Pasilan kirjaston lukusalin tilanteesta ei voi mitään kovin reaaliaikaista tietoa antaa, emmekä ole asiaa tarkemmin tilastoineet, mutta luulisin, että heti aamusta yhdeksän aikaan, kun kirjasto avataan, lukusalissa on varsin hyvää tilaa. Tarvittaessa kirjastoon voi toki soittaakin ja kysyä, onko lukusalissa vapaita paikkoja.
Pasilan kirjastossa on myös hyvää lukutilaa yläkerran lehtialueella. Yläkerrassa tosin ei ole yhtä hiljaista kuin lukusalissa, mutta usein siellä on rauhallisempaa kuin alakerran palvelualueen tai kirjahyllyjen luona olevissa lukupöydissä.
Luonnollisesti pääsykokeita ja ylioppilaskirjoituksia ennen lukusali on kovassa käytössä. Muina aikoina lukijoita on vähemmän ja tilaakin yleensä tarjolla.
Ferencz Renyi on Kaarle Krohnin (1863—1933) nimimerkillä Wäinö kirjoittama runo. Runo alkaa riveillä ”Vaiti seisoo Ferencz Renyi / Sotamiesten keskellä / Itävallan verihurtan / Kenraal Haynaun edessä”.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1890 Kertovaisia runoelmia –nimisessä kertomuskokoelmassa (ks. linkki Gutenberg-projektiin). Kertomuskokoelman lopussa kerrotaan, että ”Ferencz Renyi oli unkarilainen kyläkoulun opettaja, joka otti osaa 1848-vuoden vapautussotaan ja eli mielipuolena vielä 30 vuotta tässä kerrotun tapauksen jälkeen”.
Kaarle Krohn on itse kertonut, että runo pohjautuu juttuun, jonka hän luki ruotsalaisesta sanomalehdestä. Ferenc Rényin tarinaa on kerrottu eri muodoissaan myös joissakin muissa tuon ajan…
Olit valinnut kysymykseesi vastaajakirjastoksi Helsingin. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokannasta HelMetistä ei valitettavasti kuitenkaan löydy teoksia asiasanalla goodwill, ja aihepiiri onkin pikemmin tieteellisten kirjastojen alaa. Sinun kannattaisi kysyä asiaa oman oppilaitoksesi kirjastosta. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta kyllä löytyy muutamia kirjoja, joiden asiasanoituksessa goodwill on mukana:
http://finna.fi
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyvät seuraavat viitteet:
Jäppinen, Jouni At least five vays to run a guest studio : goodwill alone is not enought
teoksessa: Arsis 22(2005): 3, 20 2005
Hirmuinen hinku maailman huipulle : selvitys Suomen 500 suurimmasta yrityksestä
julkaisussa: Talouselämä 65…
Radius on valmistunut vuonna 2007.
http://www.vpl.fi/?portfolio=radius-tampereen-yliopistollinen-sairaala-2005-2007
https://www.tays.fi/fi-FI/Toimipaikat/Tays_Keskussairaala/Hoitoyksikot/Syopatautien_poliklinikka/Syopalaakehoidon_uusitut_tilat_ovat_toim(131570)
Tiedustelin tätä alan asiantuntijoilta Uudenmaan aluetoimistosta, josta vastattiin että lähtökohtaisesti peruskoulutuksen/asepalveluksen mukaiset sotilasarvot säilyvät riippumatta puolustushaarojen muutoksista. Omalta osaltaan asiaa voi tiedustella omasta aluetoimistostaan, ja nykyisin asia selviää myös myös OmaIntti -palvelusta.
Aiheesi vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta kysymykseesi ei ole ollenkaan helppo vastata. Onhan sanottu, että jokainen kirjailija kirjoittaa omasta elämästään, vaikka aihe olisi näennäisesti etäinenkin. Sikäli siis melkeinpä minkä tahansa kaunokirjallisen teoksen voisi määritellä traumafiktioksi, joka tavalla tai toisella perustuu kirjoittajan kokemuksiin. Toisaalta, mitä suorempi yhteys tekstillä on kirjoittajan omaan kokemuspiiriin, sitä herkemmin teos ehkä luokitellaankin pikemmin henkilöhistoriaan kuin kaunokirjallisuuteen.
