Kyseessä on Catherine & Laurence Anholtin kuvakirja nimeltään Kaikkein paras paikka (2000). Verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.262705?sid=3123933201
Kirja kertoo Jonista, joka rakastaa kaupunkia. Jonin pappa asuu maaseudulla meren lähellä. Joni matkustaa pappansa luokse maalle. Illalla hän ei saa unta. "Siellä oli rauhallista. Siellä oli erilaista. Maalla oli niin pimeää, ettei hän pystynyt nukkumaan".
Katkelma on V. A. Koskenniemen epigrammista, joka alkaa näin: "Jos tuhlari taikka saituri liet / sinä yhtä paljon hautaas viet". Runo on kokoelmasta Minä ja maailma : epigrammeja (1960).
Runo on julkaistu myös Suomen Turku -lehden numerossa 4/1960.
https://finna.fi/Record/helka.993391273506253
Kollegani oli selvitellyt asiaa. Helle Kannilan hauta sijaitsee Hietaniemen hautausmaan uudella puolella. Sen sijainti on 02-02-21B-18-0296 eli aivan Mechelinin kadun vieressä. Opastusta löytyy osoitteesta https://www.helsinginseurakunnat.fi/hautausmaat/hietaniemi.html.
Voitto Viron teos “Vanha hautausmaa : Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas” (Otava, 1993). Käsittelee Hietaniemen hautausmaata. Vanhempi painos on suppeampi, joten nämä 1990-luvulta alkaen otetut painokset ovat kattavampia. Jonkin verran kuuluisuuksien hautoja on mainittu osoitteessa http://juhankotisivu.arkku.net/kuuluisuuksien_hautoja.htm. Mitään kattavaa listausta suomalaisten hautapaikoista ei kuitenkaan taida olla olemassa.
Kirjastotila on rauhoitettu asioimiseen, lukemiseen ja oleskeluun. Potkulaudalla ajelu kirjastossa ei ole suotavaa. Niillä on helppo törmäillä ja aiheuttaa hämminkiä. Osa potkulaudan käyttäjistä osaa käyttäytyä laudan kanssa, mutta kaikki eivät osaa. Tämän vuoksi kaikkien kannalta on hyvä, että potkulautoja ei tuoda ollenkaan kirjastotilaan.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Juhlakalenterin mukaan hernekeittotorstai on vanha perinne. Keskiajalla katolisen kirkon tapoihin kuului paastota perjantaisin. Sen vuoksi torstaisin syötiin täyttävää ruokaa, kuten hernerokkaa tai papusoppaa. Hernekeitto liittyy myös laskiaisen ruokaperinteisiin. Laskiainen | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - Juhlakalenteri (finlit.fi)
Pulavuosina tämän maan kurjuuteen suivautunut ja valtakuntaa muuttanut Nooke pistäytyy ainakin Koillismaa-sarjan kirjassa Selkosen kansaa.
"Nooke oli jo ennen rajan taakse menoaan ollut hieman raivopäinen. Hullu työmies mutta vihasi talollisiakin kuin myrkkyä. Yksinäisen, jo kuolleen piian jalkapoika. Ärsytti mieheksi tultuaan metsäpomoja itsepäisyydellään. Ei koskaan kulkenut niska kumarassa. Teki niin kuin sattui itse asian päättämään. Vajaat kymmenen vuotta taisi olla siitä kesästä, kun Nooke katosi seudulta." (s. 516)
Sanonta on käännetty englannin kielestä. "There's a new sheriff in town" tarkoittaa, että valta on vaihtunut ja että uusi auktoriteetti aikoo panna asiat järjestykseen ja toimia tehokkaammin tai ankarammin kuin edeltäjänsä. Sanonta on peräisin Yhdysvalloista. Tarkoitus on viitata villin lännen aikaan: levottomaan kaupunkiin nimitettiin uusi lainvalvoja palauttamaan järjestystä, jos entinen oli saanut surmansa tai ei ollut kyennyt pitämään järjestystä yllä. Sanonnan iästä tai tarkasta alkuperästä ei löytynyt tietoa. Sitä pidetään jo kuluneena kliseenä, mutta käytettävissä olevien lehti- ja teoshakujen perusteella se on ollut yleisessä käytössä kirjoitetussa tekstissä vasta noin neljäkymmentä vuotta.Lähteet:https://www.quora.com/What-…
Etsitty runo voisi olla Ivan Krylovin faabeli Kotka ja mehiläinen.
Kirsi Kunnaksen suomentamassa Krylovin faabeleita -valikoimassa tämän runon viimeiset säkeet ovat seuraavanlaiset:
"Tiedän kyllä, en saa kunniaa
mutta kennoja katsellessani ilon saan:
on siellä pisara minunkin hunajaa!"
Hei
Kysymyksesi ylittää kirjastonhoitajan osaamisen. Ehdottaisin, että varaat Kelan verkkosivuilta itsellesi soittoajan. Voit varata itsellesi sopivan ajan, jolloin Kelan virkailija ottaa sinuun yhteyttä. Pääset varaamaan ajan tämän linkin kautta: https://ajanvaraus2.kela.fi
Esitelmän tekeminen ei ole aina helppoa, mutta ehkä seuraavista vinkeistä on sinulle apua:
Tutkielman teosta ja kirjoittamisen tekniikasta on julkaistu monia oppaita. Tässä muutamia niistä:
Ekholm, Kai: Verkkoajan tutkielmantekijän opas
Ekholm, Kai: Tee gradu! Graduntekijän selviytymisopas
Ohjeita tutkielman kirjoittajille/Anneli Lieko & al.
