Vuosina 1966–73, jolloin Brita Hedberg oli Tampereella De Gamlas Hemin johtajana, nopeinta mahdollista vuoroa käyttäen matka Helsingistä Tampereelle kesti 2 tuntia 10 minuuttia (1966)/1 tunti 59 minuuttia (1973). Keskimääräisempi matka-aika pikajunalla oli 2.30–2.50 (1966)/2.20–2.40 (1973).
Lähde:
Suomen kulkuneuvot : turisti
Kaari Utrion Ruusulamppu on vuonna 2002 ilmestynyt pieni (48 sivua, kuvia, korkeus 13 cm) kaunokirjallinen teos. Sen on julkaissut mainostoimisto nimeltä Kaisaniemen dynamo. Sallan lukupäiväkirja -blogi (http://sbrunou.blogspot.fi/2006_10_01_archive.html) arvelee sen olevan mahdollisesti mainostoimiston lukijalahja.
Kirjaa ei ole lainkaan kuntien kirjastoissa, vaan ainoastaan muutamissa yliopistojen kirjastoissa ei-lainattavana lukusalikappaleena. Kansalliskirjastosta voit saada sen lukusalikäyttöön:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
Paavo Cajander suomentaa teoksessa ”Kesäyön unelma” (SKS, 1891) katkelman seuraavasti: ”Se laski pieneen maidonkarva kukkaan, / Mi lemmen haavoista nyt purpuroitui / Ja jota lemmenkukaks sanoo immet.” (s. 22). Hiukan tuoreempaa käännöstä edustaa Yrjö Jylhän suomentama ”Kesäyön unelma” (Otava, 1999; ensimmäinen painos 1961), jossa kukkaa luonnehditaan näin: ”punertui lemmenhaavasta se kukka; / ja lemmikiksi sanovat sit’ immet”. Lauri Sipari kääntää katkelman teoksessa ”Kesäyön uni” (Love kirjat, 1989) seuraavasti kukkaaan viitaten: ”mutta purppurainen tästä lähtien / rakkauden tuskan repimänä”. Matti Rossin käännös ”Juhannusyön uni” (WSOY, 2005) sommittelee kukkaa koskevan kohdan näin: ”Neitosille se on lemmen orpo kukka, orvokki.”
Melko…
Usko, toivo, rakkaus -sanonta tulee Ensimmäisestä korinttilaiskirjeestä (13:13): "Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus". Latinankielisessä Raamatussa (Biblia vulgata) sanonta kuuluu seuraavasti: "Nunc autem manent fides, spes, caritas, tria haec: major autem horum est caritas". Perusmuodossa sanonta on latinaksi "fides, spes, caritas".
Kirjaston tietopalvelun keskeinen tehtävä on auttaa yleisöä löytämään sitä sisältöä, jota he etsivät, siis materiaalia, josta voi löytyä vastaus kysymykseen, joka etsijän mielessä on. Osassa erikoiskirjastoja toimii kirjastotehtävissä myös tutkijoita, jotka tekevät laajempia tiedonhakuja yleensä omille organisaatioilleen, mutta jossain määrin myös yleisölle maksusta, esim. Museovirastossa tai Urheilumuseon tietopalvelussa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajista suurin osa työskentelee yleisessä kirjastossa. Meillä on käytettävissämme yleisten kirjastojen kokoelmat, joitakin maksullisia tietokantoja sekä avoimet verkon resurssit. Erikoiskirjastot, jotka vastaavat palvelussamme, on lueteltu Vastaajakirjastot-…
Rouva Oliverin luoma salapoliisihahmo Agatha Christien kirjassa Cards on the Table vuodelta 1936 on kansallisuudeltaan suomalainen. Rouva Oliver sanoo näin: "I've written thirty-two books by now - (--) and I only regret one thing, making my detective a Finn. I don't really know anything about Finns and I'm always getting letters from Finland pointing out something impossible that he's said or done. "
Christie Agatha: Cards on the Table (HarperCollins, 1981)
Suomalainen fraasisanakirja viittaa sanonnan "lastu lainehilla" kohdalla juuri
Kalevalaan, toisen runon 211:een jakeeseen. Ja kyllä Kalevala antaa ymmärtää, että tieto joen yläjuoksun uudesta asukkaasta tuo Pohjan piialle kostoaikeita
mieleen: Kantoi tuuli Pohjolahan. Pohjan piika pikkarainen huntujahan huuhtelevi, virutteli vaattehia rannalla vesikivellä pitkän niemyen nenässä. Näki lastun lainehilla; tuon kokosi konttihinsa, kantoi kontilla kotihin, pitkäkielellä piha'an, tehä noian nuoliansa, ampujan asehiansa.
Selailin läpi myös Ahon Lastukokoelmat ja Lohilastut ja kalakaskut, niistä en tarinaa löytänyt. Uskonkin sen myöhemmän version olevan uudempi kuin Juhani Ahon tuotanto. Lähtökohta lienee kuitenkin Kalevalassa.
