Kyseessä lienee hyvin todennäköisesti Tanskalle kuuluva Bornholmin saari. Toisen maailmansodan aikaisten Euroopan taisteluiden päättyessä puna-armeijan joukot nousivat maihin saarelle 9.5.1945 lyöden siellä sijainneen pienen saksalaisen varuskunnan. Neuvostojoukot poistuivat saarelta 5.4.1946, vajaan vuoden kestäneen miehitysvaiheen jälkeen. Näin ollen voidaan sanoa Neuvostoliitolla olleen tietynlaisen sotilastukikohdan Tanskan maaperällä. Mitään muita viitteitä aiheeseen liittyen ei tullut vastaan, eivätkä Neuvostoliiton tukikohdat Tanskassa kylmän sodan aikana liene olleet mahdollisiakaan mm. sotilaspoliittisista syistä.
Bornholmin saaren englanninkielisessä Wikipedia-artikkelissa (http://en.wikipedia.org/wiki/Bornholm) viitataan mm.…
Missään ei mainita Rönkköjen juutalaisia sukujuuria.
Esimerkiksi sukunimitiedon sivuilta ei löydy mitään mainintaa.
Suku tuntuisi olevan kotoisin Ylä-Savosta tai Kainuusta.
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ronkko.html
Jotkut Rönköt saattavat olla juutalaisia tai heillä saattaa olla juutalaisia sukulaisia.
Asiaa voisi kysyä Rönkköjen sukuseuran sivulta.
http://www.ronkko.info/
tai osoitteesta http://ronkkola.fi/
Hei!
Todella hyvin kuvattu kansi, kiitos siitä. Tiina Lasten- ja nuortenosastolta löysi kirjasi heti. Kyseinen teos on nimeltään Ihme ja sen on kirjoittanut Palacio, R. J. Teos löytyy meiltä Riihimäen kirjastosta, nuorten osastolta.
Singerin ikä löytyy linkissä olevasta International Sewing Machine Collectors' Societyn taulukosta:https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.htmlTaulukon mukaan kyseinen malli on vuodelta 1914.
Wikipediasta löytyy hänestä aika paljon tietoa. Tässä linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Florence_Foster_Jenkins Lisää löydät esim tästä linkistä: http://vanha.hum.utu.fi/historia/kh/Arkisto/tapahtumat/juhlakirja/
Googlaamalla löytyy paljon englanninkielisiä linkkejä hänestä.
Olemme käyneet läpi useita oopperaa käsittelevää kirjoja mutta niistä ei valitettavasti ole löytynyt tietoja hänestä. Myöskään Sibelius-Akatemian kirjastosta ei tekemäni haun mukaan löydy tietoja hänestä. Musiikkilehdistäkään ei löytynyt artikkeleita hänestä. Ilmeisesti hänen työnsä erikoislaatuisuuden vuoksi maininnat rajoittuvat lähinnä Internetiin. Hänen levynsä The Glory (????)of the human voice sisältyy kirjaston kokoelmiin, halutessasi voit tarkistaa sen…
Satu on H. C. Andersenin Se on totinen tosi. Tämä satu, jossa juoru siirtyy eteenpäin ja muuttuu yhä hurjemmaksi, löytyy monista Andersenin satukirjoista. Alla linkit pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen ja vielä laajemmin Lastenkirjainstituutin kokoamiin tietoihin satukirjoista, joista se löytyy
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sse%20on%20totinen%20tosi%2…
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Tullin mukaan vuonna 2017 Suomesta vietiin ulkomaille 588 tuhatta tonnia romua ja jätettä.
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti/8f34bde7-f4cf-4689-ab02-5c0cb9fad7ba/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti.pdf?version=1.0
Sonettia XVII Pablo Nerudan kokoelmasta Cien sonetos de amor (1960) ei valitettavasti ole suomennettu. Runo alkaa espanjaksi riveillä "No te amo como si fueras rosa de sal, topacio / o flecha de claveles que propagan el fuego: ". Mark Eisnerin englanninnoksessa rivit kuuluvat "I don’t love you as if you were a rose of salt, topaz, /
or arrow of carnations that propagate fire: ".
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-onko-pablo-nerudan-runoa?language_content_entity=fi
https://www.poetryfoundation.org/poems/49236/one-hundred-love-sonnets-x…
Tunturihotellin jo arkistoiduilta sivuilta löytyi tieto:
Saimi Luoma toimi Saariselän Retkeilykeskuksen emäntänä ja retkeilykeskuksen hoidossa olleiden majojen hoitajana 24 vuotta.
Saimi Luoma, Sami kuten häntä sanottiin, oli hyväntahtoinen mutta päättäväinen ihminen.
https://web.archive.org/web/20141031073035/http://www.tunturihotelli.fi…
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -teoksen mukaan Manu on lyhennys Immanuelista tai Emmanuelista, voi olla myös Maunon kutsumamuoto. Immanuel taas on heprean Jumala on kanssamme ja Mauno muunnos latinan magnuksesta (suuri) tai Immanuelin lyhennys.
