Guy de Maupassantin suomennetuista novelleista ei taida olla olemassa kattavaa listaa. Niitä on ilmestynyt lukuisissa novellikokoelmissa mutta myös runsaasti jo 1800-luvun lopulta alkaen sanoma- ja aikakauslehdissä. Laitan alle listan, jossa on suomeksi ilmestyneitä novelleja eri kokoelmista. Valitettavasti vain harvoista novelleista löytyivät alkuteosten nimet. Kaikkien kokoelmien novellien nimiä en myöskään löytänyt. Listausta ei siis kannatta pitää millään muotoa kattavana. Erityisesti lehdissä ilmestyneistä novelleista mukana on varmasti vain pieni osa.
Onko aivan välttämätöntä, että käännät suomeksi ilmestymättömän novellin? Saatetaanhan joistakin novelleista tehdä useita eri suomennoksia, etenkin sellaisista menneiden aikojen…
Mainitun palvelun sivuilta löytyy toteamus, jonka mukaan WatchSeries on hakukone, ei palvelu eli kyseessä ei ole ainakaan ns. laillinen ohjelmapalvelu tyyliin Netflix.
Vapaasti kaikkien ulottuvilla olevan verkkopalvelun perimmäinen laillisuus tai laittomuus ei kuitenkaan ole sen käyttäjän vastuulla. Tämän sivuston kautta elokuvaa katsova ei siten syyllisty laittomuuteen.
Heikki Poroila
Kirjaston tietopalvelun keskeinen tehtävä on auttaa yleisöä löytämään sitä sisältöä, jota he etsivät, siis materiaalia, josta voi löytyä vastaus kysymykseen, joka etsijän mielessä on. Osassa erikoiskirjastoja toimii kirjastotehtävissä myös tutkijoita, jotka tekevät laajempia tiedonhakuja yleensä omille organisaatioilleen, mutta jossain määrin myös yleisölle maksusta, esim. Museovirastossa tai Urheilumuseon tietopalvelussa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajista suurin osa työskentelee yleisessä kirjastossa. Meillä on käytettävissämme yleisten kirjastojen kokoelmat, joitakin maksullisia tietokantoja sekä avoimet verkon resurssit. Erikoiskirjastot, jotka vastaavat palvelussamme, on lueteltu Vastaajakirjastot-…
Johann Sebastian Bachin kantaattina nro 142 tunnettu "Uns ist ein Kind geboren" lienee todellisuudessa Johann Kuhnaun säveltämä. Levytyksen löytyminen tuntuu olevan hankalaa. Yleisradion Fono-tietokannasta löysin kuitenkin pari cd-levyä, joilla on osia tästä kantaatista:
Mikkelin yhteiskoulun kuoro ja orkesteri: Hyvän joulun toivotus (v.1993).
Sacred music by Johann Kuhnau (joht. Robert King, sopr. Deborah York ja Marianne Hellgren, ten. Charles Daniels, The King's Consort). V. 1998. Hyperion CDA 67059.
Mistään kirjastosta en näitä levyjä löytänyt.
Tiedustelin tätä asiaa Kouvolan Lakritsin tehtaalta:
"Voi pakastaa. Näin jotkut suuret lakritsin ystävät tekevätkin, kun haluavat varmistaa tuoreen lakritsin saannin aina."
Eli todella tuoreesta satsista herkullista lakua kannattaa laittaa vähän syrjään pahan päivän varalle.
HENRIIKKA (Henriika, ruots. Henrika) on naispuolinen vastine Henrikille (Heikille). Henrik on tullut Suomeen skandinaavista tietä muinaissaksalaisesta nimestä Haimrich (ehkä haim 'koti, talo' + rich 'rikas, mahtava'). Henriikasta itsenäisiksi nimiksi ovat kehittyneet Riikka, Riika, Henna ja Henni. INKERI on vanha suomalainen asu muinaisskandinaavisesta Ingifridh-nimestä, jonka myöhempiä muunnelmia ovat Ingrid ja Inger. Ingifridh on yhdistelmä Ing-jumalasta ja sanasta (f)rid 'kaunis'. Inkeri-nimi on vanhastaan käytetty. Tunnetaan keskiaikainen balladi Inkerin virsi ja toisaalta vanhoja paikannimiä: Inkere, Inkeroinen, Inkerinmaa. LÄHDE: ///Kustaa Vilkuna (toim. Pirjo Mikkonen): Etunimet. - 2005///. Nimien yleisyydestä Väestörekisterin sivu…
Kyseessä on Matti Rossin runo Olen minä onnellinen runokokoelmasta Laulu tummana tulevi, 1976. Runo on myös mm. antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla osa 2, s. 357.
Runo alkaa näin:
On tuota onnea minulla:
syli on täynnä sinua,
kädet ovat työtä täynnä,
maailma täynnä ystäviä...
