Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kertoo, että etunimi Natja on alkuperältään samaa perua kuin Nadja ja Nadia. Ne kaikki ovat lyhentymiä nimestä Nadezda, jonka merkitys on venäjäksi ’toivo’.
Saamelaisilla on käytössä kaksi rinnakkaista nimiperinnettä. Saamelaisiin kutsumanimiin kuuluu määriteosa, joka on usein vanhemman ja tavallisesti myös isovanhemman nimi: esim. Kaabi Isá Onni (Kaaperin Iisakin Onni). Saamelaisen nimen yhteydessä ei käytetä sukunimeä.
Lisäksi kaikilla on lähtökohtaisesti myös länsimainen nimi, joka koostuu etunimistä, mahdollisista välinimistä ja sukunimestä/nimistä. Saamelaisten sukunimien juuret ovat usein saamenkielisissä etu- tai paikannimissä, mutta niiden kirjoitus- ja äänneasu on Suomen puolella tavallisesti suomalaistettu (esim. Aikio, Näkkäläjärvi). Kolttasaamelaisilla ja Kuolan saamelaisilla sukunimet muodostuvat usein henkilönnimestä ja venäjänkielisestä -ov tai -ev -johtimesta (esim.…
Vastaussten määrä viime vuosina 1.1.-19.11.:2024 57692023 62322022 56592021 58452020 5150Vastausten määrässä on ollut tämän vuoden aikana jonkun verran laskua. On vaikea sanoa, johtuuko se tekoälysovelluksesta vai muista tekijöistä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on rajallinen vastaajakunta ja olemme rajoittaneet selvemmin toimintaamme nimenomaan palvelulupauksemme mukaiseksi, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta. Tämä on rajoittanut jonkin verran keskustelutyyppisiä yhteydenottoja. Vastausten määrässä näkyy nousuja ja laskuja 2020-luvulla muinakin vuosina, ennen tekoälysovellusten avautumista yleiseen käyttöön.Tekoälyn vaikutus saattaa alkaa näkyä tulevaisuudessa enemmän. Seuraamme tihannetta.Kysy…
Kotikirjaston kokoa ei ole määritelty missään. Kirjastoja voi olla hyvin monen kokoisia ja kotikirjastoista puhuttaessa omistajansa näköisiä. Laajana kotikirjastona voitaneen pitää tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia iteitä käsittäviä kirjakokoelmia, jollaisista silloin tällöin lukee tiedotusvälineissä.
Aiheesta on kysytty myös Kysy.fi-palvelussa.
http://www.kysy.fi/kysymys/kotikirjasto
Hei!
Oikein olet hakenut mutta ei tärppää. Siispä tee seuraavasti : tule käymään Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston toiseen kerrokseen (musiikki),osoite Linnankatu 2, taiteiden talo. Haetaan sinulle nuotti (johon sisältyvät sanat)ko. laulusta. Merikannon Laatokka löytyy mm. Suuresta Toivelaulukirjasta nro 15.
Jonkun arvion mukaan vain prosentti Suomen metsäalasta on koskematonta metsää. Niistä suuri osa suojelualueilla. Suojelualueista suurin osa on valtion mailla. Metsähallituksen hallinnoimiin kansallispuistoihin on rakennettu polkuja, siltoja yms. Liikuntavammaisten liikkuminen on otettu huomioon. Retkipaikkaa suunnittelevan kannattaa käydä läpi Kansallispuistoja esittelevä sivu https://www.luontoon.fi/kansallispuistot . Kohde-esittelyissä on kuvaukset alueen luonnosta ja historiasta sekä palveluista. Reitti- ja palvelukuvaukset kannattaa lukea huolella. Joidenkin kohteiden alueella pääsee liikkumaan pyörätuolilla.
Aarnimetsien suojelemiseksi perustettu yksityinen Luonnonperintösäätiö on hankkinut…
Lokit ovat lähes kaikkiruokaisia ja ne syövät sitä ravintoa, jota helpoimmin on saatavilla. Avainsanoja lokkien ravinnonhankinnassa ovat kekseliäisyys ja joustavuus. Kaupunkien keskusta-alueilla eläville lokeille on tarjolla niin paljon helposti saatavilla olevaa ravintoa talousjätteestä linnunpoikasiin ja torien myyntipöytien antimiin, ettei niiden tarvitse välttämättä koskaan vaivautua hyödyntämään kalastustaitojaan – saatikka tehdä pitkiä ruoanhakumatkoja kaikkein välittömimmän elinpiirinsä ulkopuolelle.Kirjallisuutta: Riku Cajander, Lokkien maailma
According to the Finnish national bibliography (FENNICA) there is
only one translation, a radio play based on this novel. The finnish
title is "Paljastava sydän"
Here's the record from FENNICA:
TEKIJÄ: Poe, Edgar Allan
NIMEKE: Paljastava sydän : novelli / kirj. Edgar Allan Poe ;
Yleisradiolle suom. Pekka Markkula ; [dramaturgi:] Ari Koskinen
JULKAISTU: [Hki] : Yleisradio, 1984
ULKOASU: [2], 8 lehteä ; 30 cm
ALKUTEOS: The tell-tale heart
ISBN: (nid.)
