Hei,
Joensuun kaupungin historia -teossarjasta löytyivät seuraavat tiedot. Pormestarien ja kaupunginjohtajien työnjaosta en tarkkaan tiedä, mutta edellämainitussa teoksessa (osa 2, s. 50) kerrotaan, että "[e]rilaisesta virka-asemasta huolimatta Pyhälä johti Joensuuta kutakuinkin samalla tavalla kuin pormestarit J. A. Nystén ja William Wallenius vuosisadan vaihteessa".
Joensuun pormestarit
Gabriel Ehnberg 1860-1870
Alfred Nystén 1870-1901
William Wallenius 1902-1919
Tauno Berner 1919-1922
Uljas Ruuth (Ruutu) 1922-1964
Joensuun kaupunginjohtaja
Armo Pyhälä 1930-1951
Tauno Juntunen 1951-1975
Aaro Heikkilä 1975–1995
Juhani Meriläinen 1995–2010
Kari Karjalainen 2010-
Ille, illa, illud on demonstratiivipronomini ja tarkoittaa tuo eli juuri tuo henkilö, myöskin ille saattaa saada merkityksen kuulu, tuo kuuluisa, tunnettu. Ille muoto on yksikön nominatiivi maskuliinimuoto, ja se on tässä lauseen subjekti. Latinassa objekti on akkusativiissa. Tällöin tuo (mieshenkilö) tulee tekemään on sanojen merkitys. Persoonapronomi hän, se on latinassa is, ea, id. Käännös on siis Juuri hän tulee sen tekemään / on sen tekevä tai myös vähemmän demostratiivisesti Hän tulee sen tekemään / on sen tekevä. (Myöhäisemmässä latinassa demonstratiivipronominit menettivät painokkuuttaan, josta kertoo muun muassa se, että ranskan kielen artikkeli le on alunperin pronominista…
Tämä on mahdollista. Henkilö voidaan voimassa olevan perustuslain (54 §) mukaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Tämä periaate on Suomessa ollut voimassa vuodesta 1991 lähtien (1074/1991, 1075/1991).
Asiaan liittyvässä hallituksen esityksessä (HE 232/1988) kuitenkin silloin myös todettiin, että ”on pidetty tärkeänä rajoittaa presidentin valintaa nimenomaan ja vain peräkkäisten kausien osalta. Uudelleenvalinnan tulee voida olla mahdollista jo yhdenkin väliin jäävän toimikauden jälkeen:”
”Sääntely ei estäisi kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi valitun presidentin myöhemmin tapahtuvaa uudelleenvalintaa, mikäli kahden peräkkäisen toimikauden ja mahdollisesti kysymykseen tulevan uuden toimikauden välissä…
Tiuhti ja Viuhti esiintyvät ensimmäisen kerran kirjassa Taikurin hattu, jonka on suomentanut, kuten suuren osan muistakin Muumikirjoista, Laila Järvinen. Alkuteos Trollkarlens hatt ilmestyi 1948 ja suomennos vuonna 1956.
Helsingin Sanomissa (13.7.2001) kerrotaan kuvataiteilija ja kääntäjä Laila Järvisestä (1895-1969), ja kerrotaan mm., että
"etenkin nimet olivat vaativia käännettäviä: jotkut, kuten Vilijonkka ja Hattivatti, kääntyivät helposti, mutta esimerkiksi Niiskuneiti ja Nuuskamuikkunen olivat hankalia."
Laila Järvinen käänsi monien muidenkin kirjailijoiden töitä, mm. Astrid Lindgrenin ja Enid Blytonin. Hän on kirjoittanut myös itse muutamia kirjoja.