Amerikkalaisissa resepteissä "large can of chicken broth" yleensä tarkoittaa 48-49 unssin tölkkikokoa (sama mitta vastaa myös paikallista mittayksikköä 6 cups). Meikäläisissä mitoissa 1 iso tölkki olisi siis n. 1,4 litraa.
Tuo kaksi isoa tölkkiä olisi näin osapuilleen 2,8 litraa.
Esimerkkiresepti:
http://www.bestdarnfoods.com/cgi-script/csArticles/articles/000001/0001…
Useissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on kirjakierrätyspiste. Löydät nämä kirjastot helposti Helmet-palvelusivuston välilehdeltä Kirjastot ja palvelut. Klikkaa välilehti auki, niin näet pudotusvalikon, jossa on lista erilaisista kirjastojen tarjoamista palveluista. Listasta voit tarkistaa, missä kirjastossa tarvitsemaasi palvelua on tarjolla.
Töölön kirjastossa on kirjakierrätyspiste.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vuoden 1950 tienoilla koulunsa aloittaneet ovat todennäköisemmin käyttäneet lukemisen opetteluun Martti Haavion Iloista aapista (1. painos 1937) tai Aarni Penttilän Aapiskukkoa (1.painos 1938). Nämä kaksi ovat sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien eniten käyttämiä aapisia, mutta Lastenkirjainstituutin kokoamasta listauksesta voit tutkia kaikkia suomalaisia aapisia tarkemmin. Kansikuvat auttavat kadonneen aapisen etsinnässä:
https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2019/01/2018-…
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan vuonna 1917, kun Suomi itsenäistyi, ei ollut yhtään satavuotiasta asukasta. Vuonna 1940 heitä oli ensimmäisen kerran kerralla jo 14 henkilöä.
Huonekalujen pintakäsittelyä koskevia teoksia löydät helposti pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä Helmetistä http://www.helmet.fi Valitse sanahaku ja kirjoita laatikkoon seuraava lauseke: huonekalut and pintakäsittely
Saatavuustiedot saat esiin klikkaamalla kirjan nimeä.
Helmetistä löytyy myös yksi soitinten pintakäsittelyä käsittelevä teos: Nieminen, Rauno; Soitinten pintakäsittely : historiaa, vanhat sideaineet, sanasto Ikaalinen : Soitintutkimuskeskus, 1992. Teos on sekä Tikkurilan että Myyrmäen kirjastojen musiikkiosastoilla.
Kirjoittamalla sanahaun laatikoon sanan soitinrakennus, löydät useita teoksia (156 viitettä), joista osassa todennäköisesti käsitellään myös soitinten viimeistelyä.
Internetistä löytyy tietoa…
Kyllä balalaikalla soitettua musiikkia löytyy edelleen ja myös tulevaisuudessa. Sitä voi kirjastojen hakujärjestelmistä etsiä yksinkertaisesti hakusanalla "balalaikka" tai yhdistämällä siihen muita hakusanoja kuten "balalaikka - perinnemusiikki - Venäjä".
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy 96 CD-levyä, joissa balalaikka on mukana. Ei tietenkään aina soolosoittimena tai ainoana, mutta tästä ryhmästä varmaan löytyy sellaista musiikkia, jota kysyjä tarkoittaa. Balalaikkaa on käytetty perinteisen venäläisen kansanmusiikin lisäksi myös taidemusiikin piirissä, vaikka vähemmän. Jonkin verran löytyy myös levytyksiä balalaikkayhtyeellä tai -orkesterilla, jossa on erikokoisia balalaikkoja.
Rohkeasti vaan omaan kirjastoon…
Hämeenlinnan pääkirjastossa voit digitoida VHS-kasetteja joko editointitilassa tai erillisellä DVD-tallennin/VHS-nauhurilla. Voit varata ajan puhelimitse 03 621 3040 tai tietokoneiden ajanvarauspalvelun kautta: http://hameenlinna.nettikirjasto.fi .
Erillinen digitointilaite tekee VHS-nauhasta DVD-tallenteen, sillä ei siis voi tallennetta leikata tai muulla tavalla muuttaa. Editointitilassa käytössäsi on myös viedeoeditointiohjelmisto. Jos et ole käyttänyt editointitilaa aiemmin, ensimmäisellä käyttökerralla saat opastuksen laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön.
Lisätietoa: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/editointitila
Hipeistä löytyy tietoa ainakin Marja Ala-Ketolan kirjasta "Hippejä, jippejä, beatnikkejä" (1985). Tutkija Jaana Lähteenmaa on kirjoittanut hoppareista teoksen "Hip-hoppareita, lähiöläisiä ja kultturelleja (1991). Muita teoksia nuorisokulttuureista ja -muodista: Tolonen, Tarja: Nuorten kulttuurit koulussa (2001); Lähteenmaa, Jaana: Myöhäismoderni nuorisokulttuuri (2000); Ruohonen, Sinikka: Nuorten pukeutuminen (2001); Polhemus, Ted: Street style: from sidewalk to catwalk (1994) ja Style surfing: what to wear in the 3rd millennium (1996); Stadin nuoret (2000, Stefan Bremerin kokoama valokuvateos helsinkiläisistä nuorista 1950-1990 -luvuilla). Lisää materiaalia löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta…