadaan myös sämpyläjauhoja, joten sämpylämuodonkin voisi ajatella syntyneen kun leivonnassa käytetään vehnäjauhoja. Suomalainen ruokapöytä -kirjasarjassa osassa 1 todetaan, että ohra pysyi kauan Suomen valtaviljana ja vasta 1800-luvulla tuli rukiista yleisin viljalaji maassamme. 1930-luvulla vehnä syrjäytti rukiin aseman. Kyseisessä kirjasarjassa (ainakin osassa 4) on myös runsaasti hyviä lähdeviitteitä, joista voi löytää aiheesta…
Sanaa norata ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta tai urbaanista sanakirjasta, mutta nettikeskustelujen perusteella sitä on ilmeisesti toisinaan käytetty sanan ignoorata lyhempänä muotona. Urbaanissa sanakirjassa ignooraaminen määritellään huomiotta tai omaan arvoonsa jättämiseksi ja se tulee englannin sanasta ignore.
Lähde: https://urbaanisanakirja.com/word/ignoorata/
Kirja on saatavissa ainakin Lahden, Ranuan ja Rovaniemen kirjastoista. Kaukolainapyynnön voi tehdä lähimmässä kirjastossa tai kätevästi sähköisellä lomakkeella omalla tietokoneella. Helsingin kaupunginkirjaston pääsivulta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/ löytyy vasemmasta reunasta kohta Asiointi kirjastossa. Sitä klikkaamalla avautuvat alaotsikot Kaukopalvelu ja Kaukopalvelulomake asiakkaille. Lainan voi noutaa haluamastaan kirjastosta.
Taivaankantta on nimitetty runollisesti "taivaan teltaksi". "Teltti" taas on kansanomainen muoto sanasta teltta. Tähtiteltti tarkoittaa siis tähtistä taivaankantta.
Lähde: Nykysuomen sanakirja
Levyn kannen naishenkilöt ovat yhtyeen kiertueilla mukana olleet tanssitytöt Mari Hatakka ja Tiina Isohanni.
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5829050
Topin itsensä lisäksi kannessa on ulkonäön perusteella hyvin todennäköisesti bändin tuolloinen komppikitarsti Hans Etholén.
Kesällä 1974 Rauni Mollberg sovitti ja ohjasi Aapelin teoksen Siunattu hulluus tv-elokuvaksi. Muutamia kohtauksia kuvattiin Kuopion keskustassa, muun muassa elokuvateatteri Palatsin aulassa. Osa kuvattiin Ranta-Toivalassa, joka on osa Kuopion kaupunkia. Ranta-Toivalan tie sen varrella olevat talot ja ladot ovat keskeisiä paikkoja Rummukaisten veljesten tarinassa. Valmissa elokuvassa on Ranta-Toivalan maisemissa kuvattua osuuutta noin 45 minuuttia.Vuorikarin mukaan lato, jossa elokuvassa pidetään sadetta, sijaitsee lähellä Ranta-Toivalan Uuhilahden pohjukkaa. Paikalta on Jännevirran sillalle vajaa kolme kilometriä ja toiseen suuntaan Toivalan risteykseen viisi kilometirä.Elokuvassa on kohtaus jossa poliisi pysäyttää Rummukaisten…
Elokuvatietokanta IMDB:n kautta löytyy tieto, että sarjasta on julkaistu kahdeksan DVD:n paketti, jossa myös kysymäsi jakso on mukana, siis ilman suomenkielistä tekstiä tai dubbausta:
https://www.imdb.com/title/tt0682218/mediaviewer/rm952834304
Wikipedia-artikkelin mukaan VHS-muodossa sarjasta on julkaistu suomeksi tekstitetyt versiot osista 1 ja 2, ja osista 3-8 suomeksi puhutut versiot:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pesukarhut_(piirrossarja)
Se, missä osassa etsimäsi jakso on, ei selvinnyt.
