1. korinttolaiskirjeestä peräisin olevat säkeet on käännetty englanniksi lukuisia kertoja. Koko joukko englanninnoksia vertailtavaksi löytyy täältä: 1 Corinthians 13:4–7
Kirjoja kannattaa hakea asiasanalla: "akuhieronta", "vyöhyketerapia" tai "akupainanta" pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistokokoelmasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Haku antaa esim. seuraavia teoksia:
Tekijä: Crane, Beryl
Nimeke: Vyöhyketerapia
Tekijä: Pooley, Nicola
Nimeke: Shiatsu pieni käytännön opas
Tekijä: Sutton, Catherine
Nimeke: Healing with shiatsu
Sarah J. Maasin Valtakunta-sarja on sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoissa luokiteltu nuortenkirjallisuudeksi. Helmet-verkkokirjaston näkymä voi tässä asiassa hieman hämätä, sillä eri kaupungit käyttävät erilaisia merkintöjä (esim. Helsingin genreksi on merkitty "1.4 NUORET FANTASIA" ja Espoon "1.4 FANTASIA", mutta sijainniksi nuortenosasto, eli esim. "Lippulaiva nuo" tai " Herttoniemi nuo").
Kirjallisuuden kohderyhmien rajat eivät ole yksiselitteisiä, mutta Helmet-kirjastoissa nuortenkirjallisuuteen on käytännössä luokiteltu kirjat, joiden kohdeyleisöä ovat melko väljästi ajateltuna nuoret – sekä nuoremmat että jo aikuisuuden alussa olevat. Myös YA-kirjallisuus on Helmet-kirjastoissa useimmiten…
Toivottavasti seuraavista tiedoista on sinulle jotain hyötyä:
OECD:n julkaisu Revenue Statistics in Africa 2019.
https://www.oecd.org/ctp/revenue-statistics-in-africa-2617653x.htm
Vuoden 2016 laitosta voi lainata eduskunnan kirjastosta.
Tällaista kirjallisuutta olikin vaikea löytää kokoelmastamme. Hätä on tarpeen : kulttuuripessimismin nousu 1965-2015 / Tommi Uschanov. 2015 näyttäisi olevan melkein ainoita. Finna-haun tulos antoi myös ehdotukseksi Arthur Schopenhauerin, jonka filosofiaan voi tutustua teoksessa, Arthur Schopenhauer : elämä ja filosofia / J. E. Salomaa WSOY | 1944. Tuo teos on kuitenkin kadonnut Helmetistä.
Suosittelen käyntiä Kansalliskirjastossa, josta löytyy tieteellistä kirjallisuutta.
Haulla pessimismi ja tietokirjallisuus löytyvät teokset Finnassa (Mielensäpahoittajat poistettu hausta).
150 vuotta sitten eli 1860-luvulla Suomessa perustettiin lukuisia nykyisten Suomen kaupunginkirjastojen edeltäjiä eli kansankirjastoja. Tällä vuosikymmenellä syntyi 242 kansankirjastoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansankirjasto
Marjaana Karjalaisen kirjasta Kansankirjastojen kehitys Suomessa 1802-1906 (1977) löytyy tietoa tuon ajan kirjastoille sopivista kirjoista. Vuonna 1856 julkaistiin Sanomia Turusta -lehdessä ensimmäinen luottelo kansankirjastoille suositeltavista kirjoista. Luettelossa oli 120 kirjaa. Hengellinen kirjallisuus oli "lyhyyden vuoksi" jätetty pois, mutta luettelossa oli 34 taloutta käsittelevää kirjaa, 23 historiallista, 8 lainopillista, 11 luonnontieteellistä ja 44 kaunokirjallista teosta. (s. 68-69)
Vuonna 1861…
"Sinihappovaunu" oli syöpäläisten tuhoamista varten rakennettu vaunu, joka sisälsi sihihappokaasua. Ruotsalainen & Helin -toiminimi oli saanut luvan kaupungilla liikkuvan sihihappovaunun käyttöön vuonna 1933. Museoviraston sivuilta löytyy samalta vuodelta pari kuvaa sinihappovaunusta:
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/search/field:asiasana/value:%22sy…
Lähteitä ja lisätietoa:
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/files/20150507-YAM100211-1430992…
Hei,kirjastoissa kirjojen korjaamiseen käytetään yleensä yleisliimaa, kuten Erikeeperiä, harsoteippiä tai kontaktimuovia. Tärkeää on myös sidonnan muut vaiheet, esimerkiksi kuivuminen ja prässit. Kirjansitomiseen on olemassa myös erilisiä liimoja, kuten tämä:Kirjansidontaliima - Hobby PointTässä on myös kirjansidonnasta kuvitettu ohje vuodelta 2014:Inspiratikka: Kuvitettu ohje: KIRJANSIDONTA
Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Lukukirja kansan lasten alkeisopetuksen tarpeeksi (Herman Niemi) sekä
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola ja Eino Keskinen).
Runo löytyy myös netistä https://fi.wikisource.org/wiki/Isois%C3%A4n_neuvo (tällä sivulla runon tekijäksi on mainittu Herman Niemi, mutta tuossa ylempänä mainitun Niemen lukukirjassa tekijää ei mainita, vaan kirjaan runo on otettu Lasten kuvalehdestä).
