Kirjassa
Luetaan yhdessä : satuja ja tarinoita / kuv. Eric Kincaid ; suom. Nora Rutanen. - Östersundom : Kirjalito , 1982. - ISBN 951-28-0785-8 (sid.)
on nuo sadut.
Helmet-aineistohaussa näkyy kirjan saatavuustietojen jälkeen muutamia asiasanoja, joilla pyritään kuvailemaan kirjan sisältöä. Kirjaston kotisivuilla http://www.lib.hel.fi on linkki Kirjaston erikoissivustot, joihin kuuluu mm Lastensivut, jotka sisältävät mm lukuvinkkejä sekä Sanojen aika -kirjailijatietokanta, joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Uutuuskirjaluettelo vaihtuu 15 - 17:n päivän välein.
Kielitoimiston ohjepankissa on ohjeena näin: "Kuntien, kaupunkien ja muiden asutusten nimiä on pyrittävä taivuttamaan siten kuin paikkakunnalla itse taivutetaan. Niinpä asutaan Laukaassa, mennään Enontekiölle, ollaan kotoisin Ylitorniolta ja vieraillaan Hikiässä". https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja…
Vaasassa sanotaan Suvilahdesta, ei Suvilahdelta.
Iitu on alkuaan Iidan(Idan) kutsuma- ja hellittelynimi, kuten myös nimet Iita ja Iisa. Virallisena etunimenä Iitu on yleistynyt vuosituhannen vaihteessa. Vuosina 2000-2008 Iitu-nimeä on annettu 148 kertaa, kun heitä koko 1900-luvun aikana on nimetty 67. Tiedot ovat kirjoista: SAARIKALLE, Anne Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. 2007. VILKUNA, Kustaa Etunimet. 4.uud.painos 2005.
http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Varauksen lukitusta voi käyttää silloin, kun haluaa estää varattua aineistoa saapumasta noudettavaksi esim. loman aikana.
Lukitus laitetaan päälle näin:
merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
WSOY:n julkaisemassa teoksessa Aarteiden kirja. 1 : Souda, souda Sorolaan (toim., sepittänyt ja suom. Martti Haavio) näyttäisivät olevan molemmat nämä lorut. Ensimmäisen nimi on Kirje Roomaan (loru alkaa näin: Laati Mikko Repoliin kirjeen Rooman kaupunkiin) ja toinen on nimeltään Molla-Maija. Teoksesta on otettu kaksi painosta, ensimmäinen vuonna 1956 ja toinen vuonna 1967.
Olisikohan kyse tästä kirjasta?
Hamletin esittäjä teatterissa on Asko Sarkola.
Sessanista en lisätietoja löytänyt, mutta parin vastaani tulleen kuvan perusteella arvelisin, että tämä villakoira Pullan esittäjä saattaisi olla kääpiösnautseri.
https://kavi.fi/fi/elokuva/102416-kiljusen-herrasvaki
http://s0.discshop.fi/img/front_large/88035/kiljusen_herrasvaki.jpg
http://www.koirarodut.org/schnauzers?images=schnauzers&i=2
Yksi kirja joka jokseenkin vastaa kuvaustasi on vuonna 1901 Tampereella Sampon kirjapainossa painettu kuvaraamattu, jonka on osaksi kuvittanut Gustave Doré.
Alla olevista linkeistä löytyy kuvia kyseisestä teoksesta:
http://www.tori.fi/pohjois-pohjanmaa/Kuvaraamattu_Doren_ym__kuvilla__19…
http://www.keltainenporssi.fi/search/antiikki-ja-taide/antiikkiesineet/…
http://www.huuto.net/kohteet/vanha-iso--kuva-raamattu-1901/346803801
Toinen kuvaustasi vastaava raamattu on WSOYn vuonna 1927 kustantama perheraamattu, jonka on myös kuvittanut Gustave Doré.
Kuvia kyseisestä teoksesta:
http://www.antikvariaatti.net/product.php?id=205498
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1239584
Molemmat yllä mainitut raamatut löytyvät Turun yliopiston…
Eräpäivä tarkoittaa päivää, jona maksuerä viimeistään on suoritettava. Kielitoimiston sanakirjan mukaan eräpäivän toinen muoto on erääntymispäivä. Näin ollen alkuosa erä- tarkoittaa siis erääntymistä (erääntyä = joutua maksettavaksi), mutta se voisi viitata myös erään (erä = erillinen osa, pyyntiosuus, määrä). Eräily tuskin liittyy eräpäivän etymologiaan lainkaan.
Erä-sanan alkuperästä lisää Suomen etymologisessa sanakirjassa.
Erääntyä-sanan merkitys Kielitoimiston sanakirjassa.