Lähtisin purkamaan kysymystäsi suomalaisten heimojen kautta - vaikka ne eivät olekaan nykyisin enää niin selkeästi erotettavissa, kuin aiemmin historiassa. Perustietoa suomalaisista heimoista löytyy ihan Wikipedian Suomalaiset heimot -artikkelista. Artikkelin mukaan suomalaiset heimot ovat muinaisia etnisiä ryhmiä - siis enemmän ja vähemmän erillään toisistaan eläneitä porukoita. Etninen ryhmä -Wikipedia-artikkeli määrittelee ne näin:
"Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön. Etniset ryhmä korreloivat kielialueiden kanssa ja ryhmien väliset etniset ja kielelliset rajat ovat usein…
Heinäkuun 26. päivä Annan päivänä on vanha perinne, joka on lähtöisin itäisestä kristikunnasta. Tiedetään, että keisari Justinianus rakennutti ja vihki v. 550 pyhälle Annalle, neitsyt Marian äidille, Konstantinopoliin kirkon. Annan kunnioitus siirtyi myöhemmin myös länteen, vaikka täällä siihen suhtauduttiinkin välistä epäluuloisesti, koska Anna ei ole Raamatun henkilöitä, vaan hänet tunnetaan vain myöhemmistä legendoista. Ristiretkiaika ja sen avaamat itäyhteydet ovat suuresti edistäneet Annan kulttia. Eri puolilla Eurooppaa käytetyt 1200- ja 1300-luvun kirkolliset kalenterit ja jumalanpalveluskirjat mainitsevat ensisijaiseksi Annan muistopäiväksi 26.7. Paavin hovin messukirjaan Anna 26.7. pääsi ensimmäisen kerran v. 1474. Keskiajalla…
Kysymyksessä siteerattu runo on ensimmäinen osa (Prologi) Lauri Pohjanpään kymmenosaisesta sikermästä Eriskummallinen uni merikäärmeestä. Kokonaisuudessaan sikermä löytyy Pohjanpään kokoelmasta Sininen hämärä : uusi sarja metsän satuja ja muita runoja (WSOY, 1933). Prologi-osa on julkaistu muusta sikermästä erillisenä nimellä Kalajuttu monessa koululaisille suunnatussa lukemistossa, joista mainittakoon esimerkiksi Luen ja kerron [2] : Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja (Valistus, 1956) ja Lausuntarunoja nuorelle väelle (Valistus, 1958).
Tässä on lista joistakin kirjoista, joissa saattaa esiintyä oikeantapainen henkilöhahmo. On tietenkin mahdoton sanoa, ovatko nämä henkilöt täsmälleen oikeanlaisia tutkimuksesi kannalta.
F.M. Dostojevski: Idiootti (ruhtinas Myskin)
Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla (räätäli Halme)
Lars Görling: 491 (opettaja)
Henning Mankell: Comedia infantil
Tommy Tabermann: Pelastaja
Michael Cunningham: Säkenöivät päivät
William Shakespeare: Kuningas Lear (Cordelia - ainakin näytelmän loppupuolella)
Sinulla ilmeisesti on jo tiedossa Markku Envallin kirja Nasaretin miehen pitkä marssi: esseitä Jeesus-aiheesta kirjallisuudessa.
Ruokailuvälineitä koskeva etiketti on erilaista eri kulttuureissa. Eurooppalaisen tavan mukaan haarukkaa pidetään syödessä vasemmassa kädessä piikit alaspäin ja veistä puolestaan oikeassa kädessä. Ruoka paloitellaan sitä mukaa kun se syödään.
Pohjoisamerikkalaisen tavan mukaan kaikki lautasella oleva ruoka paloitellaan suupaloiksi ennen syömistä. Ruokaa paloitellessa haarukka on piikit alaspäin vasemmassa kädessä ja veitsi oikeassa. Syödessä veitsi lasketaan alas, haarukka vaihdetaan oikeaan käteen ja haarukkaa pidetään kädessä lusikkamaisesti eli piikit ylöspäin.
Asiaa hyvin havainnollistava kuva löytyy esimerkiksi osoitteesta https://www.etiquettescholar.com/dining_etiquette/table_manners_6.html
Samuel Taylor Coleridgen runosta "Kubla Khan" on kaksikin eri suomennosta. Sen ovat suomentaneet Yrjö Jylhä ja Aale Tynni. Runon nimi on suomeksi "Kublai-kaani".
Yrjö Jylhän suomennos runosta sisältyy teoksiin "Tuhat laulujen vuotta" (1957 painokseen) "Hallitse Britannia!" (1929) ja "Maailman kirjallisuuden kultainen kirja 3" (1933). Aale Tynnin suomennos puolestaan löytyy "Tuhat laulujen vuotta" -teoksen kahdesta uudemmasta painoksesta (1974 ja 2004).
