Eettisestä kasvatuksesta on olemassa teos:
- Vuokko Vienola: Eettinen kasvatus päivähoidossa, 1986
Päivähoidon kasvatuksellisesta näkökulmasta käsittelevät esim. seuraavat:
- Yhteisö kasvattaa : päivähoito oppimis- ja kasvatusyhteisönä, 2000
- Kiesiläinen, Liisa: Päiväkoti kasvatusyhteisönä, 1990
- Kiesiläinen, Liisa: Päiväkodin kasvatuskulttuuri, 1988
Muita mahdollisia:
- Annika Takala: Ihmiseksi kasvaminen, 1997
- Veli-Matti Värri: Hyvä kasvatus, kasvatus hyvään, 1997
- Sirkku Aho: Minä ja muut : kasvaminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, 1997
- Sirkku Aho: Itsetunnon vahventaminen päiväkodissa, 2000
Lisää aineistoa voit katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/index.html esim. asiasanalla…
Manchurian Candidate, The (1962)
Ohjaaja: John Frankenheimer
Valmistumisvuosi: 1962
Maa: Yhdysvallat
Tuotanto: John Frankenheimer
UA United Artists Pictures Inc.
Laji: Pitkä, fiktio
Muut nimet: Mantshurian kandidaatti (suomenkielinen nimi)
Kandidaten från Mandsjuriet (ruotsinkielinen nimi)
Hjärntvättad (ruotsinkielinen nimi)
Mantshurian sankari (televisioesityksessä käytetty nimi)
äyttelijät:
Frank Sinatra - Bennet Marco
Laurence Harvey - Raymond Shaw
Janet Leigh - Rosie
Angela Lansbury - Raymondin äiti
Henry Silva - Chunjin
Ensi-ilta
Pvm: 10.2.1989
Paikat: Nordia 3
Muut esitykset
Pvm Paikka Tyyppi
21.4.1991 TV3 televisioesitys
10.5.1992 TV3 televisioesitys
www.elonet.fi
Unijaksoista katso esim. esim. IMDB:n keskusteluja
http://www.…
Pokemon tulee sanoista "poketto monsutā", joka on japanilainen muoto sanoista "pocket monsters" eli taskuhirviöt.
http://pokemondb.net/etymology
http://time.com/4411912/pokemon-go-word-origin/
Kirjastot ottavat kokoelmiinsa lahjoituskirjoja tarveharkintaisesti, pääsääntöisesti uudehkoja tai muuten kysyttyjä teoksia. Lukion kurssikirjoissa on yleensä ongelmana se, että painokset ja niiden sisällöt vaihtuvat nopeaan tahtiin. Vanhat oppikirjat eivät siis välttämättä ole ajanmukaisia tai tarpeellisia kirjastojen kokoelmien kannalta.
Jos haluat lahjoittaa omia kirjojasi kirjastolle, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä lähikirjastoosi ja kysyä onko kyseisille kirjoille tarvetta. Joissain kirjastoissa on myös kirjojen kierrätyspisteitä. Niihin voi viedä pienehköjä määriä hyväkuntoisia kirjoja, joita muut asiakkaat voivat ottaa omaan käyttöönsä.
Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia Yleisradiossa ajatteli Arvo Aallas. Ohjelmaa esitettiin vuonna 1966, alkuun lauantai-iltapäivisin, myöhemmin lähetysajaksi vaihtui tiistai-ilta. Kukin ohjelma oli nimetty kulloinkin käsitellyn iskelmän mukaan, "Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia" oli eräänlainen kokoava alaotsikko – tähän tapaan: "15.30 Kielon jäähyväiset. Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia. Ajatellut Arvo Aallas. – 20.05 Ramona. Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia. Ajatellut Arvo Aallas."
Rykälinnun laulu on englanniksi Song of a mating bird. Rykälintu ei siis ole mikään tietty lintu, vaan pesimäänsä aloitteleva lintu yleensä (vertaa esim. porojen rykimäaika).