Arno Forsius kirjoittaa nettiartikkelissaan (2005), että pernisiöösiksi anemiaksi (latin. perniciosus, vaarallinen) kutsutaan B12-vitamiinin eli kobalamiinin puutoksesta johtuvaa anemiaa. Suomessa taudista käytetään myös nimeä näivetysveritauti. Taudin oireet ovat moninaiset. Anemia näkyy pääasiassa ihon ja limakalvojen kalpeutena sekä ihon ja silmänvalkuaisten kellertävyytenä. Vaikeusasteesta riippuen oireisiin kuuluu "yleistä heikkoutta, voimattomuutta, huimausta, sydämentykytystä, hengenahdistusta, rasitusrintakipua ja erityisesti alaraajojen turvotuksia". Puutostila aiheuttaa myös kielen limakalvon muuttumisen ohueksi ja sileäksi. Lisäksi voi esiintyä raajojen kärkiosista alkavaa puutumista, värinätunnon…
Bussi-sana tulee latinan sanasta 'omnibus', joka tarkoittaa 'kaikille'. Sanan alkuosa tulee sanasta 'omnis' ('joka, jokainen', monikossa 'kaikki') ja sanan loppuosa -bus on datiivin pääte.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. SKS, 1992.
Heikel: Latinalais-suomalainen sanakirja. Otava, 1935.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta löytyy runsaasti tietoa etunimistä. Ohessa linkki:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Tapio ja tee haku.
Tapiosta on seuraavanlainen tieto:
Nimi esiintyy jo suomalaisessa mytologiassa. Tapio on toisaalta metsän kertosana; toisaalta metsän kuningas, päähaltija tai emäntä. Muinaisten hämäläisten jumala, joka antoi metsästäjille heidän saaliinsa. Nimi otettiin uudelleen käyttöön kansallisromantiikan kaudella.
Leo-nimi tulee latinasta ja merkitsee leijonaa. Leijona on myös Raamatusta saatu Kristuksen symboli ja apostoli Markuksen tunus.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja.
Donne-sitaatti on peräisin kirjan Devotions upon emergent occasions 17. meditaatiosta. Paavo Rissasen suomennoksessa Rukouksia sairasvuoteelta (Kirjaneliö, 1988) kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Yksikään ihminen ei ole saari, vaan jokainen on osa yhteistä mannerta."
Kaltio-lehden numeroon 1/2006 Meditaatio XVII:n suomentanut Paavo J. Heinonen on tulkinnut vastaavan osuuden näin: "Ei yksikään ihminen ole saari, itsessään kokonainen ja koskematon; jokainen ihminen on pala mannerta, valtameren osanen."
Ernest Hemingway käytti mainittua katkelmaa Kenelle kellot soivat -romaaninsa motossa. Tauno Tainion suomennoksessa kysymyksen lainaus on seuraavanlainen: "Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsestään; jokainen on pala mannermaata…
Arviot vaihtelevat noin 30 ja 60 prosentin välillä, riippuen tulkinnoista (esim. mitä kautta sana on lainattu, ja onko se muuttumaton vai ei). Ohessa sitaatti Wikipediasta, jossa arvellaan latinalaisten sanojen osuudeksi hieman alle 30 prosenttia. Toisaalta, jos otetaan huomioon, että ranskan kieli on kehittynyt latinasta ja on sanastoltaan suurimmaksi osaksi sitä, prosentti nousee huomattavasti:
A computerised survey of about 80,000 words in the old Shorter Oxford Dictionary (3rd ed.) was published in Ordered Profusion by Thomas Finkenstaedt and Dieter Wolff (1973)[92] that estimated the origin of English words as follows:
Langue d'oïl, including French and Old Norman: 28.3%
Latin, including modern scientific and technical Latin: 28.24%…
Eeva Kilpi on omaa sukua Salo. Hän oli avioliitossa vuosina 1949 - 1966 Mikko Kilven kanssa.
Lähde: Kuka kukin on (Otava, 2004)
Sukunimestä Kilpi kerrotaan Suomen kansallisbiografiassa (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005) seuraavaa:
"Sukunimi Kilpi ei ole suojattu, mistä syystä eri puolilla maata on lukuisia tämännimisiä sukuja. Kustavista lähtöisin olevan Kilpi-suvun nimen otti ensimmäisenä käyttöönsä tuleva kirjailija (->) Volter Kilpi Turun klassillisen lyseon alaluokilla 1886. Hänen isänsä oli merikapteeni David Ericsson (1843 - 1919). Ericsson oli vakiintunut sukunimeksi edellisen luotsi- ja kapteenisukupolven aikana. Suvussa oli useita Erik Ericsson (Eriksson) -nimisiä talollisia"
Volter Kilven suvusta kerrotaan enemmän Päiviö…
Kyseinen katkelma on J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden jälkimmäisestä kokoelmasta, runoelman Heinäkuun viides päivä viidennestä säkeistöstä. Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1889.
Koko säkeistö kuuluu seuraavasti:
"Rannalta tältä palasen
maat' ihanaista isien
sa näet, nuorukainen:
kuin Virtain järvet ihanat
on Saimaan sadat lahdelmat,
Imatra pauhaavainen
ja Vuoksen aallot vaahtoisat."
