Jyväskylän piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt avasi vuonna 1859 Jyväskylän säästöpankkiin lainakirjarahaston, jota kartutettiin pankin voittovaroista. Myöhemmin rahasto siirtyi kaupungille. Syyskuussa 1863 tohtori Schildt teki ensimmäisen kirjalahjoituksen kirjastoa varten ja julkinen lainaustoiminta alkoi seuraavana vuonna, jolloin annettiin lainaksi kolmisenkymmentä nidosta.
Kirjastotoiminta alkoi seminaarin yhteydessä lehtorien sivutoimena, varsinainen ensimmäinen kirjastonhoitaja oli lehtori K.G. Göös.
Lähde: Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto: Jyväskylän kaupungin kirjastolaitoksen vaiheita 1863 - 1988.
Viime viikolla ( 20.-26.8.2018) lainattiin kaikista Kouvolan kirjastoista yhteensä 27023 teosta ja yksistään Kouvolan pääkirjastosta lainaan meni 10659 teosta.
En löytänyt kirjastossamme olevista Juha Vainiota käsittelevistä kirjoista mainintaa tämän kappaleen sanojen merkityksestä. Laura Henrikssonin v. 2010 ilmestyneessä kirjassa Aivan kuin mainingit sois : Juhan Vainion laulujen äärellä on kerrottu laulusta lyhyesti. Henrikssonin tekstissä ei kuitenkaan mainita Villeä tai Aukustia, joten voi olla, että nimet eivät viittaa tiettyihin henkilöihin.
Laitoin kysymyksesi Juha Vainio -seuraan https://www.juhavainioseura.fi/, mutta en ole vielä saanut vastausta. Palaan asiaan, jos sieltä tulee selvyyttä kysymykseesi.
Jänis ja kuu löytyy teoksesta Tiitiäisen tuluskukkaro. Se sisältyy myös kokoelmateokseen Tapahtui Tiitiäisen maassa.LinkitTiitiäisen tuluskukkaro: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua96c9cd0-039c-4d28-9a3d-c848367f32a3Tapahtui Tiitiäisen maassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd47d25b-3e47-41bf-b395-2…
Kyseessä saattaisi olla Sven Wernströmin nuortenkirja Salaisten saari (De hemligas ö). Se on ilmestynyt suomeksi vuonna 1969 ja kertoo jokilaivaonnettomuudessa haaksirikkoutuvasta partiolaisjoukosta. Nuoret pelastautuvat saarelle, jossa he joutuvat viettämään pitkän ajan. He rakentavat majoja, metsästävät ja kalastavat. Kirveen lisäksi hakaneuloista valmistetut ongenkoukut nousevat arvoon. Pikku hiljaa muotoutuu yhteisö, joka kuitenkin riitautuu ja jakautuu kahteen, Håkan- ja Benka-nimisten poikien johtamaan joukkoon. Kaksi kilpailevaa joukkiota ajautuu lopulta suoranaiseen sotaan. Saarella oleskelun aikana ehtii syntyä myös vauva. Lopulta nuoret löydetään, ja uutistoimittajat ryntäävät paikalle tekemään juttua villi-ihmisten näköisistä…
Haminassa ei toiminut jatkosodan aikana varsinaista sotasairaalaa. Kyseessä on todennäköisesti Haminan alueella toimineen Jalkaväen Koulutuskeskus 17:n (Jv.Koul.K.17) sairaala, joka tunnettiin myös Haminan varuskuntasairaalan nimellä. Varuskuntasairaalaan toimintakertomus löytyy Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Valokuvia sairaalasta ei näyttäisi olevan puolustusvoimien SA-kuvien joukossa. Mahdollisia valokuvia voisi tiedustella esimerkiksi Haminan kaupunginmuseosta tai RUK-museosta.
Lisätietoja koulutuskeskuksen toiminnasta esim. Rela, M. (2006). Hamina, varuskuntakaupunki: 2 osa, [1930-luvulta 2000-luvulle]. Hamina: Kymimedia ja Jalkaväen koulutuskeskus 17:n asiakirjoista.