Suomessa kunnankirjastot ovat kaikille avoimia ja lainaus on maksutonta. Voitte saada itsellenne ja/tai lapsellenne kirjastokortin menemällä lähimpään kirjastoon ja täyttämällä siellä lainaajan ilmoittautumislomakkeen. Tarvitsette mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen (tai esim. passin tai ajokortin), ja kirjastokortin saa käyttöön heti sen jälkeen. Laina-ajat ja lainausmäärät vaihtelevat kirjastokohtaisesti. Kannattaa kysyä lisää paikan päällä.
Lehtola on ollut yleinen talonnimi Länsi-Suomessa ja siitä se on tullut sukunimeksi. Lisäksi sitä on käytetty suomennettaessa sukunimiä, kuten Lundberg, Lundén, Granlund, Söderlund, Nordlund, Bärlund ja Grönlund, jotka on muutettu Lehtolaksi. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000).
Aineistoa ei palauteta sulun aikana, vaan niiden laina-aikaa jatketaan automaattisesti, vaikka niistä olisikin varauksia. Myöhästymismaksuja ei kerry sulun aikana.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Ukrainalaista kirjallisuutta on suomennettu varsin vähän.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon on koottu lista ukrainalaista kaunokirjallisuutta. Lista aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/ukrainalaista-kirjallisuutta
Valtakunnallisia lainaustilastoja ko. kirjasta ei ole saatavissa. Helmet-järjestelmässä Laura Lehtolan kirjaa ”Pelkääjän paikalla” on 72kpl. Keskimäärin kirjat ovat olleet 6 kertaa lainassa, joten kirjat ovat olleet 6x72=432 kertaa lainassa. Kirjasta on tällä hetkellä (18.12.2015 klo 10.37) 211 varausta. Kirja on ilmestynyt myös e-kirjana, mutta siitä ei ole kappaleita helmet-järjestelmässä. Kirjat ovat koko ajan lainassa, joten tilanne muuttuu koko ajan. Vuoden vaihtuessa ilmestyy tilastoja, joista käy ilmi esim. eniten lainatut teokset vuoden aikana.
Kauppaketjuilla on yhtenäinen myymäläkonsepti. Tuttua on ketjujen yhtenäinen visuaalinen ilme, mutta myös kassajärjestelmä on osa sitä.
Viivakoodinlukijan ääni osoittaa, että koodin lukeminen on onnistunut oikein, tunnistuksen merkkinä voi eri laitteissa toimia käyttäjän tarpeen mukaan joku muukin, esim. värinä tai merkkivalo. Virhetiloille voi olla erilainen äänimerkki.
Viivakoodinlukijan äänen valinnasta kauppaketjuissa kirjastonhoitaja ei ikävä kyllä löytänyt tietoa, mutta tässä vielä blogikirjoitus äänibrändäyksestä ja äänen merkityksestä markkinoinnissa - viivakoodinlukijan äänestä ei tässäkään ole mainintaa. https://www.mkollektiivi.fi/aanibrandays-milta-sinun-yrityksesi-kuulost…
Topeliuksella oli ruskeat silmät.
"Runeberg kuuluu nähneen poikasen kerran tämän ollessa yhden vuoden ikäinen, ja hän sanoi, että Sakke oli harvinaisen hiljainen, vakava sekä lihava. Sakke oli hänen mielestään 'kuin joulupulla, jossa oli ruskeita korintteja'. (S. oli ruskeasilmäinen.)"
Lähde:
A. J. Sarlin, Zacharias Topelius : elämä ja toiminta
Asiaa ei ole tilastoitu, mutta mututuntumalla prosenttiosuus jää alle viiteen. Tosin kirjastoissa on myös viittomakieltä äidinkielenään puhuvia työntekijöitä.
Espoon kirjastossa on pidetty noin viitisen vuotta sitten viittomakielen alkeisopastuksia työntekijöille. Valitettavasti asioimistulkki tai kynä-paperi -menetelmä ovat kuitenkin vielä tarpeen asioinnissa.
Löysin myös muutaman mielenkiintoisen linkin viittomakielestä ja kirjastosta.
