Yksi kirja löytyy, jossa Patarein vankilan entiset vangit kirjoittavat vankila-ajastaan. Se on vironkielinen, eikä sitä ole käännetty suomeksi: Võimas ja sünge Patarei: Mälestused Patarei vanglast 1924-1990 / koostanud Rutt Hinrikus (2007).
Kirja on Baltia-kirjaston kokoelmissa:
http://www.eestimaja.fi/fi/baltia-kirjasto.html
Hei
Kyseessä on varmaankin Oskar Merikannanon Mä elän! Alla kappaleen sanat. Larin Kyösti on sanoittaja. Sävelletty ja julkaistu 1908.
Ma elän, op71, nro 1
Ma elän! Ah, mikä riemu!
Mikä riemu ja soitto nyt suonissa soi
Näin sydän ei koskaan oo sykkinyt
Mikä loisto ja hehku mun täyttää nyt
Ma laulan, ma laulan, ma laulan
Sillä Luoja mun laulamaan loi!
Ma voisin jo olla vainaa
Alla kalman kukkain ja tumman yön
Ei, ei, minä elän, ma tunnen sen
Kuinka sieluni kasvaa kamppaillen
Kohti tähtiä kautta korkean työn!
Ma elän, ma elän, ma elän!
Sulle Elämä, korkein lauluni soi!
Pyhä kevät mun henkeni kruunatkoon
Taas elämän nuori kunignas oon
Ma laulan, ma laulan, ma laulan
Sillä Luoja mun laulamaan loi!
Valtioneuvoston nettisivustolta löytyy Suomea ja Natoa koskeva tietopaketti.
Naton operaatioihin liittyvistä asioista sanotaan seuraavaa:
"Jos Suomi liittyy Natoon, Suomi varautuisi tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa. Suomen lähtökohtainen panos Naton yhteiseen puolustukseen määritettäisiin liittymisneuvottelujen yhteydessä.
Osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin on vapaaehtoista. Suomi päättäisi aina kansallisesti joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin.
Lisäksi Suomi osallistuisi erikseen sovittavalla tavalla Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin rauhan aikana."
Vuonna 2019 tehdyn Kirjasto ammattilaisen silmin: kirjastoalan työntekijäselvityksen loppuraportin mukaan yleisimmät kirjastojen ammattinimikkeet olivat kirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, informaatikko, tietoasiantuntija, kirjastonjohtaja, kirjastotoimenjohtaja, palvelupäällikkö, tietopalvelusihteeri, asiakasneuvoja ja ylikirjastonhoitaja. Vastaajista 22 prosenttia sijoittui kohtaan jokin muu, eli myös monia muita nimikkeitä on. Raportin mukaan nimikkeistä on myös paljon variaatioita. Raportti on luettavissa alla olevasta linkistä:
http://kirjastolehti.fi/files/KirjastoalanTy%C3%B6ntekij%C3%A4tutkimus.pdf
Kirjastot.fi-sivuston tällä hetkellä avoinna olevien työpaikkojen luettelosta löytyy vielä…
Mitä ilmeisimmin luondu-sana on tullut viron kautta suomen kieleen ja sieltä edelleen saameen. Tiina Södermanin artikkelissa* Viron rantamurteiden suomalaissanat (1996) sanotaan, että "Viron Kolgan luondu on SKES:n mukaan peräisin suomesta, ja suomen luonto on lainautunut myös saameen (SSA)".
*Linkki avautuu PDF:nä
Katso myös SKES eli Suomen kielen etymologinen sanakirja.
Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Tomi Kontion lastenromaaniin Keväällä isä sai siivet perustuva näytelmä, joka tosin sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa vasta vuonna 2004.
