En onnistunut löytämään täydellistä listaa tällaisista nimistä ja ei sellaista liene olemassakaan, sillä sanojen käyttö muuttuu ajan saatossa. Kyse on kielitieteen termein "proprin appellatiivistumisesta", eli kielenilmiöstä jossa erisnimi saa yleisnimisen merkityksen. Maria Sarhemaa on tutkinut tätä ilmiötä nimien Urpo, Uuno ja Tauno kohdalla. Aiheesta on tehty myös muutamia pro gradu-töitä.
Tässä artikkelissa syiksi mainitaan esimerkiksi ihmisluonnon taipumus leukailuun ja lempinimien keksimiseen. Usein kyseessä ovat vanhahtavat nimet. Myös viihde ja slangi tuottavat sanojen appellatiivistumista. Näihin voi tutustua esimerkiksi Heikki Paunosen slangisanakirjasta.
Myös se miltä sana kuulostaa voi vaikuttaa sen käyttöön, näin lienee…
Fyysistä lehden numeroa voi skannata kirjastossa - nyt poikkeusaikanakin - ja lähettää skannaustiedostot sitten kirjastosta sähköpostilla.
Skannaaminen ja sähköpostin lähettäminen ovat maksuttomia palveluja.
Useista lehdistämme on myös e-lehtiversio asiakkaittemme käytössä. Katso lisää osoitteessa helmet.fi
Kysymyksessä annetuista tiedoista emme voi päätellä mistä lehdestä ja numerosta on kyse, siksi emme voi heti vastata tarkasti.
Tiesittehän myös että jos huomaatte tarvitsemanne lehden numeron olevan saatavilla jossain Espoon kirjastossa, voitte myös varata kyseisen lehden numeron Helmet.fi -palvelussa kirjastokortin numeron ja pinkoodin avulla.
Laulun nimi on Lehdet lentää ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Maisa Krokfors . Laulu sisältyy mm. teokseen Laulun aika : Pööpötien laulukirja (toim. Eeva Alho ja Soili Perkiö, 1988).
https://finna.fi/
Olemme yhteistyössä päätyneet ehdottamaan seuraavia romaaneja: ensimmäiseksi tulivat mieleen tajunnanvirran klassikot: James Joycen Odysseus, Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä-sarja, Virgia Woolfin teokset (erit. Majakka ja Aallot) sekä Hermann Brochin Unissakulkijat-sarja.
Lisäksi Dostojevskin tuotanto, Hermann Hessen Arosusi, Gertrude Steinin Ida, Bo Carpelanin Alkutuuli, Annika Idströmin Veljeni Sebastian. Uusimpia ovat Alan Lightmanin Einstein unet, Brjörn Ranelidin Synti ja Rakkauden sisimmäinen huone, Carina Rydbergin Korkeinta kastia.
Kirjoja lapsuudesta eri kulttuureissa on kirjoitettu paljonkin. Löytyneet kirjat ovat kaikki englanninkielisiä. Alla mainitut kirjat ovat kaikki Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa (https://finna.fi ja Understanding childhood -teos myös pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. (http://helmet.fi/):
- An introduction to childhood : anthropological perspectives on children’s lives / Heather Montgomery (2009)
- The anthropology of childhood : cherubs, chattel, changelings / David F. Lancy (2008)
- Savage girls and wild boys : a history of feral children / Michael Newton (2003) Helsingin yliopisto
- Younger than yesterday, older than tomorrow : cultural perspectives on contemporary childhood and youth / edited by Marit Anne Hauan and Gry…
Kuvauksesi sopisi hyvin Oksana Robskin kirjaan Casual (Moskva : Rosmen, 2005). Se ei ole tosin ainakaan vielä ilmestynyt suomeksi. Kirjan venäjänkielisen painoksen saatavuustiedot Helmetissä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=oksana+robski+casual&m=&l=&Da=…
Casual kertoo vaurasta elämää viettävistä venäläisistä naisista, jotka asuvat Moskovan lähistöllä Rubljovkan hienostoalueella, samoin kuin Robski itsekin.