Lähde:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
HENRIIKKA (Henriika, ruots. Henrika) on naispuolinen vastine Henrikille (Heikille). Henrik on tullut Suomeen skandinaavista tietä muinaissaksalaisesta nimestä Haimrich (ehkä haim 'koti, talo' + rich 'rikas, mahtava'). Henriikasta itsenäisiksi nimiksi ovat kehittyneet Riikka, Riika, Henna ja Henni. INKERI on vanha suomalainen asu muinaisskandinaavisesta Ingifridh-nimestä, jonka myöhempiä muunnelmia ovat Ingrid ja Inger. Ingifridh on yhdistelmä Ing-jumalasta ja sanasta (f)rid 'kaunis'. Inkeri-nimi on vanhastaan käytetty. Tunnetaan keskiaikainen balladi Inkerin virsi ja toisaalta vanhoja paikannimiä: Inkere, Inkeroinen, Inkerinmaa. LÄHDE: ///Kustaa Vilkuna (toim. Pirjo Mikkonen): Etunimet. - 2005///. Nimien yleisyydestä Väestörekisterin sivu…
UNRRA (United Nations Relief and Rehabilitation Administration) eli YK:n hätäapu- ja jälleenrakennusjärjestö avusti maita, jotka hyökkäyssodan uhreina olivat kokeneet huomattavia aineellisia menetyksiä ja tuhoja. UNRRA:lta saatiin myös ruoka-avustuksia. Suomessa järjestö aloitti aktiivisen avustus- ja jälleenrakennustyön heti sodan jälkeen.
Suomessa UNRRA oli mukana Lapin jälleenrakennustoiminnassa vuodesta 1945 alkaen. Avustusmääräraha 500 miljoonaa markkaa kattoi myös Lapin lasten terveydellisen aseman tukemisen. Lähdeaineisto viittaa siihen, että UNRRA valitsi Suomen avustettavaksi ensisijaisesti Lapin jälleenrakennustoiminnan eikä lasten aseman vuoksi. Lastenapu kytkeytyi avustustoiminnan osaksi vasta myöhemmin, kun olot tunnettiin…
Kyseessä on Matti Rossin runo Olen minä onnellinen runokokoelmasta Laulu tummana tulevi, 1976. Runo on myös mm. antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla osa 2, s. 357.
Runo alkaa näin:
On tuota onnea minulla:
syli on täynnä sinua,
kädet ovat työtä täynnä,
maailma täynnä ystäviä...
Voisin suositella paria hyvää nuortenkirjasarjaa. Otavan Voltti-sarjasta löytyy mm.Katarina von Bredowin Liian iso rakkaus. Aiheena on kolmiodraama: poika on vaarassa sotkea parhaiden ystävättärien välit. Kariston Siskodisko-sarjassa on mm. Mary Hoganin kirja Tosisuudelma, jossa päähenkilö Libby ja paras ystävä Nadine haluaisivat kokea rakastumisen ja ensimmäisen oikean suudelman. Molemmissa sarjoissa on paljon muutakin mainioita kirjoja.
Mimmu Tihisen Virkkunen ja sata sydäntä kertoo hauskasti seiskaluokkalaisen tytön ensirakkaudesta. Myös Joanna Nadinin Rachel Riley-sarjassa on paljon hulvatonta huumoria ja omalaatuisia henkilöitä. Sarjan uudessa, kolmannessa osassa Rakkaus odottaa, Rachel Riley päähenkilö on juuri aloittanut…
Tšekin kielestä suomennettua kirjallisuutta on saatavilla jonkin verran. Mainitsemiesi Milan Kunderan, Jaroslav Hašekin ja Franz Kafkan lisäksi suomennoksia on seuraavilta kirjailijoilta (suluissa on mainittu suomennetut teokset ja suomennosvuodet).