Kuurojen liiton Viittomakielinen kirjasto, Kuuloavain.fi viittomia verkossa sekä Kotimaisten kielten keskuksen viittomakieltä käsittelevät sivut.Kotus.fi
Tietokannasta etsittäessä hakusanoilla "tutkimusmatkat", "tutkimusmatkailijat" ja "tutkimusretkikunnat" löytyy paljon kirjallisuutta tutkimusretkistä. Useimmiten kyseessä ovat historialliset matkat aikoinaan tuntemattomiin maailmankolkkiin, kuten Aasiaan, Afrikkaan ja Etelämantereelle.
Kirjaston hyllypaikasta 40.8 löytyy matkakuvauksia, niiden joukossa on myös tutkimusretkikirjallisuutta. Hyllypaikasta 99.14 löytyy tutkimusmatkailijoiden elämäkertoja.
Se, ovatko kirjat samantyylisiä kuin mainitsemasi, selviää vain lukemalla. Hyvään lukukokemukseen vaikuttaa merkittävästi kirjoittajan tyyli ja taidot. Hakutuloksessa voi olla mukana puisevaakin tutkimuskirjallisuutta. Osa kirjoista on matkapäiväkirjoja. Alla muutama ehdotus kirjoista,…
Kyseessä vaikuttaisi olevan Lapin äidin kehtolaulu, joka on alkanut elää omaa elämäänsä aikojen saatossa. Alkuperäisen laulun on säveltänyt Kalervo Kauko Uljas Hämäläinen (1917 - 2015), ja se menee virallisesti näin:"Äiti lasta tuudittaa, lasta tuntureiden.Päivä taakse kaikkoaa jylhäin tähtivöiden.Vaikka kylmä hallayö toiveet usein maahan lyö,kerran lapsein lahjaks saat nää kairain kultamaat.Sulje silmät pienoinen, uinu onnen unta.Suuri on ja ihmeinen unten valtakunta.Kun sa suureks vartut vain mailla aavain aukeain,kerran lapsein lahjaks saat nää laajat Lapin maat.Räiske pohjanloimujen, tuisku viima tuulien,kehtolaulua vain on ne Lapin lapselle." Ainoa viittaus annettuihin sanoihin "äiti tuutii pientä lasta kirves kourassa" löytyy…
Ainakin Mark Twainin (julk. v. 1884) Huckleberry Finnin seikkailuissa. Kirja on tunnettu viattomasta nuoresta päähenkilöstään Finnistä ja hänen ystävästään Jimistä sekä Mississippijoen seudun asukkaista, heidän piintyneistä asenteistaan, ja etenkin rasismin satiirisesta kuvauksesta.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huckleberry_Finnin_seikkailut
http://www.kepa.fi/uutiset/944
Valtionyhtiöiden yksityistämisestä Suomessa on tehty tutkielmia. Tässä muutama :
RANTANEN, Juha-Petteri : Privatisointi ja suomalaiset valtiolliset teollisuusyritykset. Pro-gradu -työ. Turun yliopisto, taloustiede. 1992
STENVALL, Kimmo : Valtionyhtiöiden yksityistäminen Suomessa. Pro-gradu -työ. Turin yliopisto, valtio-oppi. 1998.
KLEM, Ville : Valtionyhtiöiden yksityistäminen : tehokkuus, informaatio ja monopolin säätely. Helsingin yliopisto. Pro gradu, kansantalous. 1998.
OJALA, Tuija : Valtionyhtiön listautuminen - Sonera Oy. Erikoistyö : Turun ammattikorkeakoulu, kauppa ja palvelu. 1999.
LEPPÄMÄKI, Päivi : Valtionyhtiöiden yksityistäminen ja johdon valvonta. Pro-gradu -työ. Tampereen yliopisto, kansantaloustieteen laitos. 1997.…
Päättötodistusta voisi tiedustella koulun kunnan arkistosta tai Kansallisarkistosta (https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot). Koulusta luultavasti riippuu, missä sen arkistoja säilytetään tai onko niitä säilynyt lainkaan. Osoitteesta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Koulut löytyy tietoa kouluihin liittyvistä arkistoista.