Katkelma runosta on kaiverrettu Punkaharjulla kansallisrunoilijan kunniaksi pystytettyyn kivipaateen. Runeberg vieraili Punkaharjulla kesällä 1838.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688-images.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688.txt
http://www.visitpunkaharju.fi/luonto-ja-historiakohteet
http://www.panoramio.com…
Ruokailuvälineitä koskeva etiketti on erilaista eri kulttuureissa. Eurooppalaisen tavan mukaan haarukkaa pidetään syödessä vasemmassa kädessä piikit alaspäin ja veistä puolestaan oikeassa kädessä. Ruoka paloitellaan sitä mukaa kun se syödään.
Pohjoisamerikkalaisen tavan mukaan kaikki lautasella oleva ruoka paloitellaan suupaloiksi ennen syömistä. Ruokaa paloitellessa haarukka on piikit alaspäin vasemmassa kädessä ja veitsi oikeassa. Syödessä veitsi lasketaan alas, haarukka vaihdetaan oikeaan käteen ja haarukkaa pidetään kädessä lusikkamaisesti eli piikit ylöspäin.
Asiaa hyvin havainnollistava kuva löytyy esimerkiksi osoitteesta https://www.etiquettescholar.com/dining_etiquette/table_manners_6.html
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, joten lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontaan. Kotuksen nimineuvonnasta vastattiin kysymykseesi näin:
"Aitta-sana voi paikannimien alkuosassa olla myös muodossa aitto (Aittolampi). Kyseessä on suomen kielen piirre, jossa muutamalla kaksitavuisella a/ä-vartaloisella substantiivilla on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto, esimerkiksi jalka -> jalkopää, lehmä -> lehmihaka.
Tämä näkyy paikannimissä vaihteluna, esim. Jalkasuo ~ Jalkosuo, Heinäaho ~ Heiniaho, Sikamäki ~ Sikomäki, Leppäsuo ~ Leppisuo, Aittalampi ~ Aittolampi, joista tapauksittain ja osin alueellisestikin toinen…
HelMet-kirjastoissa eli Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastossa kirjan voi uusia viisi kertaa, jos siitä ei ole varauksia ja jos kortilla on maksuja alle 30 euroa. Bestseller-kirjoja ei voi uusia kertaakaan. Uusiminen onnistuu osoitteessa http://www.helmet.fi kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Uusia voi myös puhelimitse tai käymällä kirjastossa.
Uusimisesta ja muusta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j….
Valitettavasti mitään kovin tieteellistä en onnistunut aiheesta löytämään. Löysin netistä keskusteluketjun, jossa keskusteltiin enemmänkin kissan tuottaman kehräämisäänen kuvailusta eri kielillä, mutta sieltä löytyi tieto, että ainakin hollanniksi kissa "spinnen" eli "kehrää". Tuota kautta löytyi sitten Wikipedia-artikkeli ja sen eri kieliversiot, joita tutkimalla pääsee vastausten äärelle. Italiaksi sana on "fusa", joka on "fuso"-sanan feminiinimuoto. "Fuso" tarkoittaa mm. "värttinää" ja "kehrää" (osa rukissa pyörivää lyhtyä, joka aiheuttaa sen tunnusomaisen hyrisevän äänen). Travelling Cats -nettisivustolla on 100 kielen kehräyslista: https://traveling-cats.com/2015/09/purr-in-other-languages.html. Sivusto ei valitettavasti ole…
Tšekin kielestä suomennettua kirjallisuutta on saatavilla jonkin verran. Mainitsemiesi Milan Kunderan, Jaroslav Hašekin ja Franz Kafkan lisäksi suomennoksia on seuraavilta kirjailijoilta (suluissa on mainittu suomennetut teokset ja suomennosvuodet).
Alexandra Berková (Uskollisen reppanan kärsimykset, 1997; Magoria : tarina suuresta rakkaudesta, 1994)
Karel Čapek (Puutarhurin vuosi, 1961; Salamanterisota, 1938)
Ladislav Fuks (Herra Theodor Mundstock, 1970)
Bohumil Hrabal (Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille, 1966; Tarjoilin Englannin kuninkaalle, 1991; Liian meluisa yksinäisyys, 2008)
Stanislav Klíma (Loistava Nemesis, 1999; Ruhtinas Sternenhochin kärsimykset : groteski romaani, 1994)
Pavel Kohout (Hirttäjätär, 1978; Kysytään…
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen -oppaan mukaan vuoden 1867 hopeista kahden markan kolikkoa on kahta tyyppiä. 1867 I on koeraha, jonka tunnuspuoli on tyyppiä 1866. Sitä on kaksi tunnistettua kappaletta ja sen arviohinta on 80 000€ (kuntoluokka 1). 1867 II on jälkilyönti, tunnuspuoli tyyppiä 1870. Sitä on kuusi tunnistettua kappaletta ja sen arviohinta on 40 000€ (kuntoluokka 01).
Koska kolikko on arvokas, kannattaa arvioituttaa se vielä asiantuntijalla. Kirjastosta voitte lainata keräilyoppaan Suomi: rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen.