NBN: f860037
UDK: 820-2
Kolmas maailma -antologian ilmestymisen aikoihin "tellu" oli yksi television kutsumanimistä, joka sittemmin on jäänyt vähemmälle käytölle. Tellukeskus tarkoittaa siis televisiokeskusta. Guadalupe Amorin kertomuskokoelmassa Galería de tîteres (1959) ilmestyneen tarinan alkuperäinen nimi on Televicentro.
Leimallisesti savolainen sana "tellu" ei millään muotoa ole ("töllö" taitaisi osua lähemmäs), mutta puhekielisenä se on kaiketi ollut riittävän epämuodollinen Matti Rossin suomennokseensa tavoittelemaa murteellista sävyä ajatellen. Murresanakirjoista "tellun" voi löytää ainakin Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjasta Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii.
International Youth Service (IYS) on varmaan oikea paikka ottaa yhteyttä.
Sieltä välitetään sinulle toiveittesi mukaisia kirjeenvaihtoystäviä.
IYS:n nettisivut ovat osoitteessa:
http://www.iys.fi
Postiosoite IYS:lle on IYS (International Youth Service)
PL 125 20101 Turku
Vielä email-osoite : iys@iys.fi
Toivottavasti saat kivan/kivoja kirjeystävän/-ystäviä!
Kyseessä voisi olla Brittiläinen Hammer Films –firman tuottaman Journey to the Unknown –sarjan osa. Sarjan useita episodeja muokattiion televisiolle kaksiosaiseksi tv-elokuviksi. Episodin nimi oli ’Matatakin is coming’, suomenkielisestä nimestä ei valitettavasti ole tietoa. June (Vera Miles) huomaa olevansa on loukossa yön yli kirjastossa. Matakitas-demoni on siirtänyt kirjaston ajassa 1920-luvulle. Pyskopaatti on murhannut nuoria naisia 1920-luvulla, demoni tarvii vielä yhden uhrin. Kalenterin päivä on sama kuin 1920-luvun viimeisen murhan päivä.
Matakitas Is Coming = Journey to the Unknown (Part 9)
Ohjaus: Michael Lindsay-Hogg
Näyttelijät : Vera Miles; Gay Hamilton; Leon Lissek; Lyn Pinkney; Dermot Walsh; John Junkin; Donald Eccles;…
Tähän ei löytynyt kirjallisuudesta selkeää vastausta, joten kysyin neuvoa alan asiantuntijalta. Kapteeni Jussi Pajunen, ilmatorjuntaupseeri ja sotatieteiden tohtori kertoi seuraavaa:
"Yksiselitteistä vastausta ei ole, koska yksikkötyyppejä ei ollut vielä vakioitu. Tämä johtui osittain suuresta kalustokirjosta. Kysymyksestä ei tullut esiin se, koskeeko kysymys raskaita vai kevyitä ilmatorjuntapattereita vai molempia.
Yleispätevänä vastauksena voisi esittää sen, että ilmatorjuntapatteriin kuului yksikkötyypistä ja ajankohdasta riippuen yleensä 3-6 ilmatorjuntatykkiä. Tästä poikkeuksen teki jatkosodan lopulla kokeiltu suurpatteri, jossa oli 12 ilmatorjuntatykkiä.
Yleisenä trendinä oli se, että raskaat ilmatorjuntapatterit siirtyivät kohti…
Ruotsalaisen valkoisen hiihtoasun taustalla on tarina. Ensimmäinen valkoisessa puvussa kilpaillut oli Per Erik Hedlund, joka saapui starttiin olympialaisissa St. Moritzissa vuonna 1928 valkoisessa kevyessä hiihtoasussa, jonka hänen kotipaikkakuntansa naiset olivat hänelle ommelleet. Hiihtomaajoukkueen johtajat yrittivät kieltää häntä hiihtämässä valkeassa asussa, muut kilpailijat kun hiihtivät paksuissa harmaissa vaatteissa. Lopulta kunnon riitelyn jälkeen Per Erik sai kuitenkin startata valkoisissaan ja kevätauringon lämmössä hän pärjäsi kevyemmässä hiihtoasussaan niin hyvin, että voitti kilvan ylivoimaisesti ja saavutti Ruotsin ensimmäisen hiihtomitalin olympialaisissa talvikisoissa. Tarinan mukaan hän maaliin saavuttuaan sanoi yhdelle…
YLE Areenan ohjelmia saa jakaa sosiaalisessa mediassa silloin, kun siihen on tarjottu erikseen mahdollisuus omalla jakopainikkeellaan.
Lisätietoja Yleisradion sisältöjen tekijänoikeuksista.