Tietoa kirjasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd57970b-ebf1-4020-a52e-0…
Voisiko kirja olla nuortenromaani? Silloin ehkä Kaarlo Nuorvala: Laulajatyttö lapin lumoissa. Tyttö ei kyllä taida olla opettaja. Linkki Kirjasampoon.Mieleen tulivat myös Hilja Haahti ja Hilja Valtonen. Haahdin romaaneista en löytänyt ehdokasta. Linkki Kirjasampoon.Valtosen Nuoren opettajattaren varaventtiili kertoon vastavalmistuneen opettajan muutosta Pohjanmaalle. Linkki kirjasampoon.Kenties joku lukija voi kommentilla auttaa?
Raymond Carverin novellikokoelmaan Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta (suom. Raija Mattila, 1986) sisältyy novelli Katedraali.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176006848334Teos ilmestyi Keltaisen kirjaston numerolla 201. https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1189211?sid=5126798190Kannattaa huomata, että novelli ei sisälly Seppo Lahtisen vuonna 2015 suomentamaan samannimiseen kokoelmaan.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2220856?sid=5126798190
Kotimaisia kirjoja aiheesta:
Forss, Marko: Fobban sosiaalisen median selviytymisopas (Crime Time 2014)
Haasio, Ari: Koukussa nettiin : lapset, nuoret ja verkon vaarat (Avain 2016)
Juusola, Elina: Sydän saaliina : romanssihuijarit verkossa (Docendo 2018)
Hantula, Kirsi: Tutkimusmatka teknolandiaan eli miten internet, älypuhelin ja henkilöauto ovat muuttaneet ihmissuhteitasi ja elämääsi (Alice Labs Publishing 2018)
Kansa raivostui (Kustannusosakeyhtiö Hai 2018)
Lapset, nuoret ja älylaitteet : taiten tasapainoon (Duodecim 2019)
Nieminen, Emmi: Vihan ja inhon Internet (Kustannusosakeyhtiö Kosmos 2017)
Pietilä, Antti-Pekka: Uutisissa valheita, valheista uutisia (Art House 2018)
Käännöskirjoja:
Alter, Adam:…
Seinäjoen kirjasto kuuluu nykyään Etelä-Pohjanmaan kirjastojen Eepos-kirjastokimppaan. Vanha Seitti-kortti kelpaa kuitenkin edelleen. PIN-koodin saat kirjastosta, voit käydä missä tahansa Seinäjoen kirjastossa sen kysymässä. Puhelimitse ja sähköpostitse PIN-koodia ei anneta.
Pääset katsomaan Kirjastokinon elokuvia, kun valitset kirjastoksi Eepos-kirjastot. Kirjastokortin tunnus on viivakoodin alapuolella oleva numerosarja ja PIN-koodi nelinumeroinen salasana, jonka saat kirjastosta. Samoilla tunnuksilla voit kirjautua verkkokirjastoomme https://eepos.finna.fi/. Voit lainata mm. kirjaston e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Myös perinteisten lainojen uusiminen ja varausten teko onnistuu siellä samoilla tunnuksilla.
WSOY:n Internetsivuilla kerrotaan Mika Waltarin työskennelleen sotien aikana Suomen puolustusvoimien tiedotusyksikössä.
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=450&lastname=Walta…
Pekka Lipposen seikkailuiden kirjoittaja eli Aarne Haapakoski (salanimellä Outsider, jota jossain vaiheessa käytettiin myös Haapakosken ja Seppo Tuiskun yhteisenä) kuoli vuonna 1962, joten hänen kirjalliset teoksensa vapautuvat tekijänoikeudellisesti vasta tammikuussa 2033. Ellei toisin voida osoittaa, Pekka Lippos -seikkailujen oikeudet ovat Haapakosken perikunnalla. Osa Lippos-tarinoista on kuitenkin edelleen elossa olevan Seppo Tuiskun kirjoittamia, joten tarkemmin selvittämättä ei voi tietää, kumpi oikeudet yksittäiseen tarinaan omistaa.
