Hei
Näyttäisi siltä, että keitot ovat vanhimpia ruokiamme. Satokausi.fi-sivuston mukaan jo 1700-luvulla on keittoja syöty.
Alla olevista linkeistä pääset tutustumaan tarkemmin keittojen historiaan. Jos linkit eivät avaudu suoraan, kopioi osoite hakuriville.
Kirjaa en onnistunut aiheesta löytämään.
https://www.isomitta.fi/vinkit/teemat/keitot/keittojen-historia
https://satokausi.fi/lusikka-soppaan-suomalaisten-keittoruokien-historia
Kelloseppä J. K. Sahlberg avasi "Kello y.m. Mekanillisen työnliikkeen" Rongankadulla heinäkuussa 1908. Joulukuussa liike muutti Satakunnankatu 23:een, jossa Sahlberg jatkoi toimintaansa kuolemaansa saakka (27.11.1925). Sahlbergin ilmapuntari voi siis hyvinkin olla jo yli 100-vuotias.
Tarkkaa tietoa Hessun nimen käännöshistoriasta ei tunnu löytyvän. Jenny Hakala on kirjoittanut vuonna 2018 Aku Ankan suomennosten kehitystä käsittelevän opinnäytetyön. Hessu Hopoa siinä ei mainita, mutta teksti tarjoaa yleisempää tietoa lehden käännösperiaatteista:
1527669673.pdf (tuni.fi)
Hakalan mukaan Aku Ankka -lehti perustettiin vuonna 1951 ja sen päätoimittajaksi ryhtyi Sirkka Ruotsalainen. Ruotsalainen suomensi itse ensimmäiset tarinat tanskasta suomeen. Olisiko hän kääntänyt Goofynkin Hessu Hopoksi?
Jos rekisteröidyn tavaramerkin tunnusta käytetään nimen yhteydessä yhtäjaksoisessa tekstissä, riittää, että sitä käytetään vain kun nimi mainitaan ensimmäisen kerran. Useissa tekstilajeissa, kuten lehtiartikkeleissa, merkkiä ei käytetä ollenkaan. Jos kyseessä on mainos tai tuote-esittely, mikään sääntö ei kuitenkaan estä käyttämästä tunnusta aina kuin tavaramerkin nimi mainitaan. Tunnus kirjoitetaan nimen jälkeen ilman välilyöntiä ja usein yläindeksinä, oli se tekstissä sitten perusmuodossa tai lauseyhteyden edellyttämällä tavalla taivutettuna.Rekisteröity ja rekisteröimätön tavaramerkki (®, ™) - Kielitoimiston ohjepankki Trademark Symbols - International Trademark Association
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kaukolainauskäytännöstä on tietoa internet-sivulla www.lib.hel.fi. Sivun oikeassa yläkulmassa on otsake Hakemisto, jota klikkaamalla avautuu aakkosellinen hakusana-hakemisto. K-kirjaimen alta löytyy hakusana Kaukopalvelu. Täällä on kerrottu kaukolainauksen yleiset periaatteet ja maksut. Kaukolainaksi tilataan vain sellaista aineistoa jota ei ole ollenkaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Sivulla on myös kaukopalvelulomake asiakkaille. Lomakkeen voi siis täyttää suoraan verkossa, kaukolainapyynnön jättäminen ei välttämättä edellytä käyntiä kirjastossa.
Aku Ankka -lehdessä julkaistavien tarinoiden perustuotannosta vastaa tanskalainen Egmont-konserni. Suomalaisen Aku Ankka -lehden toimitus valitsee tarjotusta tuotannosta meillä julkaistavat tarinat. Ylen jutussa vuodelta 2015 todetaan, että Suomen Aku Ankan toimitus hylkää noin neljänneksen Egmontin tarjoamasta tuotannosta. Syynä tälle on suomalaisten lukijoiden tarkka maku. Väkivaltaiset ja oudot tarinat eivät ole suomalaisten lukijoiden mieleen ja virheet tai hahmojen epäluonteenomainen käytös saavat meikäläiseltä lukijakunnalta helposti kritiikkiä. Muissa pohjoismaissa tarinoita ei seulota yhtä tarkasti kuin Suomessa, vaan tanskalaisesta tarjonnasta julkaistaan suurin osa sellaisenaan.
https://yle.fi/uutiset/3-…
Kysymyksestä ei selvinnyt, kuinka yleinen virhe on. Kuvattu virhe ruututekstityksessä voi syntyä monella tapaa riippuen katsotusta kanavasta, palveluntarjoajasta ja katseluun käytetystä laitteesta tai sovelluksesta.
Vain osa televisiokanavista käyttää enää kuvaan kiinteästi poltettuja tekstejä. Useimmilla teksti tulee kuvaan mukaan koodattuna erillisenä singaalivirtana. Teksti muodostuu siis kuvaan vasta vastaanottajan televisiovastaanottimessa, digiboksissa tai katselusovelluksessa, joka tulkitsee koodatun tekstin. Teksti voi olla kuvamuodossa, kuten esimerkiksi valtaosassa Yleisradion ohjelmista, jolloin sen pitäisi näkyä aina lähettäjän haluamassa muodossa ja kirjaintyypillä. Tämä ei kuitenkaan toimi aina esimerkiksi joissain…
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Brallier, Max: Maailman viimeiset tyypit -sarja
Colfer, Eoin: Artemis Fowl -sarja
Gravel, Elise: Olga-sarja
Griffiths, Andy: Maailman paras puumaja -sarja
Lee, Bacon: Viimeinen ihminen
Parvela, Timo: Melkein mahdoton tehtävä -sarja
Taylor, Thomas: Aaveranta -sarja
Sivupiiristä/Kirjasammosta löytyy kirjalista "Mitä lukea Potterin ja Percy Jacksonin jälkeen?". Klikkaamalla listalla olevia kansikuvia, saat lisätietoa niistä. Toivottavasti siltä löytyy mieleistä luettavaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-mita-lukea-potterin-ja-percy-jac…;
Mangamuotoista filosofiateosta en valitettavasti ainakaan kirjaston kokoelmista löytänyt. Tietysti monet mangasarjat itsesään esittelevät japanilaista elämänfilosofiaa, hyvän ja pahan välistä taistelua ja uskonnollista ajattelua. Esimerkiksi Osamu Tezukan Buddha-sarja esittelee buddhalaisuuden perustajan elämää ja ajattelua. Valitettavasti sarja on osittain kadonnut kirjastosta. Keräsin listaan jotain muita filosofiaan konkreettisesti johdattavia kirjoja.
