Margaret Weisin Meripihkaa ja rautaa (kuuluu ilmeisesti Musta oppilas –sarjaan?) ilmestyy marraskuussa 2006 ja Richard A. Knaakin kirjoittaman Minotaurisodat-sarjan kolmas osa ei ole vielä ainakaan suomeksi ilmestynyt.
Ilmestymisen jälkeen kuluu jonkin aikaa ennen kuin kirjat voi lainata kirjastosta. Kannattaa kysellä lähikirjastosta suoraan.
Raamatusta tämä lause ei ole, sitä muistuttava lause voisi olla Jumalan vastaus Moosekselle "Minä olen se joka minä olen" 2 Moos 3:13
Googlaamalla käy ilmeiseksi, että kyseessä on hindulainen mantra.
Tämän sisältöisiä lauseita löytyy mm. Bhagavad-gitasta.
Tähän kysymykseen kysyjä itse antoi vastauksen. - Kysyin eilen tietoja "Salaisuuden lapsi" -runon tekijästä. Äsken sain uutta tietoa runon alkuperästä. Runo on lähtöisin USAsta. Paikallisen lehden Dear Abby-palstalla oli ollut seuraava pyyntö: "Dear Abby, Last May you printed the poem titled Heaven's Very Special Child, stating that it had been sent to you by a Tuscon reader, and the author was unknown.
Abby, my wife is the author of that poem. She had it copyrighted in 1956. I feel that a correction is in order as several people are now claiming ownership. We are the parents of five daughters - one is retarded. ... Thank you.
The Rev. John A. Massimilla
Heaven's Very Special Child
by Edna Massimilla
A meeting was held quite far from earth…
Alunperin "aurinkoparistoksi" kutsuttu ensimmäinen nykyaikainen piiaurinkokenno, jonka avulla auringonvalon energia voidaan muuttaa suoraan sähköksi, valmistui vuonna 1954. Esittelytilaisuudessa 25. huhtikuuta se pyöritti pientä leikkimaailmanpyörää ja tuotti sähköä radion kuunteluun.
Kallis uusi teknologia pääsi ensi kertaa hyötykäyttöön maata kiertävissä satelliiteissa vuonna 1958. Tässä vaiheessa paristojen yhteenlaskettu teho oli noin 5 W. Muutamassa vuodessa aurinkokennot yleistyivät avaruusajan voimanlähteenä. Avaruustekniikassa niitä käytettiin runsaasti jo 1960-luvulla, mutta vasta seuraavalla vuosikymmenellä niitä alettiin käyttää energiantuotantoon laajemmin.
Suomessa vilkas mielenkiinto aurinkoenergian…
Sinikka Larjovaaran suomennos Esti dal -laulusta löytyy esim. nuotista Nuori kuoro 2 : 20 kuorosävellystä kuudelta vuosisadalta sopraano- ja alttoäänille / toim. Paavo Kiiski ja Erkki Pohjola (Fazer, 1974). Laulun nimi on suomeksi Iltalaulu. Nuotissa on laulusta kaksi eri suomennosta: Sole Kallioniemen ja Sinikka Larjovaaran.
Sointujen yhteydessä ilmaisu flattened (tai pelkästään flat) tarkoittaa suomeksi alennettua. Flattened seventh -soinnussa on peruskolmisoinnun lisäksi neljäs sävel, jonka etäisyys intervallina perussävelestä on pieni septimi. C-duurissa tällainen sointu merkittäisiin, C7 ja se sisältäisi sävelet c, e, g ja b, joista b on alennettu eli pieni septimi, koska c-duurin luonnollinen septimi olisi puolta sävelaskelta ylempänä eli h.