Alexandra Berková (Uskollisen reppanan kärsimykset, 1997; Magoria : tarina suuresta rakkaudesta, 1994)
Karel Čapek (Puutarhurin vuosi, 1961; Salamanterisota, 1938)
Ladislav Fuks (Herra Theodor Mundstock, 1970)
Bohumil Hrabal (Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille, 1966; Tarjoilin Englannin kuninkaalle, 1991; Liian meluisa yksinäisyys, 2008)
Stanislav Klíma (Loistava Nemesis, 1999; Ruhtinas Sternenhochin kärsimykset : groteski romaani, 1994)
Pavel Kohout (Hirttäjätär, 1978; Kysytään…
Väreissä ja A3-koossa tulostaminen onnistuu Turun kaupunginkirjaston muissa toimipisteissä paitsi Skanssin Monitorissa, jossa tulostus onnistuu vain A4-koossa mustavalkoisena, sekä kirjastoautoissa, joissa tulostaminen ei onnistu lainkaan. Omatoimikirjastoissa voi myös tulostaa, mutta omatoimiaikana tulee tätä varten tuoda oma tulostuspaperi. Pääkirjastolla tulostaminen onnistuu muilla osastoilla paitsi vastaanotossa sekä Saagassa ja Stoorissa (lasten ja nuorten osastot). Väritulostus ja A3-koossa tulostaminen onnistuvat kuitenkin vain uuden rakennuksen katukerroksen Uutistorilla sekä vanhan rakennuksen toisessa kerroksessa, musiikkiosastolla.
Tulostaminen maksaa 20 senttiä per sivu riippumatta tulosteen…
Ilmaus "tuhansien järvien maa" on lähtöisin J. L. Runebergin Maamme-laulusta (Vårt land), sen kymmenennestä säkeistöstä: "Totuuden, runon kotimaa, / maa tuhatjärvinen - " ("O land, du tusen sjöars land"). Tämä kuuluu käytetyimpiin fraaseihin Suomen ulkomaisessa matkailupropagandassa.
Isossa-Britanniassa M. Harland & Son -kustantamo julkaisi vuonna 1899 briteille tarkoitetun Suomen-matkaoppaan, jonka nimi oli Finland : the land of a thousand lakes ("Suomi, tuhansien järvien maa"). Kirjaan sisältyi Maamme-laulu kokonaisuudessaan englanniksi.
Lähde:
Sakari Virkkunen (toim.), Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1981
Sven Hirn & Erkki Markkanen, Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia. Matkailun edistämiskeskus, 1987
Eeva Kilpi on omaa sukua Salo. Hän oli avioliitossa vuosina 1949 - 1966 Mikko Kilven kanssa.
Lähde: Kuka kukin on (Otava, 2004)
Sukunimestä Kilpi kerrotaan Suomen kansallisbiografiassa (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005) seuraavaa:
"Sukunimi Kilpi ei ole suojattu, mistä syystä eri puolilla maata on lukuisia tämännimisiä sukuja. Kustavista lähtöisin olevan Kilpi-suvun nimen otti ensimmäisenä käyttöönsä tuleva kirjailija (->) Volter Kilpi Turun klassillisen lyseon alaluokilla 1886. Hänen isänsä oli merikapteeni David Ericsson (1843 - 1919). Ericsson oli vakiintunut sukunimeksi edellisen luotsi- ja kapteenisukupolven aikana. Suvussa oli useita Erik Ericsson (Eriksson) -nimisiä talollisia"
Volter Kilven suvusta kerrotaan enemmän Päiviö…
Hei,
Tarkoittanet tätä:
Syys-, huhti-, kesä-, marraskuussa
on päivää kolmekymmentä,
kahdeksan kolmatt' helmikuussa,
vaan muissa yksi neljättä.
tämä on Sakari Topeliuksen Luonnonkirjasta
Psykologisen romaanin käsitteestä ei löydy mitään virallista määritelmää. Esimerkiksi suomalaisissa kirjallisuuden hakuteoksissa, kuten Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjassa (2003) tai Otavan kirjallisuustiedossa (1990) ei löydy kyseistä hakusanaa.
Englanninkielisessä J. A. Cuddonin hakuteoksessa A Dictionary of Literary Terms
(1982) löytyy kuitenkin termi Psychological novel. Vapaasti suomennettuna siinä määritellään psykologisen romaanin keskittyvän enimmiltä osin päähenkilöiden henkisen, tunteellisen ja psyykkisen elämän analysointiin, sen sijaan, että keskipisteessä olisi kirjan juoni tai toiminta.
Porvoon kaupunginkirjaston nettisivuilla on myös käyttökelpoinen luettelo eri romaanityypeistä, jossa on myös psykologisen…