Kohtelias kehotus "Tehkää hyvin!" pohjautuu ruotsinkieliseen ilmaukseen "Var så god!" siinä missä sen nykyään tutumpi käännöskin "Olkaa hyvä!". Sille, miksi oleminen on tässä muuttunut tekemiseksi, en tutkimistani lähteistä kuitenkaan onnistunut löytämään selitystä. Nykysuomen sanakirjan mukaan "tehdä" esiintyy tässä yksinkertaisesti merkitykseltään kalvenneena. Kaupan kassalla voidaan kysyä "Paljonko se tekee?" sen sijaan, että sanottaisiin "Paljonko se on?" (Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja). Voisi kuitenkin kaiketi ajatella, että kun on esimerkiksi tarjottu jotain tai kehotettu istumaan, on odotettu sen johtavan jonkinlaiseen tekemiseen tai toimintaan. "Tehkää hyvin!" on siis ikään kuin kehotus toimia niin…
Black-tailed jackrabbit (Lepus californicus) tunnetaan suomeksi nimellä lumikenkäjänis. Samaan tapaan white-tailed jackrabbit (Lepus townsendii) on suomeksi preeriajänis ja antelope jackrabbit (Lepus alleni) antilooppijänis.
National Zoologic Parkin sivuston (http://nationalzoo.si.edu/Animals/NorthAmerica/whataname.cfm) mukaan eurooppalaiset uudisasukkaat kutsuivat Pohjois-Amerikassa näkemiään lumikenkäjäniksiä näiden pitkien korvien ja jalkojen vuoksi nimellä "jackass rabbit", josta sittemmin lyhentyi muoto jackrabbit. Kaikki edellä mainitut lajit kuuluvat Lepus-sukuun ja ovat siis kutsumanimestään huolimatta jäniksiä (engl. "hare"), joten "jackrabbitin" suomenkielinen vastine on "jänis".
Lisätietoa jäniseläinten luokittelusta: http://fi.…
Arno Forsius kirjoittaa nettiartikkelissaan (2005), että pernisiöösiksi anemiaksi (latin. perniciosus, vaarallinen) kutsutaan B12-vitamiinin eli kobalamiinin puutoksesta johtuvaa anemiaa. Suomessa taudista käytetään myös nimeä näivetysveritauti. Taudin oireet ovat moninaiset. Anemia näkyy pääasiassa ihon ja limakalvojen kalpeutena sekä ihon ja silmänvalkuaisten kellertävyytenä. Vaikeusasteesta riippuen oireisiin kuuluu "yleistä heikkoutta, voimattomuutta, huimausta, sydämentykytystä, hengenahdistusta, rasitusrintakipua ja erityisesti alaraajojen turvotuksia". Puutostila aiheuttaa myös kielen limakalvon muuttumisen ohueksi ja sileäksi. Lisäksi voi esiintyä raajojen kärkiosista alkavaa puutumista, värinätunnon…
Muurahaisyhteiskunnan ikä määräytyy kuningattaren iän mukaan. Kuningattaren kuollessa n. 12-vuotiaana surkastuu pesäkin. Sen sijaan toisenlaiset pesät, joissa on monta kuningatarta, ovat teoriassa kuolemattomia. Pohjois-Suomessa on tavattu E. Oinosen (1915-72) tutkimusten mukaan pesä, jonka ikä saattaa olla 1000 vuotta. Lähde: Otavan suuri ensyklopedia, osa 12 (Otava, 1971).
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, joten lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontaan. Kotuksen nimineuvonnasta vastattiin kysymykseesi näin:
"Aitta-sana voi paikannimien alkuosassa olla myös muodossa aitto (Aittolampi). Kyseessä on suomen kielen piirre, jossa muutamalla kaksitavuisella a/ä-vartaloisella substantiivilla on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto, esimerkiksi jalka -> jalkopää, lehmä -> lehmihaka.
Tämä näkyy paikannimissä vaihteluna, esim. Jalkasuo ~ Jalkosuo, Heinäaho ~ Heiniaho, Sikamäki ~ Sikomäki, Leppäsuo ~ Leppisuo, Aittalampi ~ Aittolampi, joista tapauksittain ja osin alueellisestikin toinen…
Jokaisen HelMet-alueen kaupungin kirjastojen rahaliikenne menee oman kaupungin talousjärjestelmän kautta eli yhteistä tietoa esimerkiksi myöhästymismaksukertymästä ei ole, ellei sellaista ruveta erikseen keräämään talousluvuista. Yleinen käytäntö Suomen kunnissa on, että myöhästymismaksun kaltainen tulokertymä arvioidaan taloussuunnitelmassa etukäteen ja se sitten ylitetään tai alitetaan sen mukaan, miten lähelle toteutunutta on osuttu.
