Käyt lähimmässä kirjastossa, esität lainauskortin ja kerrot, millaisen aliaksen haluat. Yksisanaiset ovat parempia kuin kaksiosaiset, siis mielummin "Lukutoukka" kuin "Aleksis Kivi". Edellytys on, että alias (eli nimimerkki) ei ole kenenkään käytössä ennestään, tämä tarkastetaan kirjastossa.
Valitettavasti löytämäni sivut olivat kaikki englanninkielisiä. Tässä kuitenkin google-kääntäjän tulkinta kiinteistösijoitus sivustolta:
"Muuttuuko kiinteistön ostoprosessi Brexitin seurauksena?
Ei. Brittien, jotka ostavat kiinteistöjä Espanjassa, on edelleen noudatettava samaa ostoprosessia.
Omistan kiinteistön Espanjassa - vaikuttaako Brexit oikeuksiini asunnon omistajana?
Ei, se ei tule. Omistusoikeudet eivät ole koskaan sidoksissa asuinpaikkaan. Kaikilla Espanjan kiinteistöjen omistajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet riippumatta siitä, mistä he ovat kotoisin.
Onko verovaikutuksia?
Kiinteistön omistamiseen ei liity verovaikutuksia. Ison-Britannian kansalaisten maksamien ulkomaisten tuloverojen osuus nousi kuitenkin 19…
Kyseisessä Hectorin kappaleen sanoituksissa näkyy tosiaan molempia, eli Jussia ja Reksiä huutamassa "Kommarit hirteen!". Se kumpi näistä on yleisempi on vaikea sanoa, mutta kappaleen alkuperäisessä äänityksessä vuonna 1974 ilmestyneellä Hectorock 1-levyllä huutaja on Jussi. Joten alunperin kappaleessa huutaja on Jussi.
Toisaalta vuoden 1991ilmestyneellä live-levyllä Hector: In Concert 1966-1991 - 25 years on tour, Hector laulaa "Reksi huutaa". Eli mies on itse käyttänyt niin Reksiä, kuin Jussia laulaessaan kappaletta. Mahdollista on, että kappaleen sanat ovat vuosien varrella eläneet ja muuttuneet huomaamatta tai sitten Hector on tarkoituksella muuttanut kyseisen lauseen. Se kumpi on yleisempi on aika vaikea selvittää. Alunperin huutaja…
Kirjastossa on jonkin verran selkokielellä kirjoitettuja ruotsinkielisiä kirjoja, jotka toimivat hyvin kielen opiskelun tukena. Osa näistä kirjoista on suunnattu alakoululaisille, mutta myös nuorten kokoelmassa on muutama selkokirja. Yläkoululaiselle sopivaa luettavaa voi hyvin löytyä aikuisten kokoelmastakin; esimerkiksi joistain suosituista dekkareista on tällaisia selkokielisiä versioita. Kirjoja voi hakea verkkokirjastosta hakusanoilla "lättlästa böcker".
Unohtuneiden käyttäjätunnusten ja salasanojen palautusta voi yrittää seuraavien ohjeiden avulla:
- https://support.microsoft.com/fi-fi/account-billing/unohdit-microsoft-t…
- https://support.google.com/accounts/answer/7682439?hl=fi
Voisiko kyseessä olla kirja Yömetsän aarre? Siinä jättiläinen ilkkuu tuota "Hähähää, aarrettani ette saa!". Kirjan kannessa on jänis ja kuvitus ja kansi ovat tummahkoja.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Googlettamalla löydät halutessasi kansikuvan.
Kirja voisi olla Iloinen eläinkuvasto -sarjassa julkaistu Pikku lemmikit (Weilin+Göös, 1967). Siinä on aukeaman kokoisia valokuvia eläimistä ja kunkin kuvan eläimeen liittyvä runo, jonka on riimitellyt Kirsi Kunnas: Hamsteri, Kissat, Puppeli Pupu ja suku, Kananpoikia, Koirien huolia, Ankanpojat ja Orava.
