Voit tilata kaukolainaksi sellaista aineistoa, jota ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kaukolaina toimitetaan haluamaasi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja sen saapumisesta ilmoitetaan sinulle sähköpostitse.
Kaukopalvelupyyntölomake on Helmet –sivuilla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Helsingin kaupunginkirjaston kautta kaukolaina Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 € / kpl.
Ilmoitit haluavasi kaukolainata jotakin Louna -kirjastoista. Pääsääntöisesti kaukolainoja tilataan Suomessa maakuntakirjastoista, joilla on kaukopalveluvelvoite. Jos etsittyä teosta ei löydy maakuntakirjastoista, niin kyllä niitä tilataan pienemmistäkin kirjastoista ja yleensä kirjastot antavat teoksiaan…
Kyseessä on Pierre Paulin suunnittelema Orange Slice tuolimalli. Palvelussa on kysytty niistä aikaisemminkin ja laajempi vastaus löytyy täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/teilla-turun-paakirjaston-tieto-osastolla
Unniskoukko esiintyy Elvi Sinervon runossa Ullan uniloru. Runo löytyy Sinervon runokokoelmista Neidonkaivo ja Pilvet: runot 1941-1956.
Se on myös sävelletty, ja löytyy lauluyhtye Muksujen levyiltä Viisumi keväästä syksyyn: Kootut laulut 1966-70 (1994) ja Pienen pieni (1969). Säveltäjä on Juha Leinonen. (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Ohjelman voi kyllä vielä katsoakin. Sanakirja-sarja liittyi Ylen Mikael Agricola -teemavuoden ohjelmiin vuodelta 2007, ja se löytyy täältä:
http://yle.fi/vintti/yle.fi/agricola/indexd6bc.html?id=13&author=56
Oman levykokoelman luettelointiin ja hallintaan on monia ratkaisuja, riippuen siitä kuinka kattavasti levyt täytyy dokumentoida ja mitä tietoja levykokoelmasta pidetään tärkeinä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä ilmaisista tai maksuttomista vaihtoehdoista.
Kokoelman hallinnan ja keräilyn näkökulmasta yleisin on varmaan Discogs-verkkopalvelu ja mobiilisovellus. Oman kokoelman ylläpito Discogsin diskografiatiedoilla on helppoa, mutta jos levyn tietoja ei löydy valmiiksi niin uuden julkaisun lisääminen on aika tarkka ja moniosainen prosessi.
https://www.discogs.com/
https://www.discogs.com/app
Taulukko- ja tietokantaohjelmia (Microsoft Excel, Access, Open Office Calc...) voi myös käyttää levykokoelman luetteloimiseen, ja valmiita Excel-…
Nimenomaan Mikkelin Kurki-sukuun liittyvää tietoa ei löytynyt, mutta Kurki-suvun historiasta löytyy kirjoitus ainakin Historiallisen arkiston numerosta 1 (1866) sekä Suomen sukututkimusseuran vuosikirjasta 44. Viimeksi mainitussa on Tapio Vähäkankaan kirjoitus "Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset" ja lopussa runsas kirjallisuus- ja lähdeluettelo aiheesta. Näistä ehkä pääsisi alkuun, elleivät ne ole jo ennestään tuttuja. Mainitut kirjat löytyvät varmasti ainakin kaikista maakuntakirjastoista.
Hankimme ja saamme lahjoituksina jonkinverran omakustanteita.
Helmet kirjastoilla on omat kilpailutetut sopimustoimittajat. Espoolla suurimpana Booky.fi.
Kirjaa voi tarjota heille tai suoraan aineisto-osastollemme.
Sähköpostiosoite on aineisto(at)espoo.fi
Kyyti-kirjastoissa otettiin muutama vuosi sitten uuden kirjastojärjestelmän myötä käyttöön kirjastokortin säännöllinen uusiminen, jotta asiakkaiden yhteystiedot olisivat varmasti ajan tasalla. Ilmoituksen vanhenemisesta on saanut kolmen vuoden välein kirjeellä, tekstiviestillä tai sähköpostilla. Käytännöstä ollaan kuitenkin tällä tietoa luopumassa: vaikka lähetämmekin jatkossa säännöllisesti muistutusviestin yhteystietojen tarkistamiseksi, kortit eivät enää vanhene. Kirjastokortin uusiminen onnistuu tällä hetkellä ottamalla yhteyttä mihin tahansa Kyyti-kirjastoon sähköpostitse, puhelimitse tai tulemalla paikan päälle. Kyyti-kirjastoilla ei ole käytössä vahvaa tunnistautumista lukuun ottamatta maksumahdollisuutta verkkopankin kautta.
