Kallion kirjasto oli kiinni sisällissodan ajan. Kirjastojen aukioloaikoja oli jo supistettu edellisen vuoden suurlakon aikana, ja ne olivat ilmeisesti auki vaihtelevasti siitä tammikuuhun 1918 asti. Kallion tilannetta vaikeutti vielä se, että sen tiloihin jouduttiin sijoittamaan yhteensä kahdeksan kansakoululuokkaa venäläisen sotaväen otettua haltuunsa Kallion kansakoulutalon.
Kirjastot suljettiin kirjastonhoitajan ja johtokunnan päätöksellä sen jälkeen, kun punaiset olivat ottaneet vallan Helsingissä tammikuun lopussa. Punaisten aikana vahtimestari piti ajoittain Rikhardinkadun pääkirjastoa auki ja antoi sieltä lainoja, mutta Kalliossa kirjastotoiminta lakkasi ilmeisesti täysin. Helsingin kaupunginkirjasto avattiin supistetuin…
Tietokirjallisuutta:
Teologi Miia Kontron ”Heijastus menneisyydestä: suomalaisten kokemuksia edellisestä elämästä” (Basam Books 2021) käsittelee kuoleman jälkeistä elämää, kuolemanrajakokemuksia ja jälleensyntymistä.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4149274?sid=2995006458
Tucker Jim: Olen elänyt ennenkin: lasten muistoja edellisestä elämästään (Basam Books 2015) kertoo 1960-luvulla Virginian yliopistolla tehdystä tutkimuksesta, jossa haastateltiin 2500 lasta eri puolilta maailmaa, jotka väittivät muistavansa asioita edellisestä elämästään. Kirjassa käsitellään myös tiedemaailman reaktioita tutkimukseen ja sielunvaellukseen.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.2992059?sid=2995006002
Jälleensyntymä on keskeinen ajatus monissa…
Singerin tehtaan tietokannan mukaan ompelukone on valmistettu joskus helmikuun lopun ja toukokuun lopun välisenä aikana vuonna 1922. Ensimmäinen sähköompelukone valmistettiin vuonna 1921 Singerin tehtailla.
Kyseessä on varmaankin Taina Leinon Älä unohda minua -kirja. Se on ilmestynyt Vitalen kustantamana tänä vuonna (2024). Kirjaa on tilattu myös Kyytikirjastoihin ja siihen voi jo tehdä varauksen: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1549560 Taina Leinoa on haastateltu ainakin Juha Laaksosen luontoretki -ohjelmassa, joka ilmestyy Radio Suomessa. https://areena.yle.fi/1-68529995
Kirjastojen itsepalvelusta löytyy artikkeleita ja käytyä keskustelua esimerkiksi Kirjasto-lehdestä. Aleksi-artikkelihaulla, asiasanat: "kirjastot ja itsepalvelu" hakutuloksena on kaksi artikkelia:
Myllylä, Riitta
Nimeke Pelaako palvelu? : arjen pulmia ja ilonaiheita
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1999 ; (92) ; 6 ; 10-11
Heikkilä, Inkeri
Nimeke Asiakkaiden vai koneiden kirjasto?
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1997 ; (90) ; 6 ; 194-195
Lehdet löytyvät esimerkiksi Helsingin pääkirjastosta, Pasilasta ja niistä voi ottaa kopioita.
Itsepalvelua käytetään paljon Espoon Kirjasto Omenassa, johon kannattaa käydä tutustumassa, sekä tehdä kysely heidän kokemuksistaan, yhteystiedot linkistä http://…
Mehanon tekemästä Pieni sähköteknikko -sarjasta en löytänyt juurikaan tietoa, mutta sivustolla https://www.elektronik-labor.de/Lernpakete/Mehano.html kerrotaan, mitä muutoksia on turvallisuussyistä tehty. Mm. kaksi lyijylevyä on poistettu, joten olivat oikeaa lyijyä.
Lyijy on todettu terveydelle vaaralliseksi, mutta sen sanomiseen, kuinka vaarallista levyjen sisältämän lyijy on mahdollisesti ollut, minulla ei ole asiantuntemusta.
Lyijystä leluissa voit lukea lisää esim.:
Ilta-Sanomien artikkeli https://www.is.fi/perhe/art-2000000899729.html. Jutussa viitattu artikkeli: https://pubs.acs.org/doi/full/10.1021/acs.est.7b04685
Terveyskirjasto https://www.terveyskirjasto.fi/asy00301
Tukes https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/lelut
Nykyisen kaltaisia keittiöhakkureita on käytetty Suomessa ainakin 1800-luvulta lähtien, ks. esim. finna-hakutulos. Asian selvittämistä vaikeuttaa, että hakkuria on kutsuttu myös esimerkiksi petkeleeksi, silppuriksi ja leikkuriksi, ja sen käyttötarkoituskin on voinut olla erilainen kuin nykyään: sillä on hienonnettu esimerkiksi sokeria, tupakkaa tai kananrehua. Hakkuriksi on toisaalta voitu kutsua myös laitetta, jolla pilkotaan puuta, ja jopa puutöissä työskentelevää ihmistä. Hakkuri-sanan eri merkityksistä ks. hakutulos Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa.Tutkittua tietoa asiasta ei siis ole, mutta yleisen elämänkokemuksen perusteella olettaisin, että hakkuria ja keittiöveitsiä on käytetty ainakin osittain eri tarkoituksiin.…
Runosta löytyy ainakin kaksi suomennosta: Ilpo Tiihosen tulkinta (raakakäännökset ja toimitustyö Jukka Mallinen) kokoelmassa Muistomerkki (WSOY, 1999) ja Olli Hyvärisen käännös kokoelmassa Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815–1836 (Atrain&Nord, 2018).Alkusäkeet näissä ovat seuraavanlaiset: "Yön usva peittää kumpuilevan Gruusian" (Tiihonen) "Yön usva peittelee kummut Gruusian" (Hyvärinen)
Munsterhjelmin päiväkirjaa ei edelleenkään ole suomennettu.