Kirja-Mono Oy:llä on todennäköisesti ollut vain painettujen kirjojen julkaisemisesta sopimus kirjoittajien kanssa, joten digitoinnin kohdalla täytyisi lähinnä selvittää mahdollisen grafiikan tekijöiden…
Milloin Suomessa esimerkiksi törkeissä väkivaltatapauksissa tai raiskaustapauksissa eriytyi ns. täysjärkisen ja mielenterveysongelmaisen saamat tuomiot?
Voimassa olevan rikoslain mukaan mielisairautta voidaan pitää syyntakeettomuuteen johtavana tekijänä. Mielisairauden käsitettä ei ole kuitenkaan erikseen laissa määritelty. Tuomioistuimella on viimekäteinen ja riippumaton harkintavalta henkilön syyntakeisuuden arvioinnissa. Tuomioistuin käyttää harkintansa tukena asiantuntijalausuntoja, kuten esimerkiksi lääkärin lausuntoa syytetyn mielentilasta.
Mielisairaudet vaikuttivat rangaistuksen määräämiseen jo 1200-luvulla Ruotsi-Suomen maakuntalakien aikana. Ruotsissa varhaisin mielisairaan rikoksentekijän mainitseva lainkohta on luvulla 1220…
Postimies Paten seikkailut on julkaistu DVD-levyillä alkuperäistä esitysjärjestystä noudattaen. Postimies Pate -DVD-sarjan kolme ensimmäistä osaa (Postimies Paten salaisuus, Postimies Paten traktoriposti, Postimies Pate ja sumuinen päivä) sisältävät yhteensä 12 ensimmäisen tuotantokauden jaksoa vuodelta 1981. Vastaavasti kolmella seuraavalla DVD:llä (Postimies Pate myöhässä, Postimies Pate seuraa narua, Postimies Pate lentää) on kaksitoista jaksoa vuonna 1996 tehdyltä toiselta tuotantokaudelta. DVD-julkaisuista on jostakin syystä jätetty pois kummankin tuotantokauden päätösjaksot.
Viljami Peltoniemen sanoittamana kappale löytyy tästä nuottikirjasta sekakuorolle sovitettuna: Aaro Kentalan nuottikirja 1: Sävellyksiä ja sovituksia sekakuorolle / Aaro Kentala (1987).
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa kirjaa ei ole, mutta voit saada kirjan kaukolainaksi muista kirjastoista.
Narnia-kirjoissa on jonkin verran jännittäviä kohtauksia ja taistelua, mutta väkivalta ei ole yksityiskohtaista tai graafista. Yleisesti sarja sopii noin 7-vuotiaista alkaen, riippuen lapsen lukutaidon tasosta ja siitä, kuinka paljon jännitystä hän kestää. Moni lapsi onkin tutustunut Narniaan ensin yhdessä aikuisen kanssa.
Sirkka Lassilan Uuden käytöksen kultaisen kirjan (WSOY, 1.p. 1997 - 7.p. 1999) jälkeen WSOY:ltä on ilmestynyt Eija Kämäräisen Hyvä käytös, hyvät tavat: käytöksen kultainen kirja (2004). Muita käytösoppaita on ilmestynyt tämän jälkeen, tosin niitäkin harvoin ja vähän. Ohessa muutamia:
Helena Valonen Hyvä käytös: kaikki mitä tulee tietää (Auditorium, 2014)
Mirva Saukkola: Etiketti: käytösopas arkeen ja juhlaan (WSOY, 2014)
Joillakin kärpäslajeille muodostuu kotelovaiheessa kotelokoppaan ns. otsarakko, joka täyttyy ruumiinnesteellä ja pullistuessaan puhkaisee kotelokoppaan reiän. Kun kärpänen on päässyt vapaaksi kotelosta, neste vetäytyy takaisin ruumiiseen, rakon iho oikenee pään pintaan ja kovettuu siihen vähitellen. (Lähde: Sandhall, Andersson, Sääsket ja kärpäset, 1980, s. 9-12) Tämä otsarakko varmaankin selittää pään kuplamaisuuden.