Kirjastojen yhteinen tietokanta Finna.fi löytää kaksi kirjaa Virginia af Forsellesista:
Juhani Kuuluvainen: Virginia af Forsellesin jäljillä: Strömforsin ruukkia kuvin ja sanoin (2009)
Strömfors Bruk: i de gamla mästarnas fotspår (2000, ei ilmeisesti suomennettu)
Tässä hakutuloksessa on mukana myös Forsellesia käsittelevä lehtiartikkeli ja opinnäytetyö:
forselles, virginia | Hakutulokset | Finna.fi
Kumpaakaan yllä mainituista kirjoista ei ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa tai muissa Keski-kirjastoissa, mutta voit halutessasi tilata ne kaukolainaksi. Osa kirjastoista perii lähettämistään kaukolainoista maksun.
Strömforsin eli Ruotsinpyhtään ruukista yleisemmin kertoo muun muassa kirjanen Ruotsinpyhtään ruukki:…
”Astridin valssi” sisältyy eri nimillä (”Astriidin valssi”, ”Astriitin valssi”, ”Astrin tarina”) moniin julkaisuihin, joita kaikkia en pääse näkemään. Vanhimmat löytämäni sanat on julkaistu vuonna 1915 lehdissä ”Helmiä syvyydestä” ja ”Suupohjan kaiku”. Laulu alkaa: ”Etkö muista kuin aurinko hymyili”. ”Helmiä syvyydestä” -lehdessä sanojen suomentajaksi on merkitty ”H-kynä”. Tämän mukaan teksti ei olisi alun perin suomenkielinen. Kumpikin lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi).”Hauskimmat laulut” -kirjasessa (Merkur, 1926, s. 17-19) ”Astridin valssin” sanat alkavat: ”Etkö muista, kun aurinko hymyili”. Sanat ovat hyvin lähellä ”Suuren toivelaulukirjan” (osa 18) sanoitusta,…
Suomessa yleisin veriryhmä on A+ johon kuuluu 35 prosenttia suomalaisista. Toiseksi yleisin on O+, joka on 28 prosentilla suomalaisista. Lisätietoa veriryhmistä Veripalvelun sivuilla https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus/veren-matka/veriryhmat
Kyseessä oli kaiketi amerikkalaisen King Features Entertainment -yhtiön Genesis-projekti. Tuottaja John Heynmanin ideoima dramatisoitu Raamattu-sarja kuvattiin autenttisilla tapahtumapaikoilla. Näyttelijöillä oli heprean kielen taito. Kallis jättihanke alkoi 70-luvun loppupuolella. Ensimmäinen Mooseksen kirja ja Luukkaan evankeliumi esitettiin Suomen televisiossa 10-osaisena sarjana, ensimmäinen jakso sunnuntaina 10.10.1982 TV1-kanavalla klo 17.00. Helsingin Sanomien ohjelmatietojen mukaan sarjan nimi oli ytimekkäästi "Raamattu".
Helsingin Sanomat 10.10.1982
Jaakko Hämeen-Anttilan suomentama valikoima Tuhat ja yksi yötä (Otava 2010) on ainoa suoraan arabiasta tehty suomennos Tuhannen ja yhden yön tarinoista. Se sisältää myös Hämeen-Anttilan alkusanat, jotka valottavat tarinoiden historiallista kontekstia. Teos sai ilmestyessään varsin positiiviset arvostelut. Hämeen-Anttilan suomennoksen voisi ajatella antavan parhaan käsityksen alkuperäisistä teksteistä. Valikoimana se on kuitenkin melko suppea. Enemmän kertomuksia löytyy WSOY:n vuosina 1956-1957 julkaistusta 6-osaisesta suomennoksesta Tuhatyksi yötä (myöhemmissä painoksissa Tuhat ja yksi yötä), jonka ovat kääntäneet J. A. Hollo ja Elina Vaara, sekä monien eri suomentajien työnä syntyneestä niin ikään 6-osaisesta Tuhannen ja yhden yön…
Suomennos löytyy Marx ja Engelsin Valitusssa teoksissa seuraavasti:
Valitut teokset / Karl Marx, Friedrich Engels, 1978
osa II sisältää 35 sivua
osa IV sisältää suomennoksen esipuheesta.
Valitut teokset löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston varastosta ja ovat tilattavissa sieltä.
Teosta on ruotsinnettu ja löytyy myös englanninkielisenä HelMet-kirjastoista.
Anni Tannin muskarilaulut -cd-levyn tekstilipukkeessa laulun "Seitsemän on siskosta" (trad.) 2. säkeistö menee näin:
"Lempinimet lyhyet, heissunhei trallallei!
Meidän myöskin tietänee, trallalallalei!
MA ja TI ja KE ja TO, PE ja LA ja SUlosuu!
Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei!
Tässä pikku talossa, trallalallalei!"
Laulun 2. säkeistöstä on olemassa myös toinen versio. Senkin sanoittaja on tuntematon. Esimerkiksi nuotissa Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009) 2. säkeistö menee näin:
"Joskus meitä kutsutaan, heissun hei, trallallei,
lyhyesti toisinaan, trallal lallal lei.