Rahanarvonmuuntimella voit laskea, minkä arvoinen tietyn vuoden rahamäärä on eri vuosina. Voi esimerkiksi muuntaa vuoden 1970 markat vuoden 2024 euroiksi. Rahanarvonmuunnin löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html.Verkosta löytyy myös muita valuuttalaskureita esim. https://muunna.com/3000 markkaa = 504 euroa
Kysymänne satu on nimeltään Kaupin linna ja se löytyy ainakin Rudolf Koivun teoksesta Rudolf Koivun satukirja. Kirjassa mainitaan sadun alkuperäksi "keskiaikainen joulutarina". Suomalaiset kansansadut 2 -teoksessa on samantyypinen tarina nimellä Kaupin kartanon tuho. Tämä versio on kuitenkin huomattavasti lyhyempi ja yksinkertaisempi.
Kuvauksesi perusteella kirja voisi olla Tuija Lehtisen Asvalttisoturi (Otava 1997). Kirjassa päähenkilö Kim ihastuu hieman vanhempaan punkkarityttö Saraan.
Lehtinen on myös kirjoittanut Sara-hahmosta erillisen kirjasarjan, jonka ensimmäinen osa on sara(at)crazymail.com (Otava 1998).
Asvalttisoturi-kirja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd3035e7-33df-4e73-9e9c-7…
Sara(at)crazymail.com-kirja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8d2937ad-4d25-43b3-8b28-d…
Hymni on ylistyslaulu alkuaan jumalille tai sankarille, sittemmin juhlava, aatteellinen laulu. Se voi siis olla sisällöltään hengellinen tai maallinen, esimerkiksi kansallishymni. Termiä hymni on käytetty myös virsistä. Virsi tai koraali on englanniksi hymn. Virsi on jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa tilaisuuksissa laulettava yhteislaulu, tekstin ja sävelmän muodostama kokonaisuus. Kristillisen virren juuret ovat Vanhassa ja Uudessa testamentissa sekä varhaiskirkon laulutraditiossa, johon kuuluu esimerkiksi hymni. Uskonpuhdistuksen myötä virrestä tuli kansankielinen seurakuntalaulu. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella virsi erotettiin tarkasti hengellisestä laulusta, mutta nykyään tarkka rajanveto on vaikeaa. Virsi ei lakkaa…
Satu Apon Ihmesatujen historiasta (SKS 2018) löytyy laaja artikkeli Lumikki-sadun alkuperästä ja erilaisista muunnelmista. Kamman ja myrkkyomenan
lisäksi Lumikki on yritetty ottaa hengiltä mm. granaattiomenan puolikkaalla ja myrkkyviikunoilla.
Kirjastoissa on useidenkin eri kustantajien julkaisemia "easy readereina" tunnettuja teossarjoja, joissa on ilmestynyt monenlaista kaunokirjallisuutta helpotetussa muodossa. Kirjoissa mainitaan, mitä tasoa kukin teos edustaa. Esimerkiksi perinteinen sarja, jonka nimi on yksinkertaisesti Easy Readers, on jaoteltu neljään tasoon:
A-taso perustuu 650 sanan sanavarastoon
B-taso: 1200 sanaa
C-taso: 1800 sanaa
D-taso: 2400 sanaa
Vastaavasti Penguin Readers -sarjassa on kuuden tasoisia teoksia:
1 Beginner: 300 sanaa
2 Elementary: 500 sanaa
3 Pre-Intermediate: 1050 sanaa
4 Intermediate: 1650 sanaa
5 Upper Intermediate: 2300 sanaa
6 Advanced: 3000 sanaa
Muita vastaavia sarjoja ovat esimerkiksi Collins English Readers,…
Sukunimen takaisin ottamista koskevat säännökset ovat muuttuneet useaan otteeseen.
Vuoden 1986 (694/1985) nimilain 10 § 2 kohdan mukaan sukunimi voitiin muuttaa uudeksi sukunimeksi, jos hakija selvitti, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena.
Oli siis mahdollista hakemuksella muuttaa avioliiton aikana sukunimeä, esim. ottaa tyttönimi takaisin, jos esitti sille perusteen. Hakemus tehtiin lääninhallitukselle (myöh. maistraatille) ja asiantuntijaviranomaisena toimi nimilautakunta.