Suoraa vastausta kysymykseen ei valitettavasti kirjallisuudesta löytynyt. Tikkakosken tehtaan sodanjälkeistä historiaa on sivunnut mm. Niina Naarminen väitöskirjassaan Naurun voima : muistitietotutkimus huumorin merkityksistä Tikkakosken tehtaan paikallisyhteisössä sekä Juha Pohjonen väitöskirjassaan Maanpetturin tie : maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut. Tehtaan saksalaissynteisten omistajien osakkeet päätyivät sodan jälkeen Neuvostoliitolle, josta tuli uusi osake-enemmistöinen omistaja. Narmisen keräämään muistitiedon mukaan tehtaassa noudatettiin tuohon aikaan esimerkiksi Neuvostoliiton mallin mukaisia viisivuotiskausia. Tehtaan uuden päätuotteen - ompelukoneen - asiamiesmyyntiä varten perustettiin Tikkamyynti Oy. Kesällä…
Laajaa suomen murteiden sanakirjaa ei valitettavasti ole. Mainitsemastasi Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt painettuna kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a – kurvottaa. Sanakirjan jatkoa julkaistaan nyt sähköisesti verkossa ja myös sanakirjan alkuosa liitetään vähitellen osaksi verkkosanakirjaa.
Lähteet:
https://finna.fi
http://kaino.kotus.fi/sms/
http://www.kotus.fi/?s=195
Arto Nyberg -ohjelma ei ole YLE:n omatuotantoinen ohjelma, vaan sitä tuottaa YLE:lle Production House -tuotantoyhtiö. Näin ollen kyseisen ohjelman tekijät eivät ole suoraan työsuhteessa Yleisradioon.
Maria Burgundilainen (1457–1482) nousi Burgundin herttuattareksi vuonna 1477. Ennen valtaannousuaan Maria joutui kuitenkin myöntämään Burgundiin kuuluneiden Alankomaiden säädyille (Staten-Generaal) tietyt privilegiot, jotka hänen edeltäjänsä olivat lakkauttaneet. Grand Privilège -niminen asiakirja antoi Alankomaiden säädyille oikeuden kokoontua ilman herttuan kutsua. Lisäksi se rajoitti hallitsijan valtuuksia asettaa veroja ja koota sotajoukkoja ilman provinssien suostumusta.
Vaikuttaisi siltä, että Grand Privilège -asiakirjalle ei ole vakiintunutta suomennosta. Kävin läpi sekä kirjaston kokoelmista että internetistä löytyviä suomenkielisiä lähteitä, mutta löysin maininnan kyseisestä asiakirjasta ainoastaan Johan Huizingan teoksesta "…
Kyseinen kohta on F. M. Dostojevskin Karamazovin veljesten toisen kirjan toisesta luvusta.
Lea Pyykkö on suomentanut kohdan näin. "Joka valehtelee itselleen ja kuuntelee omaa valhettaan, menee niin pitkälle, ettei erota enää minkäänlaista totuutta itsessään, eikä ympärillään [ja näin lakkaa kunnioittamasta sekä itseään että muita]."
Lea Pyykön suomennos on vuodelta 1976 ja em. lainaus on teoksen yhdeksännen painoksen (2007) sivulta 60.
Teoksesta on myös Martti Anhavan suomennos vuodelta 2017 ja V. K. Trastin suomennos vuodelta 1927.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
https://finna.fi/
Ohjauskelkkailun kansainvälinen lajiliitto International Luge Federation listaa sivuillaan 511 aktiivista kilpailevaa ohjaskelkkailijaa. Mukana luvussa ovat sekä yksilö- että parikelkkailijat ja sekä keino- että luonnonjääradoilla laskevat. Olympialaisissa lasketaan vain keinoradalla. Ensimmäisen kerran ohjaskelkkailu oli mukana Innsbruckin talviolymialaisissa vuonna 1964.
(http://www.fil-luge.org/index.php?id=394&L=&spname=&snation=&vergleich=…)
Liiton yhteystiedot: http://www.fil-luge.org/index.php?id=377
Wikipedian artikkeli ohjaskelkkailusta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjaskelkkailu
Bo Carpelanin teoksista kysymääsi sitaattia ei ole löytynyt. Vuoden 1960 Parnassossa (nro 6, s. 248) on Carpelanin artikkeli nimeltä Runon avoimuudesta. Siinä hän siteeraa vanhaa kiinalaista sananlaskua "miehestä joka ei mitään tiedä, on vuori pelkkä vuori, vesi pelkkää vettä ja puu pelkkä puu. Kun hän on saanut vähän opiskella ja oppia, ei vuori enää ole vuori, ei vesi enää vettä eikä puu enää puu. Mutta kun hänen ymmärryksensä on kypsynyt, on vuori jälleen vuori, vesi jälleen vettä ja puu jälleen puu."
Kysymäänne teosta ei tosiaan antamillanne tunnusmerkeillä ole helppo jäljittää. Kuvailunne perusteella kirja saattaisi edustaa viihde- tai jännityskirjallisuutta.
Jännitystä ja viihdettä tuotannossaan yhdisteleviä, paljon luettuja nykykirjailijoita ovat muun muassa Sidney Sheldon, Sandra Brown sekä Nora Roberts. Heidän teoksiaan on saatavilla suomeksi runsaasti.
Oivallinen dekkareihin keskittynyt internetsivusto on Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämä Dekkarinetti, joka sisältää muun muassa tänä ja viime vuonna suomeksi ilmestyneet dekkariuutuudet arvioineen, dekkarikirjailijoiden esittelyjä, dekkaripalkinnot, antoisan linkkihakemiston sekä tietoa käännösdekkareista:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/
Aarno Röngän…
Tullikoira ei saa palkkaa, mutta sen hoidosta aiheutuneita kuluja katetaan Suomen valtion budjettirahoituksella ja lahjoituksilla.LisätietojaTulli: Tullikoira https://tulli.fi/tutustu-tulliin/tehtavamme/tullikoirat