Kasvien mikrolisäyksestä Oulun kaupunginkirjastossa löytyi ainoastaan:
- Haapala, Tapani: Pohjoisten puuvartisen kasvien mikrolisäys. Hki, 1992
Saatavuus selviää aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Voit katsoa asiasanalla mikrolisäys esim. Oulun yliopiston kirjastosta http://pc124152.oulu.fi/cgi-bin/hyperlib/www.exp?28065 , josta löytyi esim.
- Kyte, Lydiane: Plants from test tubes : an introduction to micropropagation, 1996
- Ryynänen, Leena: Cryopreservation of buds and in vitro shoot tips of Betula pendula. Punkaharju : Finnish Forest Research Institute, Punkaharju Research Station, 1999 (KT-paino). - 59, [50] s. : kuv. ; 25 cm. - (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja, ISSN 0358-4283 ; 728). Diss…
Kuvailemallesi ristille en löytänyt (enkä liioin ole koskaan kuullut) mitään erityistä nimeä; kyseessä on vain perinteinen ortodoksinen hautaristi.
https://www.ortodoksi.net/index.php/Kuoleman_kohdatessa#Hautaristi
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK1899_255
http://puuristit.com/
Pientä majaa muistuttava hautamuistomerkki puolestaan on nimeltään grobu eli grobnitsa:
https://www.ortodoksi.net/index.php/Grobu
Jos kuolleella henkilöllä ei ole perillisiä, eikä hän ole tehnyt testamenttia, hänen omaisuutensa menee perintönä valtiolle. Valtiolle meneviä kuolinpesiä hoitaa Valtiokonttori. Henkilön kuoltua on siis aluksi selvitettävä hänen perillisensä. Perilliset selvitetään tekemällä täydellinen sukuselvitys, minkä voi tehdä kuka tahansa. Virkatodistuksia voi myös ryhtyä keräämään jokainen, jonka intressissä on löytää kuolinpesään oikeudenomistaja, joka voi päättää kuolinpesän asioista. Vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja asunnon tyhjentämisestä huolehtii sukuselvityksessä löytynyt perillinen. Mikäli sukuselvityksestä ilmenee, ettei perillisiä ei ole, tulee tehdä ilmoitus perillisittä kuolleesta henkilöstä Valtiokonttoriin. Valtiokonttori määrää…
Ihmisryöstöistä tai sieppauksista kertovia muistelmia löytyy esimerkiksi seuraavia:
Anna: Slave (2018)
Betancourt, Ingrid: Even silence has an end: [my six years of captivity in Columbian jungle] (2010)
Eriksson, Isabel, pseudonyymi: I bunkerläkarens våld: den sanna historien bakom rubrikerna (2017)
Jaakola, Marissa: Takaisin valoon: kaapatun suomalaisnaisen selviytymistarina (2018)
McCann, Kate: Madeleine: kuka vei tyttäremme? (2012)
Ali, Latifa: Betrayed: escape from Iraq (2013)
Muista rikoksista:
Sales, Nancy Jo: The Bling Ring: how a gang of fame-obsessed teens ripped off Hollywood and shocked the world (2013)
Berry-Dee, Christopher: Dead men walking: true stories of the most evil men and women on Death Row (2008)
Bilton,…
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastosta löytyy Kritiikin uutiset-lehden
vuosikertoja vuodesta 1991 lähtien. Vanhempia Vuosikertoja voit tiedustella
Yliopiston pääkirjastosta, Fabianink. 35, 2.krs., puh. 19123196.