Mutta flatted seventh voi tarkoittaa myös koko soinnun sijaintia sointukierrossa perussävelajiin verrattuna. Jos kappale soitetaan on vaikkapa A-duurista, niin alennettu seitsemännen asteen sointu on G-duuri. Pelissä ovat siis I ja VII asteen soinnut. Niitä hyödyntää Kinksin You Really Got Me -kappaleen vahva ja…
Nisäkkäiden sukellusrefleksi selitetään yleensä evoluution jäänteeksi ajalta, jolloin nisäkkäät asuivat vielä meressä. Ensimmäisen kerran se havaittiinkin juuri merinisäkkäillä, ja niillä sitä on tutkittukin eniten.
Sukellusrefleksi aktivoituu naama-alueen tuntoaistimista veden alla ja siihen kuuluu useita elimistön reaktioita hengityksen pysäyttämisen lisäksi: verenkierron sentralisaatio eli keskittyminen sisäelimiin, sydämeen ja aivoihin, sydämen sykkeen aleneminen, rentoutuminen ja aineenvaihdunnan hidastuminen sekä pernan supistuminen. Näiden seurauksena elimistön hapenkulutus ja hiilidioksidin tuotanto vähenevät, lämmönhukka pienenee ja painevaurioiden riski vähenee. Sukellusrefleksi on tahdosta riippumattoman hermoston säätelyn…
Naisenemmistöisin toimiala tilastoissa on terveys- ja sosiaalipalvelut (vuonna 2017 naisten osuus 86,4% työvoimasta) ja miesenemmistöisin taas rakentaminen (92%). Yksittäisiä ammatteja tarkasteltaessa naisvaltaisimmaksi nousee kätilö: vuonna 2015 99,8% kätilöistä oli naisia. Viiden kärkeen lukeutuvat myös hammashoitajat, kuulontutkijat ja puheterapeutit sekä suuhygienistit. Miehisistä ammateista lähimmäs vastaavia lukemia pääsevät maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja -korjaajat (vuonna 2016 97,8%) sekä kirvesmiehet ja rakennuspuusepät (97,4%) sekä moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat (95,9%).
Lähteet ja taustatietoa:
Työelämän segregaatio (https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tyo/tyoelaman-segregaatio)…
Jokaisessa maassa ja kulttuurissa on erilaisia uskomuksia siitä, miksi ihmiset vilustuvat. Esimerkiksi Suomessa meillä on tapana sanoa, että vilustuminen liittyy lähes aina siihen että olemme kylmettyneet, olemme menneet ulos märällä tukalla tai emme ole pukeneet riittäväksi vaatteita pakkassäällä.
Sitkeästi elävistä uskomuksista huolimatta flunssa ei ole seurausta kylmettymisestä tai "vilustumisesta" vaan virustartunnasta. Tavallisin flunssan aiheuttaja on rinovirus, joka on syynä 30–50%:ssa sairastumisista. Rinovirus lisääntyy kylmässä nopeammin kuin lämpimässä. Ihmisen immuunijärjestelmä taas heikkenee kylmässä. Kun nenä viilenee kylmässä ilmassa, immuunisolujemme kyky kontrolloida viruksen lisääntymistä limakalvoilla heikkenee. Tämän…
Morsiamen ulos huutaminen vaikuttaisi liittyneen häätilaisuuksissa vihkimisen jälkeisiin menoihin: morsian huudettiin hääyön jälkeen ulos katsastettavaksi. Uloshuutajat eivät kuuluneet varsinaiseen hääväkeen, vaan nämä olivat usein ulkopuolisia. Pääkaupungissa varsinkin akateeminen nuoriso osallistui tähän toimintaan niin innokkaasti, että yliopiston osakuntia yritettiin saada ikävyyksien välttämiseksi hyväksymään periaate, jonka mukaan "pidättäydyttäisiin häätilaisuuksissa vallitsevasta tavasta 'huutaa morsian ulos'".
"Vihkimisen jälkeen seurasivat illallinen ja tanssi juhlien jatkuessa pitkälti pikkutunneille. Seuraavinakin päivinä järjestettiin vielä kekkereitä, sillä morsiusparin ei juuri ollut tapana lähteä…
Soitin Jokereiden toimistoon ja sieltä vastattiin ettei KHL-liigaan liittymiseen liittyvistä asioista ei ole vielä tietoa. Joulun tienoilla voisi kysyä. Palautelomake : http://www.jokerit.com/?id=29 .