MA ja TI ja KE ja TO
PE ja LA ja sulo SU.
Seitsemän on siskosta, heissun hei trallallei,
tässä pikku talossa, trallal lallal lei."
Varmin paikka etsiä luotettavaa tietoa ilmeistyneistä lastenlevyistä on Viola-tietokanta (https://finna.fi), joka sisältää tiedot kaikista Suomessa julkaistuista äänitteistä. Siellä voi tehdä äänitteisiin kohdistuvan sanahaun "lastenlaulut 1970-luku", joka tuottaa 53 viitettä. Jatkohaut vuosiin 1980-1983 tuottavat paljon lisää viitteitä, mutta ongelmana on, että hakija joutuu poimimaan levykokonaisuudet yksittäisten laulujen joukosta.
Samantyyppiset haut esimerkiksi HelMet-tietokannassa tuottavat enemmän osumia, koska hakusanaa "lastenlaulut" on käytetty myös sellaisten levyjen yhteydessä, jotka eivät ole puhtaasti lastenlevyjä. Tämä määrittelykysymys onkin melkoinen ongelma, sillä käsite "lastenlevy" ei ole millään tavalla yksiselitteinen…
Talonpoikien elämästä 1800-luvulla Pohjanmaalla kerrotaan mm. kirjoissa Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon : 74 elämäkertaa, Esko Toivonen: Nukeri : kansanelämää Kaustisella 1830-luvun puolimaista 1930-luvulle sekä Kaarlelan pitäjän historia 3. Talonpoikien elämästä 1800-luvulla Suomessa kerrotaan mm. kirjoissa Työtä ja rakkautta : kansanmiesten päiväkirjoja 1834-1937, Antero Heikkinen: Kirveskansa-trilogia, Jari Niemelä: Talonpoika toimessaan, Sukupolvien perintö 2 sekä Suomalaisen arjen historia 2 : säätyjen Suomi.
Myös romaaneja aiheesta löytyy. Pohjanmaalle sijoittuvia ovat mm. Salme Aejmaleus: Kaksi lakeutta, Veli Ranta-Ojala: Meritien maa sekä Eira Pättikankaan Punainen silkkinauha, Jokaisella kotinsa ja Vain routainen maa.…
Kontulan kirjastossa on alkamassa remontti, ja kirjasto on kiinni 1.3.2012 lähtien. Siksi Kontulaa ei voi enää valita varausten noutopaikaksi. Mahdolliset Kontulaan jääneet varaukset siirretään Itäkeskuksen kirjastoon. Asiasta löytyy tiedote Kontulan kirjaston sivuilta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/kontula/
Kirjastoauto kulki aivan normaalisti maanantaina. Varattua aineistoa pidämme kaksi käyntikertaa kullakin pysäkillä mukana. Tässä kyseisessä tapauksessa asian saisi varmistettua soittamalla Kirjastoauto-osastolle p. 09-31085602, osastolla on päivystys klo 9-15.
Seitsemän veljeksen pojissa on kaksi kaksosparia : Tuomas ja Aapo, Timo ja Lauri. Tämä selittää sen, että pojat ovat syntyneet kahdeksan vuoden sisään. Romaanin alkaessa Juhani on täyttänyt kaksikymmentäviisi vuotta, Eero ei ole vielä ihan kahdeksantoistavuotias. Poikien ryöstäessä Männistön muorin kanan pesät ja paetessaan metsän kohtuun heillä täytyy olla jo vähän ikiä, sillä he hallitsevat riistanmetsästyksen ja tulenteon ja havumajakin syntyy pojilta. Eero pyörii vielä äitinsä jaloissa, ja häntä ei isommat pojat ottaisi edes mukaan vaivakseen.Eero voisi olla 5-vuotias.Jos Juhani on 13-vuotias, ovat Tuomas ja Aapo 11 vuotiaita, Simenon 9-vuotias ja Timo ja Lauri 8-vuotiaita. Lauri tekee saviotuksia, tämä homma sopii hyvin tuon ikäiselle…
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on jonkin verran remiksattua musiikkia cd-levyillä. Kattavaa luetteloa niistä ei saa, koska remiksausta ei välttämättä ole lisätty levyn tietoihin. Kannattaa hakea katkaistuilla hakusanoilla remix* tai remiks* ja selata tulosta. Ainakin muutama levyllinen 80- ja 90-lukujen musiikkia löytyi:
- 80s remix / Duran Duran, Spandau Ballet, Howard Jones, Blancmange, Blue Zoo, Bronski Beat, Ultravox, Thomas Dolby, Gang Of Four
- The original 80s remix box set : massive eighties hits extended and remixed
- Retrodance : the greatest dance hits of the 90's
Alla linkit hakuihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sremix*__Ff%3Afacetcollections%3A2%3A2%3AMusiikki%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&…