Ennen vuoden 1986 nimilakia solmittuja avioliittoja koski lain 38 §:n mukainen ilmoitusmenettely:
”Vaimon oikeus ottaa…
Mary Elizabeth Frye ei koskaan julkaissut runoa tai suojannut sitä tekijänoikeudella, joten siitä ei ole alkuperäisenä eikä myöskään suomennoksena "oikeaa" versiota tai käännöstä. Tämä tieto on peräisin Poetry Libraryn sivuilta:
http://www.poetrylibrary.org.uk/queries/faps/#5
Aika usein Merikoira saattaa olla viittaus merimieheen (sea dog). http://vintti.yle.fi/yle.fi/blogit.yleradio1.yle.fi/aristoteleenkantapaa/sitaattivihje.html
Ainakin näin on runossa:
1 Merikoira veri koira soutaa ja joutaa
neitsy istuu kajutissa itkee ja huokaa
näkee hän isäns tullen pitkin merenrantaa
hyvä isä rakas isä lunasta minua täältä
Millä mit sinua lunastan Onpa kaksi hevoista
pane paras pantiksi ja lunasta minus täältä
Paremmin minä pidän parahasta hevosestan kun ainoasta tyttärestäni
https://books.google.fi/books?id=fhYyAQAAMAAJ&pg=RA2-PA9&dq=merikoira&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjrs5aPl5TjAhUHWZoKHeSLCkEQ6AEILzAB#v=onepage&q=merikoira&f=false
Raimo Jussilan Kalevalan sanakirja tuntee…
Syttyä sanan merkityksiä ovat mm. alkaa palaa, ottaa tulta, leimahtaa tuleen. Syttyä sana on tullut verbistä syteä, joka suomen murteissa ja lähikielissä on merkinnyt rivakkaa iskemistä. Aikoinaan tuli sytytettiin piikivellä iskemällä; syttää, sytyttää tarkoitti kipinöiden iskemistä piikivellä.
Lähteet:
Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Kielitoimiston sanakirja, osa 3 (2006)
Meri: Sanojen synty (2004)
Lasten tietokirjoja löytyi kaksi. Taina Huuhtasen Ennen vanhaan, Kirjayhtymä, 1980 sisältää kertomuksen lähdöstä Suomesta Amerikkaan sivuilla 54-57. William Kurelekin runsaasti kuvitetussa kirjassa Unelma uudesta maailmasta eli kertomus Pohjois-Amerikan eurooppalaisista siirtolaisista, Weilin+Göös, 1986 ei mainita mitään kansallisuutta erityisesti, mutta kirjoittajan vanhemmat ovat syntyisin Ukrainasta. Lisäksi Jennifer L. Holmin historiallisessa nuortenromaanissa Jokilaakson ainoa tyttö, Karisto, 2000 kerrotaan amerikansuomalaisista ja Erkki Rekimiehen nuorten seikkailukirjassa Hopeakynsi, 2. p., WSOY, 1970 kerrotaan suomalaisista uudisasukkaista kuten myös Eino Auerin seikkailukirjassa Hopeaperintö, Gummerus, 1935 ja J. K. Kulomaan…
HelMet-tietokannan selailu onnistuu myös niin, että ottaa lähtökohdaksi aineistolajin eli tässä tapauksessa DVD-levyt. Kirjoita tuon linkin päässä olevaan hakuruutuun (Hakusanat) sana DVDLEVY ja tulokseksi saat kaikki kokoelmassa olevat 17426 osumaa. Tämä ei tietenkään ole kätevää, ellei ole ylipäätään uutuuksista kiinnostunut, jolloin riittää kun valitsee tulosjoukosta vaihtoehdon JULKAISUVUOSI, jolloin ensin tulevat vuonna 2018 julkaistut, sitten vuonna 2017 jne. Tällä karkealla haulla tulevat elokuvien lisäksi kaikki sellaiset DVD-tallenteet, jotka eivät ole varsinaisia elokuvia.
Mutta tuota perushakua voi heti kärkeen rajata vuosiluvuilla tai yksittäisillä sanoilla kuten "DVDLEVY elokuvat". Nyt osumien määrä putoaa 10 105 kappaleeseen…
Leimassa lukee varmaankin K. Angerpuro. Helsingin Sanomissa, Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Hufvudstadsbladetissa on 1.2.1939 julkaistu ilmoitus, jossa kerrotaan, että Helsinkiin on perustettu uusi kello- ja kultaliike Angerpuro osoitteeseen Fabianinkatu 27.
Vanhoja sanomalehtiä pääsee tutkimaan osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu.