Gothoni, René: Oletko neuvoton? Lohdutuksen sanoja tutkielman laatijalle
Kuten luettelosta huomaat, useimmat oppaat on suunnattu laajempien tutkielmien kirjoittajille, mutta voit toki soveltaa niitä esitelmien teossa. Helsingin kaupunginkirjastossa näitä oppaita löytyy luokasta 151.2. Hyviä oppaita löytyy myös verkosta, tässä pari vinkkiä:
http://www.uta.fi/laitokset/hoito/wwwoppimateriaali/
http…
James Dashnerin The Maze Runner -kirjoja ei valitettavasti ole suomennettu. Suomen kansallisbibliografiassa ei myöskään ole ennakkotietoja, että niitä julkaistaisiin lähiaikoina Suomessa. Netistäkään ei löytynyt tietoja siitä, että Dashnerin teosten käännösoikeudet olisi myyty Suomeen.
https://finna.fi
http://jamesdashner.com/books/
Vaikka kysymyksessä viitatussa Muñoz Molinan tekstikatkelmassa härkätaisteluviittaus tuntuisi todennäköisemmältä vaihtoehdolta, täytyy todeta Sefaradin suomentajan Tarja Härkösen tässä turvautuneen Anna-Leena Härkösen "oikeeseen häräntappoaseeseen" etsiessään sopivaa vastinetta alkuteoksessa käytetylle termille emborricado, jolla Muñoz Molinan romaanin kertoja luonnehtii kohtauksen härkätaistelijan miehistä kiihottuneisuuden tilaa. Alkuperäisen espanjankielisen tekstin mukaan tämä on karkea ja kansanomainen, lähes kadonnut ilmaus, eikä sitä sanakirjoista näyttäisi löytyvänkään. Asiayhteydestä sen merkityssisältö on kuitenkin verrattain helppo päätellä. Sefaradin englanninnoksessa esimerkiksi on päädytty varsin suorasukaiseen…
Tätä kysymystä käsitellään Kuvaston verkkosivuilla, johon on muutenkin koottu tietoa visuaalisen alan tekijänoikeuksista. Kuvaston sivuilla todetaan, että "jos alkuperäinen teos tulee muunnelluksi niin, että uusi teos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen ylittääkseen teoskynnyksen, ei taiteilija tarvitse alkuperäisen teoksen tekijän lupaa teokseensa". Mikäli tämä teoskynnys taas ei ylity, tarvitsee taiteilija käyttöön luvan alkuperäisen teoksen tekijältä. Teoksen iästä riippuen saattaa sen tekijänoikeuden suoja-aika tosin olla umpeutunut, jolloin teosta saa käyttä vapaasti ilman erillistä lupaa.
Lähde:
http://kuvasto.fi/2019/02/teoksen-sisallyttaminen-taideteokseen/
Kuvaoikeuksien ABC (tietoa mm. suoja-ajasta)
http://…
Jos lehden nimi on tiedossa, Suomen kansallisbibliografiatietokannasta Fennicasta voi hakea aikakaus- ja sanomalehtiä lehden nimellä. Tulee valita perushaku ja hakutyypiksi lehden/sarjan nimi. https://finna.fi Lehtiä voi hakea Fennicasta myös sisällön mukaisen udk-luokan avulla valitsemalla tarkennettu haku ja hakutyypiksi UDK-luokka. Aineistoksi valitaan lehdet/sarjat ja aikarajaukseksi kirjoitetaan ja valitaan 1950-1959. Lehtien ja sarjojen luokituskaavio löytyy sivulta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica/fennica_udkkaavio_k… Aikakauslehtiä voi hakea myös kirjoittamalla tarkennetussa haussa hakusanaksi 195? ja valitsemalla sille hakutyypiksi julkaisuvuosi. Aineisto rajataan lehtiin/sarjoihin. Kielenkin voi rajata…
Hei,
Heikki & Marjatta Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan sanaa on käytetty (ainakin) 1940-luvulta alkaen merkityksessä 'maalainen, maalla asuva, maanviljelijä'. Negatiivisempi merkitys 'tyhmä', hölmö, yksinkertainen' olisi saman lähteen mukaan 1950-luvulta eteenpäin.
Lähde: Paunonen, Heikki, ja Marjatta Paunonen. Tsennaaks Stadii, Bonjaaks Slangii: Stadin Slangin Suursanakirja. Helsinki: WSOY, 2000.
"Nokkos" ei ole itsenäinen sanansa vaan kyseessä on yhdyssanoissa käytettävä ns. yhdysosamuoto. Nen-loppuisten sanojen yhdysosamuoto muodostuu niiden s-loppuisesta konsonanttivartalosta. Muita esimerkkejä tästä muodosta ovat esimerkiksi perhoshaavi ja saapumisaika.
Lähteet: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=416