Myöhästymismaksuja kertyy - kiitos meille ihmisille niin tavallisen huonon muistin ja muun unohtelun takia - niin runsaasti, että summilla on talousarvioissakin merkitystä. Sanoisin omasta noin 30 vuoden palvelutiskikokemuksesta, että keskikokoisen kirjaston kassalippaaseen tulee päivittäin kymppejä, mutta…
Joutilaisuuden ja laiskuuden klassinen hahmo löytyy venäläisestä klassisesta kirjallisuudesta: Ivan Gontsarovin Oblomov. Venäläisessä kirjallisuudessa on paljon esimerkkejä rikkaista joutilaisuudessa ja kaihossa elävistä aatelisista, esim Anton Tsehovin näytelmissä Kirsikkapuisto ja Kolme sisarta. Tsehovilla on myös novelli Joutilaisuudessa kokoelmassa Ensirakastaja, 1946.
Joutilaisuudesta nautitaan myös Hermann Hessen teoksessa Kylpylävieraana Badenissa. Hessen Siddhartha istuu puun alla mietiskelemässä.
Hermann Melvillen Bartleby-hahmo on eräs maailmankirjallisuuden tyylikkäimpiä pinnareita.
Marcel Proust Swannin tiestä löytyy myös joutilaisuuden kuvausta.
Epikurolaiset runoilijat ylistävät laiskuutta: Charles Baudelaire, Arthur Rimbaud…
Suoraa vastausta arveluusi ei etymologisista sanakirjoista löydy. Suomen sanojen alkuperä: etymologisen sanakirjan (1995) mukaan leväperäinen kuuluu sanan levä yhteyteen (levä merkityksessä levällään) ja tarkoittaa huolimatonta, välinpitämätöntä (henkilöä, jolta asiat jäävät levälleen).
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2004) määrittely sanasta levä on: "Alkuaan vedessä tai veden pinnalla kasvavaa sammalta tai muuta kasvillisuutta sekä kosteaa maastoa merkitsevällä levä-sanalla ei ole vastineita sukukielissa. Sanaa on aiemmin epäilty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, joka kuuluisi yhteen muinaisnorjan limaista vesikasvia merkitsevän slý-sanan kanssa, mutta todennäköisemmin sana on samaa juurta kuin levällään tai leveänä…
Kyseessä on Enid Blytonin Salaisuus-sarja (The Five Find-Outers Mystery Series). Sarjassa on 15 kirjaa ja ne suomennettiin vuosien 1962 ja 1967 välillä.
Salaisuus-sarjan kirjoissa seikkailevat naamioitumisen mestari Pulla sekä Larry, Bes, Riki ja Kris ja skotlanninterrieri Nono.
http://joklaaja.blogspot.fi/2012/07/enid-blyton-salaisuus-sarja.html
http://www.enidblytonsociety.co.uk/five-find-outers.php
https://fi.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Mikäli tilaisuuteen myydään pääsylippuja, on kyseessä maksullinen tilaisuus, johon jokaiselta tulijalla on oltava oma lippu. Maksullinen ohjelma taas voi olla tarjolla tilaisuuksissa, joihin on vapaa pääsy. Tällöin tulija voi halutessaan tukea tapahtumaa tai esiintyjää ostamalla ohjelman, mutta mitään pakkoa siihen ei ole. Tällainen käytäntö on usein esim. seurakuntien järjestämissä konserteissa.
Kirjavälityksen listojen kautta voit saada tiedon kirjastasi moniin kirjastoihin, https://www.kirjavalitys.fi/.
Voit myös mainostaa kirjaasi kirjastot.fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia -palstalla, https://www.kirjastot.fi/forum/404 .
Yksittäisille kuntien kirjastoille tai kirjastokimpoille voi myös tarjota kirjaa suoraan, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
Kuntien tai kirjastokimppojen kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti, joten yhtä reittiä tarjota kirjaa kaikille kirjastoille ei ole.
Vaikka Googlen avulla löytyy oluttölkeillä päällystettyjä taloja, autoja ja huonekaluja, oletamme , että kysyjä tarkoittaa pienikokoista keinutuolia. Kyselimme Tieto-listan kirjastoihmisiltä ymmärrystä asiaan. Tässä kooste heidän tietämyksestään:
Hakusanalla "tin can rocking chair" toi kuvamateriaalia Googlessa. Litistettyjen tölkkien metallinauhasta on rakennettu nukentuoleja ja tuolinnäköisiä neulatyynyjä ynnä muita. Työt voinee luokitella kategoriaan "tramp art", kulkumiesten =hobojen, hippien ym. valmistamiin esineisiin.
Seuraavaksi oikeita teko-ohjeita:
Ohje 1. "Leikataan tölkistä kansi pois taitereunan alta.
Leikataan tölkin sivut noin 3 mm suikaleiksi siten, että pohjan reunukseen jää noin 1 mm: n pelivara. Tölkin pohjasta tulee…
Muistelunne osui oikeaan. Kunnan nimi perustuu järvennimeen, joka perustuu saamen talvikylään perustuvaan sanaan siida.
Kustaa Vilkunan mukaan paikalla on sijainnut vanha saamelainen talvikylä mahdollisesti järven pohjoispäässä Siilinlahden rannoilla. Tiedot perustuvat ensi jouluksi ilmestyvän Suomalaisen paikannimikirjan käsikirjoitukseen.