Piikojen valtakunnan kirjallisuusviitteiden perusteella vaikuttaisi siltä, että lähdeluettelossa mainittu Kirsi Vainio-Korhosen Jacobina Charlotta Munsterhjelmin päiväkirja 1799-1801 (2006) tarkoittaa itse asiassa Vainio-Korhosen paljolti Munsterhjelmin päiväkirjaan perustuvaa artikkelia Piikojen arkea ja juhlaa Hämeenkylän kartanossa noin 1800, joka sisältyy vuonna 2006 ilmestyneeseen Vainio-Korhosen ja Marjatta Rahikaisen toimittamaan kirjoituskokoelmaan Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään.
Vainio-Korhonen on käsitellyt Munsterhjelmin päiväkirjaa myös kirjassaan Suomen herttuattaren arvoitus : suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta…
Hautapaikan historiasta ja tapahtumista siihen liittyen tiedetään Vuolenkoskellakin hyvin vähän. Hautaan liittyviä kertomuksia kylläkin on liikkunut sukupolvelta toiselle jo pidemmän aikaa. Pekko, Arto Vuolenkosken vaiheilla II teoksesta löytyy kuva, jonka tekstissä lukee Vapaussodan aikoihin, vuonna 1918, surmattiin Vuolenkoskellakin sekä punaisia että valkoisia. Tämä surmattujen työläisten hauta sijaitsee urheilukentän lähellä.
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole puhelinluetteloita tuolta ajalta. Kansalliskirjastosta Helsingistä löytyisi. Kannattaa ottaa yhteyttä Kansalliskirjaston asiakaspalveluun https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta ja kysyä mahdollisuudesta käyttää luetteloita tai saada kopioita. Tarpeesta riippuen he voivat ehdottaa sopivinta ratkaisua.Myös Oulun yliopiston kirjastosta voi kysyä, onko heillä 1990- tai 2000-luvun puhelinluetteloita kokoelmassa luetteloimattomana, ts. eivät näy heidän aineistotietokannassa.
Papin perhe on näytelmä ja se edustaa realismia. Siinä kerrotaan sukupolvien ristiriidoista. Näytelmässä patriarkaalinen pastori Valtari yrittää ohjata ylioppilaspoikansa ja tyttärensä elämää, mutta nämä nousevat kapinaan häntä vastaan.
(Lähde: Kai Laitinen, Suomen kirjallisuuden historia s. 220.)
Koruliikkeestä kerrottiin, että kreolikorvakorut ovat yleensä värikkäitä, suurikokoisia korvakoruja, joissa on esimerkiksi afrikkalais-karibialaisia vaikutteita.
Kreolikielet ovat kieliä, joissa on sulautunut useampi kieli toisiinsa. Niitä puhutaan etenkin alueilla, jotka olivat ennen Euroopan siirtomaita:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreolikieli
Nuotti Aulis Helttusen säveltämään ja Pentti Kelavirran sanoittamaan lauluun Kultalankaa on julkaistu kokoelmassa Meidän musiikkimme 8 (Two Stars 1980). Tätä kokoelmaa ei valitettavasti näytä julkisissa kokoelmissa olevan muualla kuin Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa. Kannattaa ottaa yhteyttä jälkimmäiseen ja pyytää kopioita ( Sörnäisten rantatie 25 (3. krs.), 00500 Helsinki, p. +358 50 435 0485, info@musiikkiarkisto.fi).
Tapio Palon säveltämä ja Eino Kytöläisen sanoittama tango Valkoiset hiutaleet on julkaistu vuonna 1964 nuottina (Musiikki Fazer FM4267), jossa on ollut kolme tangoa samassa julkaisussa. Myös tätä julkaisua kannattaa kysyä Musiikkiarkistosta, jolla on sitä useita kappaleita.
Heikki Poroila
Mark O'Shean ja Tim Hallidayn Matelijat ja sammakkoeläimet (2009) nimeää Pohjois-Amerikassa tavattavan masticophis flagellum -käärmeen piiskanopsakäärmeeksi. Kirjan on suomentanut Sari Welling-Hirvonen, ja suomennoksen ovat tarkastaneet Korkeasaaren silloinen johtaja Seppo Turunen ja Timo Paasikunnas, eräs maamme harvoista ammattiherpetologeista, joten tässä esitettyä suomenkielistä nimeä voinee pitää "virallisena" - varsinkin, kun ottaa huomioon, että Paasikunnas on jäsenenä Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnassa.
Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta, jonka perustivat Suomen herpetologinen yhdistys ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseo, aloitti työnsä tammikuussa 2007. Toimikunnan pitkän tähtäimen…
Kirja on varmaankin Kerttu Juvan Seikkaileva leikkimökki. WSOY , 1956 (Lasten toivekirjasto ; 17). Sisarukset lähtevät leikkimökiksi sisustamallaan vanhalla linja-autolla etsimään isäänsä. Pelitoosa taisi olla ajoneuvon nimi.
Kirjasta on otettu kaikkiaan neljä painosta, joten saat sen varmaankin lähikirjastostasi.