Ehkäpä sinun kannattaisikin lähestyä aihetta tutkimalla kirjailijoiden elämäkertoja ja etsimällä niistä viittauksia siihen, millä tavoin ja missä yhteydessä mikin teos on syntynyt. Aika yllättävätkin teokset…
Kyseinen katkelma on selvästikin Eino Leinon runosta "Legenda", joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa "Yökehrääjä" vuonna 1916. Runo alkaa näin:
"Kun Herra ynnä Pyhä Pietari
ne merta, maata muinoin matkasi,
niin kerrotaan, he kesä-illan tullen
myös saivat Suomenmaalle siunatullen."
Etsimänne kohta kuuluu seuraavasti:
"Oi Herra, mille maalle jouduttiin!
Mik' kansa, köykkyselkä, köyhä niin!
Maa karu, kallioinen, pellot pienet,
ei muuta hedelmää kuin marjat, sienet!"
Runo on luettavissa kokonaisuudessan lukuisista teoksista, mm. seuraavista kokoelmista:
Leino: Jumalien keinu : valikoima runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 2006)
Runo on vapaa. Radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996)
Elämän…
Nanna Susi on viime aikoina itse listannut Facebook-sivulleen säännöllisesti hänestä kirjoitettuja artikkeleita ja haastatteluja: https://fi-fi.facebook.com/nanna.susi/. Sivua pääsee selaamaan ilman omaa Facebook-tiliäkin. Voit kysellä siellä mainittuja lehtiä omasta kirjastostasi. Viimeisimpiä ovat ainakin olleet Koti ja keittiö -lehden numero 1/22, Eeva -lehden lokakuun numero 2021 ja Voi hyvin -lehden numero 8/21. Tämän lisäksi netistä löytyy Nanna Suden nimellä hakemalla joitakin hänen eri lehdissä julkaistuja haastattelujaan kokonaisuudessaan. Tässä ainakin Oma aika -lehden haastattelu huhtikuulta 2021: https://omaaikalehti.fi/nanna-susi-olen-opetellut-ymmartamaan-suomalais…, Kirkko ja kaupunki -lehden…
Lienee aika mahdotonta määrittää, kuka Yhdysvaltojen presidenteistä olisi maailmanlaajuisesti tunnetuin. Tunteminenkin on hankala määritelmä: riittääkö, että nimi tunnistetaan Yhdysvaltojen presidentiksi, vai pitäisikö hänestä tietää myös jotakin?
Tein jonkinlaiseksi suuntaa antavaksi kokeeksi Google-hakuja Yhdysvaltojen presidenteistä John F. Kennedyyn asti, ja otin mukaan myös George Washingtonin. Hakutuloksia tuli tällaisia määriä:
Donald Trump 424 000 000 tulosta
Barack Obama 172 000 000 tulosta
George W. Bush 59 200 000 tulosta
Bill Clinton 32 800 000 tulosta
George H. W. Bush 50 100 000 tulosta
Ronald Reagan 24 600 000 tulosta
Jimmy Carter 11 500 000 tulosta
Gerald Ford 3 100 000 tulosta
Richard Nixon 13 600 000 tulosta…
Ensimmäiset sivuvaunulliset moottoripyörät tulivat Suomessa poliisin käyttöön jo 1920-luvulla. Poliisimuseon verkkosivuilla on pdf-artikkeli poliisiajoneuvojen historiasta, jossa myös kuva näistä vanhimmista sivuvaunullisista poliisimoottoripyöristä: Suomalaiset poliisiajoneuvot: autot ja moottoripyörät – merkkejä joka lähtöön.