Verkkolehtien artikkeleita on sallittua jakaa samanlaisella periaatteella käyttämällä lehtien tarjoamia omia jakopainikkeita tai linkkejä.
Lisätietoja esimerkiksi Uutismedian liiton tekijänoikeussivulta.
Hei
Kirjastot.fi:n kautta ei voi lainata kirjoja. Jos haluat lainata kirjan Lahden kaupunginkirjastosta suosittelen menemään lähikirjastoosi ja pyytämään heitä kaukolainaamaan kirjan. Tämä saatta olla maksullinen palvelu.
Painettuja ilmakuvakarttoja eri alueilta ja aikakausilta on kirjastoissa hyvin rajoitetusti. Verkkopalveluista on enemmän apua. Jos etsit Helsingin kaupungin alueen ilmakuvia, niin tältä sivustolta voi tutkia niitä vuosilta 1932-2014: https://dev.hel.fi/ilmakuvat/#8/60.184/24.995
Historiallisia ilmakuvia eri puolilta Suomea on katsottavissa tässä palvelussa. Ilmakuvien saatavuus vaihtelee alueen ja vuoden mukaan: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=1&coord=525406_7159061&m…
Ilmakuvia on alueesta riippuen saatavilla 1930-luvulta lähtien. Maanmittauslaitokselta voinee tiedustella tarkemmin tietyn alueen ilmakuvista: https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-…
Kovin paljon henkilötietoja runoilija ja kääntäjä Jean-Pierre Rousseausta ei valitettavasti löytynyt. Seppo Lappalaisen kanssa yhteistyössä tehdyssä runokokoelmassa Les oreilles de souris = Hiirenkorvat (1977) kerrotaan, että hän on syntynyt 28.12.1944 Caudéranissa, Ranskassa, julkaissut runoja Ranskassa sekä toiminut kielen opettajana ja puutarhurina Suomessa.
Pohjois-Karjalan jälkeen Rousseau toimi ranskan kielen lehtorina Tampereen yliopistossa lukuvuoteen 1982-83 saakka. Häneltä on julkaistu useita runokokoelmia ranskalaisten kustantajien kautta: esikoisteos Herbier ilmestyi vuonna 1977; toistaiseksi viimeisin on 2015 julkaistu L'ame partagée. Vuonna 2004 ilmestyneen Leino-valikoiman lisäksi Rousseau…
Seuraavista teoksista voisi olla hyötyä:
- Inkinen: Vertti - käsikirja ryhmäohjaajille, Profami, 2005
- Jähi: Työstää, tarinoida, selviytyä – vanhemman psyykkinen sairaus lapsuudenkokemuksena, Tampere University Press, 2004
- Kuronen: Leikki-ikäinen lapsi ja psyykkisesti sairas vanhempi - satukirja lapsille, Savonia-ammattikorkeakoulu, 2004 (Sisältää sadun Jouni ja taikakivi)
- Niemelä: Pienilläkin padoilla on korvat, Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto, 2000
- Näkymätön lapsi aikuispsykiatriassa / toim. Matti Inkinen, Tammi, 2001
- Söderblom: Lapsi masentuneen vanhempansa kanssa vertaisryhmässä, Profami, 2005
- Tepa tahtoo tietää / teksti: Minna Hintsala, MLL, 2002
Tytti Solantaukselta on myös kirja Mikä meidän vanhempia vaivaa? –…
Aihetta on käsitelty mm. seuraavissa julkaisuissa:Halme, Liisa, Pankkisääntely ja valvonta : oikeuspoliittinen tutkimus säästöpankkien riskinotosta / Liisa Halme. - Väitöskirja : [Helsinki] : Suomen Pankki, 1999 - (Bank of Finland studies. 15.) - Väitöskirja : Helsingin yliopisto, 1999. ISBN 951-686-607-7Saatavilla verkossa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201408071707Heino, Timo-Erkki. Säästöpankkikäräjistä tuli kallis erehdys. // Kanava. - ISSN 0355-0303. - 38(2010) : 3, s.30-35Artikkelin metatiedot verkossa: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/E5L94EE3CUJY25T3D8U13L98QN2IX1I2…Oikeudenkäynteihin liittyvät julkiset asiakirjat ovat saatavilla tuomioistuinten arkistoista: https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/yhteystiedot.…
Mitään eksaktia vastausta kysymykseen ei löytynyt, mutta Hautaustoimilaki 6.6.2003/457 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457?search[type]=pika&s… edellyttää toisen pykälän toisessa momentissa, että "Vainajan ruumista ja tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla." Saman lain 23 § Hautausjärjestelyt ensimmäisessä momentissa sanotaan, että "Jollei vainaja ole eläessään nimenomaisesti toivonut tietyn henkilön huolehtivan hautaamiseen, tuhkaamiseen ja tuhkan käsittelyyn liittyvistä järjestelyistä, voivat järjestelyistä huolehtia vainajan eloonjäänyt puoliso tai kuolinhetkellä vainajan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt henkilö sekä lähimmät…