Coca-Colan loi John S. Pemberton 1880-luvulla Atlantassa Yhdysvalloissa. Aluksi juoma oli paitsi virvoke, myös patenttilääke, joka paransi päänsärkyä ja ahdistavaa oloa.
Suomeen Coca-Colaa tuli virallisesti ensimmäisen kerran Helsingin olympialaisten yhteydessä vuonna 1952.
Lisää tietoa Coca-Colasta
Gould, William: Coca-Cola, 1995
Haikonen, Iris: Coca-Cola : 50 vuotta suomalaisten hyvissä hetkissä, 2002
Oliver, Thomas: Aidon Coken tosi tarina, 1987
http://www.coca-cola.fi/nordic-corp/fi_FI/pages/company/history.html
Kyseessä on varmaan Kustannus-Mäkelä Oy:n 1983 julkaisema sarja, johon kuuluu neljä eri kirjaa. Ystävämme taidemaalari, Ystävämme kirjailija, Ystävämme kuvanveistäjä ja Ystävämme säveltäjä. He asuvat kaikki samassa talossa ja lapset vierailevat heidän luonaan. Kirjasarja on käännetty saksankielestä ja idea sekä kuvitus ovat Paul Mangoldin ja alkuperäinen teksti Bernd Schmidt ja suomennos on Kari Vaijärven.
Kerrostaloasukkaita löytyy kirjoja myös tällaisista kirjoista, mutta ne ovat joko tuoreempia tai vanhempia kuin 1990-luku:
Sanna Mander Avain hukassa
Ingrid Skoten Tornitalon Mikko (1969)
Jenni Erkintalo - Réka Király Talo kulman takana
Myös kerrostalosta kertoo Ib Spang Olsen Kissatalo, mutta siinä lapset,…
Sanoilla itse asiassa on yhteys. Birgitta Ernbyn Norstedts etymologiska ordbok (Norstedts akademiska förlag, 2008) kertoo, että kola on lyhenne sanasta kolakaramell, joka taas on viitannut karkkiin, jossa on kolapähkinää (’kolanöt’). Samaa pähkinälajia käytettiin myös alun perin kolajuomissa, kuten osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Cola löytyvä englanninkielisen Wikipedian artikkeli kertoo.
Primas on merkkipohjainen kirjastojärjestelmä. Se sisältää kaikki perustoiminnon, joita tarvitaan esim. lainaus, palautus, luettelointi. Ero nykyisiin järjestelmiin on ettei se toimi verkkoympäristössä, ja tämän takia se on "jäykkä" käyttää.
Järjestelmää ei enää päivitetä, joten monet Primas-kirjastot ovat siirtyneet tai ovat siirtymässä muihin järjestelmiin.
Tietoa kirjastojärjestelmistä löytyy mm. seuraavista Kirjastolehdistä 2002, nro 2, s. 8-9 ja 2003, nro 2, s. 12-13.
Jarmo Saartin toim. opas Kirjastojärjestelmän hankkijan opaassa käsitellään kirjastojärjestelmiä ja niiden perustoimintoja.
Kirjastosta löytyy kirja Runosta runoon; suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaa, toimittaneet Sakari Katajamäki ja Johanna Pentikäinen ( WSOY, 2004), mutta kirjaa ei valitettavasti ole kirjastossani. Kirjassa käsitellään useamman suomalaisen runoilijan runoja, yhtenä Pentti Saarikosken runo Metsät. Toivottavasti tästä löytyisi tietoa. Kirja on tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1693256__Srunosta%20runoon…
Jungner-nimen ääntämiseen voi ottaa mallia ruotsin kielen samasta 'lugn' (= levollinen, rauhallinen). Foneettisesti ilmaisten
IPA: /lɵŋn/
äng siis ääntyy ennen n-kirjainta.