Suomen tietokirjailijat ry jakoi taannoin nuorille (yläkoululaisille ja lukiolaisille) sopivia tietokirjavinkkejä. Listan kirjoista filosofiaan liittyviä kirjoja ovat esimerkiksi:
Jakonen, Jukka-Pekka : Kokonaisuuden näkemisen taito - johdatus integraaliseen…
Kysymyksessä muisteltu Mannerkorpi-katkelma on kokoelmaan Kylväjä lähti kylvämään sisältyvän runon "Että he kaikki yhtä olisivat" (lainausmerkit kuuluvat nimeen): ensimmäisestä säkeistöstä: "--- / Sillä jos ihminen epätoivonkaupungissaan / toisen ihmisen tapaa, / joka samaa kieltä puhuu kuin hän, / ihmisen, / jonka 'niin niin' on sama kuin hänen, / 'ei ei' sama kuin hänen, / ja mikä niistä on yli, / sekin samaa kuin hänen, -- " (s. 50).
Käsikirjoituksen Risto Jarvan ohjaamaan elokuvaan Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975) ovat laatineet Jussi Kylätasku, Kullervo Kukkasjärvi ja ohjaaja itse. Se on alkuperäiskäsikirjoitus eikä siis perustu kenenkään kirjoittamaan kirjaan.
Sukunimeä Pöllönen on tavattu koko savokarjalaiselta alueelta. Se on vaihdellut siellä erityisesti nimien Pöllänen ja Pölönen kanssa. Länsi-Suomessa on käytetty runsaasti talon- ja lisänimeä Pöllö, joka voi jossain tapauksissa olla lyhentymä nen- loppuisesta sukunimesta. Pöllä ja Pöllö -nimien taustalla saattaa olla Pekka-nimen kansankielinen rinnakkaisasu Pelle. Nimen yhdistyminen lintuun ja tyhmää ihmistä tarkoittavaan pöllö-sanaan, on mahdollisesti vaikuttanut nimen yleistymiseen, ja myös vähenemiseen, koska 1900-luvun alussa nimeä on vaihdettu toisiin sukunimiin.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet
Suurimmaksi osaksi uhrauskäytäntö loppui vuonna 70 jaa, jolloin Rooman armeija tuhosi temppelin Jerusalemissa, eli paikan jossa suoritettiin uhrausrituaalit. Käytäntöä jatkettiin hetken toisen juutalaissodan aikana 132-135 jaa, mutta se lopetettiin pysyvästi juutalaisten hävittyä sodan.-https://www.jewfaq.org/sacrifices_and_offerings-https://mechon-mamre.org/jewfaq/qorbanot.htm
Aineiston varaaminen toisista HelMet-kirjastoista on nykyisin ilmaista kaikissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
Kaukolaina muualta Suomesta tai muista Pohjoismaista maksaa neljä euroa. Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu kaukolaina maksaa enemmän riippuen kaupungista ja siitä, mistä aineisto tilataan. Alla olevasta linkistä aukeaa HelMet-kirjastojen kaukopalveluhinnasto, josta näet tarkat hinnat.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tähän kysymykseen on vastattu myös maaliskuussa. Vastaus on edelleen sama kuin silloin: kustantajan kotisivuilta ei löydy tietoa jatko-osien suomentamisesta. Jos haluat kysyä asiaa suoraan kustantajalta, WSOYn sivuilla on palautelomake sitä varten.
Ohessa vielä maaliskuussa annettu vastaus:
Libba Braylta on ilmestynyt tähän mennessä kolme kirjaa, A great and terrible beauty, Rebel angels ja The sweet far thing. Ensinmainittu julkaistiin vuonna 2007 suomeksi nimellä Kauhun ja kauneuden valtakunta. Kaksi muuta ovat sen jatko-osia. Niiden ilmestymisestä Suomessa ei ole ainakaan vielä tietoa kustantajan verkkosivuilla (www.wsoy.fi).
Sana muistuttaa latinan kielen sanaa 'stella', joka merkitsee tähteä. Sanan eri kielisiä johdannaisia löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.myetymology.com/latin/stella.html
Nimestä ”Seevi” ei valitettavasti näytä löytyvän tietoa etunimikirjoista, ei edes harvinaisia nimiä käsittelevästä teoksesta. Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Suomen väestörekisterissä on ollut vajaa 40 Seevi-nimistä, sekä miehiä että naisia, jote kyseessä on melko harvinainen nimi.
Arvelisin, että ”Seevi” saattaa hyvinkin olla lyhennelmä jostakin muusta etunimestä samalla tavalla kuin etunimi ”Seemi” on peräisin nimestä ”Anselmi”. Tarkemmin en osaa kuitenkaan sanoa.