Marko Palokangas kirjoittaa Kylkirauta-lehdessä 2/2018 Perinnetietoutta -palstalla talvisodan aikana lomia myönnetyn tiukoin perustein ja lukumääräisesti varsin vähän. Rautatieliikenteestä ja -kuljetuksista sota-aikana yleisellä tasolla on kirjoitettu enemmän. Alla listattuna muutamia ehkä keskeisiä lähteitä. Esimerkiksi Pasi Tuunaisen artikkelissa kerrotaan myös lomakuljetusten haasteista Kouvolan-Viipurin rataosalla talvisodan aikana. Suomen Sotahistoriallinen Seura on digitoinut arvokasta muistitietoa sisältävän Kansa Taisteli -lehden sekä sen julkaisemattomien kirjoitusten arkiston. Näistä julkaisemattomista teksteistä löytyi kertomus lomamatkasta Laatokan rintamalta helmikuussa 1940: Kirjoitus_0123.pdf (sshs.fi) .…
Kappale on nimeltään Koivu ja sen on säveltänyt Reijo Määttä ja sanoittanut Eero Kuoppamaa.Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5430646?sid=5065681827
Helsingissä Keskustakirjasto Oodin Kaupunkiverstaalla on monipuoliset mahdollisuudet erilaiseen tee-se-itse -toimintaan ja laitteiden käyttöön. Käytössä on mm. kankaanpainantaan soveltuva vinyylileikkuri ja lämpöprässi. Vinyylileikkurilla voidaan valmistaa vinyylikuvioita ja -tekstejä, jotka on mahdollista painaa kankaaseen lämpöprässin avulla. Myös muita laitteita on käytettävissä, joilla voisi olla mahdollista valmistaa sabluunoita kankaanpainannan avuksi.
Kannattaa kysellä Kaupunkiverstaan henkilökunnalta tarkemmin eri laitteista ja mahdollisuuksista, esimerkiksi sähköpostitse: oodi.kaupunkiverstas@hel.fi tai käymällä paikanpäällä Oodissa.
Laitteiden varaaminen onnistuu mm. Varaamon kautta…
Vuonna 1835 ilmestynyttä Kalevalan vanhaa versiota pidetään ensimmäisenä suomenkielinenä teoksena, joka on käännetty kokonaan toiselle kielelle. Vanhan Kalevalan käänsi suomesta ruotsiksi M. A. Castrén vuonna 1841.
Jo tätä ennen Vanhasta Kalevalasta on ollut olemassa julkaisematon, ruotsinkielinen raakakäännös vuonna 1935. Lisäksi Kalevalan ensimmäisen runon 20 säettä on julkaistu Opetatud Eesti Seltsin pöytäkirjojen 1. Vihkossa vuonna 1940.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa ensimmäinen suomesta muulle kielelle käännetty teos on Lönnrotin kokoama Kanteletar, taikka, Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä. Tässäkin tapauksessa kyse on kuitenkin vain teoksen käännetystä osasta. Valikoima…
Vaihto-oppilastoiminnasta kertovat mm. seuraavat kotimaiset romaanit :
-Jaantila, Anu : Jenkkivuosi, Dear Sanna, Sanna ja Sam forever
Joutsen, Britta-Lisa : Taivas, mikä sisar WS 1969
-Lehtinen, Tuija : Mirkka, Masa ja Miss Usa O 1994
-Lehtinen, Tuija : Saimi ja Selma : tornihuoneen uusi kingi O 2018
-Lähteenmäki, Laura : Aleksandra suuri WS 2010
-Nuotio, Eppu : Venla T:n se ainoa oikea O 2015
Australia tapahtumapaikkana on mm. seuraavissa kirjoissa :
McCullough, Collen : Okalinnut
McKinley, Tamara teokset
Swan, Anni : Arnellin perhe
Turner, Ethel : Seitsemän sisarusta, Sisarusten varttuessa
Oikein sopivilta vaikuttaisivat Kalle-Karhun ja Kaisa-Kilpikonnan Salaisuuskirjat. Ne löytyvät digitaalisina, https://www.suojellaanlapsia.fi/post/kalle-karhun-ja-kaisa-kilpikonnan-…Muutama muu ehdotus:Julia Vuori, Sieni tunteiden aallokossaKobi Yamada, Olipa kerran ongelmaTom Percival, Vilhon pikku valheetEhkä hiukan isommille:Lola Odusoga, Lolan suuri salaisuusSari Airola, Voi Viivi!
Etsimäsi runo kuulostaa Väinö Mäkelän runolta "Pikku miehen sadepäivä", joka löytyy mm. näistä teoksista:
Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa. WSOY, 1949
Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta. WSOY, 1993
Tämän runon haluaisin kuulla. 3. Tammi, 2000
Kuudes Harry Potter -suomennos ilmestyy, kun suomentaja saa työnsä valmiiksi. Tarkkaa päivämäärää ei tiedetä. On arvioitu, että suomennos tulisi kauppoihin ensi vuoden (2006) alkupuolella.