Poliisin moottoripyörien valtamerkkinä oli Harley-Davidson; näin myös 1950-luvulla, jolloin Helsingin olympialaisia varten poliisin käyttöön hankittiin muutamia uusia sivuvaunullisia Harley-Davidson -pyöriä. Kuva näistä sivuvaunullisista poliisimoottoripyöristä löytyi Finna.fi -hakupalvelun kautta:
https://finna.fi/Record/nurmijarvi_mui.mui-84293
…
Kyseinen teksti on Platonin Valtio-teoksen seitsemännestä kirjasta (518a), jossa Sokrates esittelee Glaukonille niin sanotun luolavertauksen. Lainaamasi englanninkielinen käännös katkeaa ehkä hieman liian aikaisin alkuperäiseen kreikankieliseen tekstiin nähden. Marja Itkonen-Kaila (teoksessa Platon, Valtio, Otava 1999) on kääntänyt tekstikohdan seuraavalla tavalla:
"Järkevä ihminen muistaa, että silmien häiriötiloja on kahdenlaisia, kahdesta eri syystä johtuvia: joko siitä, että siirrytään valosta pimeyteen, tai päinvastoin. Hän ottaa huomioon, että sama koskee myös sielua, ja siksi hän ei rupea tyhmästi nauramaan nähdessään sielun, joka ei pysty hämmennyksissään näkemään jotakin asiaa."
Saa siteerata tarvittaessa koko runon. Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeutta käsittelevä pykälä 22 on sanamuodoiltaan harkitun väljä.
"Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Sitaattioikeus on tarkoitettu tekijänoikeuden edelleen suojeleman aineiston käyttöön tilanteissa, joissa asian havainnollistamiseksi on välttämätöntä esittää suojattua sisltöä. Ilmaisu "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" sallii myös koko teoksen lainaamisen, toisin kuin usein luullaan. Käytännössä koko teoksen lainaaminen tulee kysymykseen juuri runojen ja kuvien kohdalla, koska esimerkiksi maalaukseen viittaaminen näyttämällä siitä vain yhtä nurkkaa olisi epätarkoituksenmukaista.
Kun…
Useat kovakuoriaislajit pystyvät aikaansaamaan hankausääniä, jotka syntyvät liikutettaessa eri ruumiinosia vastakkain – esimerkiksi peitinsiiven tyviosaa etuselkää vasten. Näin syntyvät äänet on tulkittu kuuleville vihollisille tarkoitetuiksi pelotusääniksi. Kuuloaistin olemassaoloa kovakuoriaisilta ei ole ehdottoman varmasti todettu, olkoonkin, että joillain yksittäisillä lajeilla – kuten esimerkiksi kuolemankellolla – on havaittu jonkinlaista alkeellista äänentajuamista.Lähde: Åke Sandhall & Carl H. Lindroth, Kovakuoriaiset
Vanhemmillakin merkkikohtaisilla autonkorjausoppailla on yllättävän paljon kysyntää. Lainaamasi kirja kiertää vielä aktiivisesti lainassa, eikä se ole menossa poistoon lähiaikoina. Kirjastossa ei muutenkaan poisteta kirjoja myyntiin asiakkaiden pyynnöstä, vaan silloin kun katsotaan, että kirja ei enää kierrä tai se on vanhentunut. Joskus kirjaston poistomyynnistä voi löytää jonkun autonkorjausopaan, jos niitä on aikoinaan hankittu useita ja kysyntä on vähentynyt. Autonkorjausoppaita kannattaa kysellä myös antikvariaateista.
Alkuperää ei tiedetä varmasti, mutta kyseessä voi olla muunnos nimistä Mona.
Nimestä Mona kerrotaan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön -teos (Gummerus 2007) kertoo, että Mona-nimen alkuperästä on useita eri teorioita. Se voi olla yksinkertaisesti lyhennös etunimestä Monika, joka saattaa tulla kreikan sanasta ”monachos” (’yksinäinen’, ’munkki’) tai olla tuntematonta foinikialaista alkuperää. Toisaalta Mona voi olla lyhennelmä vaikkapa nimestä Ramonasta.