Lääneistä ja lääninhallinnosta voi kertoa aluehallinnon monivaiheisen muutoksen eräänä vaiheena. Melko kattavan katsauksen tarjoaa Valtiovarainministeriön Aluehallinto-sivusto Lisätietoa-linkkeineen:
http://www.vm.fi/vm/fi/13_hallinnon_kehittaminen/02_hallintorakenteen_k…
- Suomen Kuntaliiton kirjastotietopalvelun Kuntakirjasto-tietokannasta voi hakea esim. asiasanalla: lääninhallinto tai asiasanayhdistelmällä: hallinnonuudistus JA aluehallinto. Tietokanta osoitteessa: http://kirjasto.kuntaliitto.fi/FIN/search.htm
- kirjaston yhteystietoja: www.kuntaliitto.fi/kirjasto
- läänijaotuksen historiasta, aluejaotuksesta,lääninvaakunoista ja läänien entistä pääkaupungeista (hallintopaikka)Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_l%C3%A4%…
Google Lens -sovellus vei kysyjän lähettämässä kuvassa olevan hyönteisen jäljille. Kyseessä on melko varmasti sulkaperhosten heimoon kuuluva perhonen. Lajin määrittely onkin sitten kinkkisempää, sillä Suomen Lajitietokeskuksen mukaan Suomessakin on havaittu yhteensä 43 sulkaperhoslajia: https://laji.fi/taxon/MX.60637 Voisiko ko. laji olla esimerkiksi pietaryrttisulkanen (Gillmeria ochrodactyla): https://www.suomen-perhoset.fi/pietaryrttisulkanen/ Tai kärsämösulkanen (Gillmeria pallidactyla): https://www.suomen-perhoset.fi/karsamosulkanen/ Perhosten mailla -kirja kertoo, että sulkaperhosten ulkonäkö haljenneine, liuskamaisine siipineen on hyvin erikoinen. Sulkaperhoset ovat hentoja ja pitkäraajaisia, ja niiden lepoasento…
Sorority tarkoittaa sisarkuntaa, naisyhdistystä, mutta myös naisopiskelijoiden yhdistystä.
Suomessa mm. Suomen akateemisten naisten liitolla on yhteydet lähiyliopistoihin eri puolella Suomea.
Mitään erillisiä naisyhdistyksiä ei yliopistoissa ole, mutta jo opiskelijat voivat kuulua naisyhdistysten jäsenistöön. Linkkien kautta voi tutustua eri järjestöihin. http://www.naisjarjestot.fi/jasenjarjestot.html, http://www.akateemisetnaiset.fi/py.htm,
http://www.akateemisetnaiset.fi/linkit.htm
Kyllä Austenin Emma-romaani on kirjastoista saatavana myös suomenkielisenä kirjana. Helmet-kirjastoista sitä on lainattavissa kolmena versiona: vuosilta 1950, 1990 ja 1996.
Löydät tiedot kirjoista näin: mene Helmetin sanahakuun, kirjoita tyhjään ruutuun Austen Emma, valitse aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi.
Voit lukea vanhojen Helsingin Sanomien mikrofilmattuja numeroita Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Kirjastossa on digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Voit tulostaa mikrofilmiltä myös paperikopioita (0,50 € / kopio, koko A3). Voit varata itse koneen osoitteesta https://varaamo.hel.fi/. Valitse Pasilan kirjasto ja Mikrofilmien lukulaite. Henkilökunta opastaa sinua tarvittaessa laitteen käytössä.
Mikäli sinulla on lisää kysyttävää, voit ottaa yhteyttä suoraan Pasilan kirjaston lehtiosastolle. Kirjaston yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivustolta valikosta Kirjastot.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Etsimäsi satu on Oscar Wilden kirjoittama "Onnellinen prinssi", josta on useampia käännöksiä ja kuvituksia.
Erittäin hieno kuvitus ja Kirsi Kunnaksen oivaltava käännös löytyy seuraavasta painoksesta :
Onnellinen prinssi
The happy prince
Kirja
Wilde, Oscar ; Kunnas, Kirsi ; Janecek, Ota
Weilin+Göös 1969.
Ulkoasu
56 sivua : kuvitettu ; 29 cm
Kieli
suomi
Julkaisija
Hki : Weilin+Göös 1969
Kyseessä on luultavasti Jorge Amadon romaani Gabriela, kanelia ja neilikkaa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9a322c85-6c7b-40f5-aa9c-bc3911b7cb44
Kustantajantunnus voi olla jopa 7 merkkiä pitkä, joskin Suomessa kustantajantunnuksen maksimi on 5 merkkiä. Pitkän tunnuksen kustantajat ovat pieniä kustantajia, joilla ei ole tarvetta saada suuria määriä julkaisuntunnuksia. Suurilla kustantajilla on puolestaan lyhyt tunnus.
Julkaisun (kirjan) tunnus voi olla 1-7 merkkiä pitkä, joten yhden kustantajan käytettävissä olevien numeroiden määrä vaihtelee kymmenestä kymmeneen miljoonaan.
Suomessa otettiin vuonna 1989 käyttöön maan 951-tunnuksen rinnalle tunnus 952, koska koska pienten ja keskisuurten kustantajien ISBN-tunnukset loppuivat. Nykyisten ISBN-tunnusten rajat tulevat silti vastaaan ennemmin tai myöhemmin, eli ISBN-järjestelmää on uusittava lähiaikoina. Alla olevasta linkistä saat…
Päätalo-instituutin sivuilta löytyy teosten lyhyet juonikuvaukset. Kalle Päätalon haavoittuminen tapahtuu teoksessa Liekkejä laulumailla (Gummerus 1980), ISBN 951-20-2030-0. Kohtaus on kyseisessä painoksessa sivulla 274:
"Pysähdyn, lasken kiväärin viereeni ja kaivan käsikranaatin pusakkani etutaskusta. Samalla kun otan kranaatin, taskustani tipahtaa kaksi eilen saamaani kirjettä. En ehdi kopeloida niitä takaisin taskuun. Huomaan pysähtyneeni aivan tasaiselle kankaalle, ja koska vasemmalla puolellani on maassa painanne, käännyn ja alan vetää itseäni sitä kohti. En ehdi tehdä montaakaan vetoa, kun tunnen iskun hieman ristiselän yläpuolella. Isku on niin kova, että tuntuu kuin minua olisi isketty makkarahalolla selkään. Lähes samalla…
Blake Edwardsin elokuva Suuri kilpa-ajo (The Great Race, 1965) on julkaistu Suomessa vain VHS-kasettina. Televisiosta se on tullut viimeksi vuonna 1991. Elokuvan voi katsoa suomenkielisin tekstein Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn kirjastossa Helsingissä.