Robski on noin 38-vuotias, mutta ikää kysyttäessä: "Luultavasti 28, kuuluu vastaus. Mitä sitä hyvää lukua joka vuosi vaihtamaan."
Oksana Robskista on Susanna Niinivaaran artikkeli "Ihanan rikasta elämää" Helsingin Sanomissa 19.2.2006.
Kuvauksesi voisi myös sopia Darja Dontsovan dekkareihin, esimerkiksi näihin…
Etsimäsi runo on Eino Leinon Halla Helkavirsien toisesta sarjasta (1916)
Kyseinen säe kuuluu runossa kuuluu näin:
"Ja oli yksi pieni piika,
lemmen lehti, tammen terhi,
syntynyt sydänkesällä,
kesäpuussa keinuteltu."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906886?term=syntynyt%20…
Etsimäsi runo kuulostaa Väinö Mäkelän runolta "Pikku miehen sadepäivä", joka löytyy mm. näistä teoksista:
Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa. WSOY, 1949
Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta. WSOY, 1993
Tämän runon haluaisin kuulla. 3. Tammi, 2000
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on yhteensä 50 henkilöä, joilla on sukunimi Uunimäki. Nykyisin Uunimäki-nimi on käytössä 32 henkilöllä, joista 14 on miehiä ja 18 on naisia. Aiemmin Uunimäki-nimi on ollut käytössä 8 henkilöllä, ja 10 Uunimäki-nimistä on kuollut.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Suomalaisista kirjoista teemaan voisivat sopia seuraavat teokset:
Anni Kytömäki: Kultarinta (muutkin Kytömäen kirjat liittyvät läheisesti luontoon)
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi
Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija
Katri Rauanjoki: Lenin-setä ei asu enää täällä
Johanna Sinisalo: Linnunaivot
Timo Polari: Murhenäytelmä Grönlannissa
Käännöskirjallisuuden joukosta teemaa käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
John Williams: Butcher's Crossing
Delia Owens: Suon villi laulu
Eowyn Ivey: Maailman kirkkaalle laidalle
Velma Wallis: Kaksi vanhaa naista, Lintutyttö ja mies joka seurasi aurinkoa
M. J. McGrath: Jään muisti
Bea Uusma: Naparetki - minun rakkaustarinani
Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James
Jon…
Luonnonvarakeskuksen tuottamilla sivuilla on artikkeli perunan viljelyn kannattavuudesta:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/kasper/pelto/peruna/Potatonow/…
Samoilta sivulta voi kysä tarkempia tietoja, jos asia ei selviä tuosta artikkelista.
Olisiko kyseessä ollut grafiittipuikko eli kynä, joka on kokonaan lyijykynän sisuksen grafiitista tehty?
Muutkin lyijykynät katkovat helposti lyijynsä kolautuksesta tai lattialle pudotessaan. Mitä pehmeämpi kynä, sitä helpommin sisus katkeaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyijykyn%C3%A4
Hevoseläinten varhaisin tunnettu esi-isä on eoseenikaudella (56–33,9 miljoonaa vuotta sitten) elänyt Eohippus ("aamunkoiton hevonen"), josta on käytetty myös nimitystä Hyracotherium. Se oli pienikokoinen, noin puoli metriä korkea kasvinsyöjä, jolla ei vielä ollut nykyhevosen kavioita.
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/animal/horse/Evolution-of-the-horse
Paleo Sleuths: http://paleosleuths.org/horses.html
Onageri (Equus onager) eli aasianvilliaasi on kaikkien Equus-sukuun kuuluvien hevosten, seeprojen ja aasien tapaan Eohippuksen jälkeläinen.
