Päätalo-instituutin sivuilta löytyy teosten lyhyet juonikuvaukset. Kalle Päätalon haavoittuminen tapahtuu teoksessa Liekkejä laulumailla (Gummerus 1980), ISBN 951-20-2030-0. Kohtaus on kyseisessä painoksessa sivulla 274:
"Pysähdyn, lasken kiväärin viereeni ja kaivan käsikranaatin pusakkani etutaskusta. Samalla kun otan kranaatin, taskustani tipahtaa kaksi eilen saamaani kirjettä. En ehdi kopeloida niitä takaisin taskuun. Huomaan pysähtyneeni aivan tasaiselle kankaalle, ja koska vasemmalla puolellani on maassa painanne, käännyn ja alan vetää itseäni sitä kohti. En ehdi tehdä montaakaan vetoa, kun tunnen iskun hieman ristiselän yläpuolella. Isku on niin kova, että tuntuu kuin minua olisi isketty makkarahalolla selkään. Lähes samalla…
ePress-sanomalehtipalvelussa ovat luettavissa painettujen sanomalehtien näköisversiot. Painettu Aamulehti ei ilmestynyt sunnuntaina 6.11.2022 kuten ei Hesarikaan, joten sunnuntain lehdistä ei ole olemassa näköisversioita. Lehtien verkkosivuilla on aineistoa tilaajille myös niinä päivinä, jolloin painettu lehti ei ilmesty. Tilaajat, joilla on digilukuoikeudet, pääsevät lukemaan tätä aineistoa. Ainakin osa näistä jutuista ilmestyy myöhemmin myös painetuissa lehdissä.
Tähän kysymykseen voi vastata, että kyllä riittävät, jos niitä syö riittävästi eli suositusten mukaan ainakin puoli kiloa päivässä. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen kommentoi Apteekki.fi-sivulla, että kasvikunnan tuotteet ovat parhaimmillaan sesonkiaikana (Suomessa siis kesäaikaan), jolloin niiden ravinto-aineet ovat huipussaan. Kauppinen lisää, että "---kasvikunnan tuotteita kannattaa syödä monipuolisesti. Kasviksissa ja marjoissa on vitamiinien lisäksi myös muita terveyteen vaikuttavia aineita, joita kaikkia emme vielä edes tunne eikä näitä aineita voi napata purkista."
Apteekki.fi-sivulla kerrotaan myös näin: "Ruoanvalmistustavalla voi osaltaan vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen ja säilyvyyteen. Kotimaiset kasvikset ja hedelmät…
Nämä artikkelit listaavat esimerkkejä teistä, jotka on katettu aurinkopaneeleilla. Kaikki ovat pienimuotoisia ja lähinnä koeluonteisia. Niihin kuuluu 70-metrinen pyörätie Alankomaissa, kilometri tietä Ranskassa ja samanmittainen maantie Kiinassa.
https://www.conserve-energy-future.com/solar-roads-benefits.php
https://energypedia.info/wiki/What%27s_Happening_With_Solar_Roads%3F
"Teräs Käsi" esiintyi ensimmäisen kerran Steve Perryn Star wars -kirjassa Shadows of the empire (1996) ja seuraavana vuonna sitä hyödynnettiin Playstation-pelissä Masters of Teräs Käsi. Nimi tulee, niin kuin arvata saattaa, sanaparin "steel hand" suomenkielisestä muodosta. Yhdyssanavirheen perusteella voisi kuitenkin vähintään epäillä, ettei Steve Perry välttämättä ole konsultoinut kuin englanti–suomi -sanakirjaa nimeä kehitellessään. Vieraat kielet voivat tehdä käyttäjälleen tepposia varsinkin silloin, kun niitä ei ymmärrä. Se, mikä ummikosta ehkä näyttää hyvältä, voi kieltä äidinkielenään puhuvalle olla vähintäänkin hämmentävää, niin kuin vaikkapa Fred Saberhagenin Books of swords -fantasiakirjasarjan 'Kingdom of Tasavalta'.Lucasfilm on…
Suomalaisia kahden euron kolikoita laskettiin liikkeeseen vähiten vuonna 2002. Ks. tilasto Suomen Pankin sivulta: http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/suomalaist…
Lisää tilastoja eurorahoista Euroopan keskuspankin sivuilla: http://www.ecb.int/bc/faqbc/circulation/html/index.fi.html
Kyllä nimimerkki "J.N.W." viittaa Johannes (Juho) Natanael Vainioon (3.9.1875-17.5.1948), joka oli opettaja, kuoronjohtaja ja säveltäjä. Muita vaihtoehtoja ei oikein ole ja ajan tapa oli, että toimittaja sai ottaa tällaisiin kokoelmiin mukaan reilusti omia sävellyksiään. V-kirjain kirjoitettiin 1900-luvun alkupuolella usein rutiininomaisesti W. Valistuksen laulukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1909 ja siitä otettiin kymmeniä lisäpainoksia (ilmeisesti ainakin 41). Eri painosten sisältö ei ole identtinen. Uusissa painoksissa otettiin mukaan uusia lauluja ja joskus joku vanha laulu jätettiin pois. Lisätietoja löytyy Wikipediasta ja Fennica-tietokannasta.