Monnan alkuperäksi on arveltu myös sanaa Madonna, joka italian kielessä oli yleisessä käytössä myös lyhennetyssä muodossa Monna (esim. Madonna Beatrice = Monna Beatrice).
Kolmas vaihtoehto on iirinkielinen nimi ”Muadhnait”; ”muadh” merkitsee ’jalosukuista’.
Nimi Mona on…
lähtökohtaisesti luonnonvaraisia eläimiä ei saa pitää lemmikkeinä. Suomessa on tällainen laki:https://sey.fi/luonnonelaimet/usein-kysyttya-luonnonelaimista/luonnonvaraisia-elaimia-koskeva-lainsaadanto/Samanlainen laki lienee voimassa Ruotsissakin, yleensä EU-alueella on yhtenevät lait.Tämän artikkelin perusteella villieläimet pitäisi vapautta 48 tunnin jälkeen tai toimittaa ammattilaisten hoitoon.https://www.svt.se/nyheter/lokalt/ost/fa-viltrehabiliterare-i-ostergotl…
Herbert Lomas on kääntänyt englanniksi Pentti Saarikosken runon, joka alkaa rivillä Minä rakastan sinua kuin vierasta maata (kokoelmasta Mitä tapahtuu todella?, 1962).
Englanninnos on luettavissa teoksista Territorial song : contemporary writing from Finland (sel. & transl. by Herbert Lomas, 1981, s. 56) ja Contemporary Finnish Poetry (edited & translated by Herbert Lomas, 1991, s. 182).
https://finna.fi/
Sabja on hindinkielinen nimi Basilikalle. Löysin myös sivuston, jolla kerrotaan että:"Sabja Seeds or Sweet Basil or Tukmaria Seeds or Falooda Seeds"
Sweet basil kääntyy latinaksi Ocimum basilicum. Latinalisella nimellä löytyy suomeksi tietoa mm. Puutarhanetistä. Sivuston mukaan:"Basilika on miedon makuinen ja monille tuttu yrtti. Sen suuret ja pehmeät lehdet ovat joko vihreät, violetit tai viininpunaiset. Basilikasta on olemassa myös eri makuisia lajikkeita, esimerkiksi sitruunan tai kanelin makuista basilikaa; kanelibasilika omenaruokiin, jälkiruokiin ja juomiin. Sitruunabasilikassa tuoksuu ja maistuu voimakas sitruunainen aromi. Maustebasilikalta löytyy kymmeniä eri alalajeja ja satoja lajikkeita." …
Rikhard Ruskeepään musiikin nuottijulkaisuja ei oikein tahdo löytyä. Julkaisussa Laulamme ja leikimme : Lasten lauluja ja laululeikkejä / Jouko Pesola - Joonas Kokkonen ; Nuotit piirtänyt Hugo Aure. Nuotti | Valistus | 1958 on lastenlauluja: Paimenpoika (Hoi poika, poiuka punapaitainen), Lapselle, Toivomuksia, Lapsen iltavirsi.
Finnasta en löytänyt tietoja kantaatista. Sen sijaan löysin Doriasta vanhan Kansalliskirjaston nuottikokoelman paikkaliput -nimisen tiedoston, jossa on Amerikan suomalaiset kuorolaulut ja sen perässä Kantaatit -kortisto skannattuna. Siellä on kortti Ruskeepää, Rikhard, Kantaatti koulun vihkiäisjuhlaan. Sanat: Emma Vuollekoski Porvoo, WS, 50. 8:0, (4 s.). Kansalliskirjastosta voisi tiedustella,…
Satu löytyy ainakin kirjasta H.C. Andersen: Kuusen tarina. Kuv. Bernadette. Julkaisija Lasten Keskus 1990.
Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Hämeenlinnan kirjastoista osoitteessa: http://webkirjasto.htk.fi/