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/animal/onager-mammal
Duodecimin artikkelissa Parantavat sanat ja taivaalliset voiteet kerrotaan mehiläisten esiintymisestä Kalevalassa ja muussa suomalaisessa perinteessä. Mehiläistä on perinteisesti pidetty kansanlääkinnässä luonnonhaltijan kaltaisena lääkitsijänä, joka lähetetään hakemaan parannusta vaivaan tai vammaan. Mehiläisaihe on tullut Suomeen oletettavasti Länsi-Euroopasta katolisen uskonnon myötä, kenties Saksasta 1400- tai 1500-luvulta. Mehiläiseen liittyvät uskomukset ovat olleet yleisiä germaanisten kansojen lisäksi myös suomalais-ugrilaisilla kansoilla.
Suomen mehiläistenhoitajain liitossa arvellaan, että Kalevalan mehiläiset voisivat olla muistoja ajasta, jolloin suomalaisugrilaiset kansat asuivat Volgan seuduilla yhdessä ja mehiläiset ovat…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme valitettavasti varsinaisesti vastaa esseekysymyksiin. Lyhyesti voisin sanoa, että nähdäkseni varsinkin nykyisessä nuortenkirjallisuudessa pyritään ottamaan huomioon ja käsittelemään kulloisellekin ikäluokalle tyypillisiä kiinnostuksen kohteita ja ongelmia (murrosikään liittyviä kysymyksiä, koulukiusaamista jne.) sellaisella tavalla ja sellaisella tasolla, joka puhuttelee nimenomaan nuoria. Teksti voi olla helppolukuisempaa kuin aikuisten vastaavissa genreissä ja käytetty kieli epämuodollista puhekieltä, jossa on nuorten tyypillisesti käyttämiä sanoja ja sanontoja.Nuortenkirjallisuuden genreihin voit tutustua lisää esimerkiksi Kirjasampo-palvelussa, tässä on linkki Nuortenkirjallisuus | Kirjasampo…
Hei!
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan kirjat löytyvät hienosti listattuina aiemmasta vastauksesta: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e60e2fc1-4a36-49e…
Heilikirjastoista on tällä hetkellä saatavilla kymmenen osaa kahdestatoista. Kirjat löytyvät yleensä varastoista kuntonsa vuoksi, koska uusia painoksia ei ole aikoihin saatu. Kaksi meiltä puuttuvaa osaa voi tilata kaukolainaksi muualta Suomesta.
Antikvariaateista Angelikoja näyttäisi vielä löytyvän vaihtelevasti, joten yritämmepä täydentää myös omaa Heili-kokoelmaamme kattamaan koko sarjan.
Tammen kultaiset kirjat -sarjaan kuuluu kaksi kuvakirjaa, joissa kuvaillut tuntomerkit yhdistyvät: Esther Wilkin: Vauva kulta sekä Lois Meyer: Tiinan uusi nukke.
Jos kumpikaan näistä ei tule kysymykseen, ehdotan Laura Voipion kuvakirjaa Kerttulin onnennukke (1992), kuvitus Matti Kota. Jouluaiheisessa tarinassa Kerttuli saa nukketohtorilta palkkioksi nuken pelastettuaan pikkuisen hiiren. Toisena vaihtoehtona tarjoan Hannu Mäkelän lastenromaania Satu tytöstä joka etsi onnea (1983), kuvitus Kaarina Kaila. Tarinan päähenkilö on posliininukke.
The Walt Disney Companyn arkistojenhoitajan Dave Smithin (Walt Disney Archives) mukaan Hupu eli Huey käytti punaisia vaatteita, Tupu eli Dewey sinisiä ja Lupu eli Louie vihreitä. Veljenpoikien nimiin ja väreihin liittyen on olemassa todellakin muistisääntö, joka kokonaisuudessaan on seuraavanlainen:"Disney archivist Dave Smith once said, "Note that the brightest hue of the three is red (Huey), the color of water, dew, is blue (Dewey), and that leaves Louie, and leaves are green.""Toisenlainenkin tieto asiasta löytyi suomenkieliseltä Disney Wiki -sivustolta, jossa kerrotaan Hupun käyttävän vihreitä vaatteita ja Lupun punaisia. Näissä eri tietolähteissä kuitenkin ollaan yksimielisiä siitä, että Tupulla on siniset vaatteet.Virallinen Disneyn…