Heikki Poroila
Kuvauksesi sopisi hyvin Oksana Robskin kirjaan Casual (Moskva : Rosmen, 2005). Se ei ole tosin ainakaan vielä ilmestynyt suomeksi. Kirjan venäjänkielisen painoksen saatavuustiedot Helmetissä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=oksana+robski+casual&m=&l=&Da=…
Casual kertoo vaurasta elämää viettävistä venäläisistä naisista, jotka asuvat Moskovan lähistöllä Rubljovkan hienostoalueella, samoin kuin Robski itsekin.
Robski on noin 38-vuotias, mutta ikää kysyttäessä: "Luultavasti 28, kuuluu vastaus. Mitä sitä hyvää lukua joka vuosi vaihtamaan."
Oksana Robskista on Susanna Niinivaaran artikkeli "Ihanan rikasta elämää" Helsingin Sanomissa 19.2.2006.
Kuvauksesi voisi myös sopia Darja Dontsovan dekkareihin, esimerkiksi näihin…
Jos katsot vaikkapa HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ) kirjoittamalla asiasanahakuun asunto-osakeyhtiö (voit katkaista sanan haluamastasi kohdasta), saat seuraavat 254 viitettä:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=d&searcharg=asunto-osak&sea…
Näissä on tietysti mukana myös esim. asunto-osakeyhtiölakia koskevia teoksia. Tarkemmin rajatun hakutuloksen saat vapaalla sanahaulla kirjoittamalla hakuenttään sanat asunto-osakeyhtiöt historiikit helsinki:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=asunto-osakeyhti%C3%B6t+histor…
Myös yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda on nykyisin verkossa vapaasti käytettävissä. Tässä linkki Lindan hakutulokseen vastaavilla hakusanoilla:
http://finna.fi
Suomen murteiden sanakirjan mukaan sana "jeere" on lähtöisin Sauvon alueelta, mutta sen tarkempaa tarkoitusta en löytänyt. Sitä on käytetty yleisesti päiviteltäessä ja harmitusta ilmaistaessa esim. "Voi jeere sentään kun harmittaa!".
Lähteet:
Vilppula, Matti: Suomen murteiden sanakirja. 5. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Edita 1997
Perunkirjoituksesta ja perunkirjamalleista esimerkkeja on esim. teoksessa Norri, Matti Perintö ja testamentti:käytännön käsikirja. Helsinki : Alma Talent, 2017. Perunkirjoituksesta löytyy tietoa kirjasta Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset / Aulis Aarnio, Urpo Kangas, Timo Räbinä.Helsinki : Alma Talent, 2020 Molemat kirjat löytyvät HelMet-kirjastoista www.helmet.fi
Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Eläinten suuri satukirja / toim. Wendy Cooling, kuv. Penny Dann (WSOY 2001).
Toinen vaihtoehto voisi olla Rod Campbellin Lorulaatikko, jossa on 20 tarinaa. Kirjassa on vain 24 sivua, joten tarinat ovat todella lyhyitä!
Kolmas vaihtoehto: Vuosi täynnä tarinoita: 366 satua ja runoa / Adams, Georgie. Sopisi kuvaukseen, väri keltainen, kannessa monia eläimiä…
Kirjojen saatavuuden voi katsoa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 Omaksi kirjan voi ostaa varmaankin vain jostakin antikvariaatista.
Tarkkaan ottaen hyppyhäntäiset luetaan kuuluviksi niveljalkaisten lahkoon ja niihin kuusijalkaisiin, jotka eivät kuulu hyönteisiin. Näillä pienillä otuksilla on ekosysteemissä tärkeä rooli. Ne toimivat hajottajina käyttäen ravintonaan kaikenlaista hajoavaa orgaanista ainesta, sienirihmastoa, mikroskooppisia leviä, kasvien siitepölyä ja itiöitä sekä bakteereja. Näin ne kierrättävät ravinteita maaperässä parantaen maan viljavuutta. Monet maaperälle tärkeät mikrobit käyttävät ravintonaan hyppyhäntäisten ulosteita. Toisaalta hyppyhäntäiset ovat ravintoa esimerkiksi kovakuoriaisille, muurahaisille, linnuille ja jopa nisäkkäille.
YLE: Harva tuntee hyppyhäntäisiä https://yle.fi/uutiset/3-11957067
https://fi.…
Finna.fi:stä löytyvät seuraavat:
tanskan kieli
Dansk frekvensordbog : baseret på danske romaner, ugeblade og aviser 1987-1990( toim. Bergenholtz, Henning)
löytyy Helsingistä Kaisa-talon kirjastosta ja Kansalliskirjastosta (kumpaakaan ei lainata kotilainaan), myös yliopiston kirjastoissa saatavilla: Jyväskylä, Åbo Akademi, Tampereen yliopisto.
islannin kieli
Frequency dictionary Icelandic = Íslensk tíðniorðabók (toimittajat Quasthoff, Uwe; Fiedler, Sabine; Hallsteinsdóttir, Erla) 2012. Kaisa-talon kirjasto.
Grönlannin kielen sanakirjoja löytyy, mutta ei frekvenssisanakirjaa. Samoin on norjan, fäärin ja saamen kanssa, tosin sanakirjat näyttäisivät olevan yleissaamea.
Finna.fi:sta löytyvä tuorein ruotsin kielen frekvenssisanakirja on…
Lähetin kysymyksesi Yleisradion asiakaspalveluun ja odottelen vastausta. Lisäys 30.10.2021: Yle:n arkistosta saapui vastaus, jossa arveltiin runon olevan Jukka Vienon Tyhjässä, kalustamattomassa huoneessa. Runo on ilmeisesti teoksessa Stockan kulmalla (Wsoy 2010). Lainaus runosta: "Tyhjässä, kalustamattomassa huoneessa kaikki on mahdollista. Tuohon
tulee sitä ja tätä ja se ja se, ja jokainen paikka on rakkauden tyyssija."
Yle:lle voi kuka tahansa lähettää palautetta ja kysymyksiä sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta asiakaspalvelu.yle.fi. https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi.
Runoraati oli ohjelma, jota esitettiin Yle TV1:ssä vuosina 2002 - 2012. Wikipedian tietojen mukaan "Runoraati taltioi yli sata…
Aiheesta löytyi mm. seuraavia suomenkielisiä kirjoja:
- Halu rakastaa / toimittajat: Helena Nikkola, Arja Niinistö. Pro Nursing, [Turku], 1997,
- Tunteet, läheisyys ja seksuaalisuus : afasia- ja aivohalvauspäivät 29.-30.10.1993.
[Turku] : Aivohalvaus- ja afasialiitto, [1993]
- Autio, Tiina : Mahdollisuus seksuaalisuuteen : kehitysvammaisten näkemyksiä parisuhteesta ja seksuaalisuudesta. Helsinki : Kehitysvammaliitto, tutkimus- ja kokeiluyksikkö, 1992
- Vammaisuus ja seksuaalisuus -seminaari : 6.-7.11.1991 / [työryhmä: Johansson, Tiina ... et al.]
- [Helsinki] : [Invalidiliitto], 1992
- Ivarsson, Malena : Seksi ja nuori rakkaus WS0Y 1989
Aleksi artikkelihaulla löytyivät seuraavat viitteet viimeisen kymmenen vuoden ajalta:
-…
1) There was 4569900 people in Finland in the end of the year 1965, of which males 2207300. 2016000 of the population lived in urban communities and 2553900 in rural communes. (Suomen taloushistoria 3.1983)
2)The median income in the year 1965 in all industries was 4700 mk. Agriculture and related activities 2860 mk, industry and handicraft 6280 mk, commerce 4190 mk, transport and communication 7460 mk, services 6020 mk, industry unknown, no profession 1730 mk. (Suomen tilastollinen vuosikirja 1968)
3)There was 30000 unemployed persons in 1965. The unemployment rate was 1,4 %. (Suomen taloushistoria 3. 1983)
