Kappale on levytetty useita kertoja, ja se on myös muutamassa nuottikokoelmassa. Eri levytykset ja nuottitiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violan kautta. Violan mukaan säveltäjä on Jimi Constantine. Sanoittajiksi on merkitty Risto Asikainen, Mikael Gabriel Sohlman ja Dan Tolppanen kaikissa tapauksissa, mutta joissakin tapauksissa myös Jimi Constantine ja Uniikki.
Violan tiedot levytyksistä ja nuoteista löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://finna.fi
Marttojen sivuille on koottu Pääsiäisleikkejä;https://www.martat.fi/marttakoulu/pikkukokki/kotikulmilla/pelit-ja-leik…Maija Baricin kirjassa Tohelon ja Torvelon pääsiäinen on leikkejä, lauluja ja lorujaPääsiäistietoutta, loruja ja puuhaa löytyy lisäksi kirjoista:Juvonen, Virpi: Laskiaisesta luttuunLasten pääsiäiskirjaJuvonen, Riikka: Pääsiäisen salaisuus
Talvitötteröitä valmisti Urho Kajavaara, jonka yrityksestä on myöhemmin kasvanut Porvoon Lakritsi. Kajavaara valmisti tötteröitä kotonaan. En löytänyt tarkempaa tietoa tötteröiden reseptistä. En myöskään löytänyt kuvailusi mukaisia tuotteita minkään suomalaisen makeistehtaan valikoimista. Todennäköisesti mainitsemasi Brunbergin suklaasuukot vastaavat niitä eniten.
Lähde:
Uusimaa 10.2.2020: Talot kertovat : Lakritsitehtaalla oli oma puutarha ja töissä koko suku
Sinun ei tarvitse lähteä Metsoon asti. Aamulehti on Kansalliskirjastossa mikrofilmiltä luettavana. Aamulehti-mikrofilmit eivät ole kuitenkaan valmiina hyllyssä vaan lehti täytyy etukäteen tilata varastosta. Mikrofilmitilauksia varten on oma lomakkeensa https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/68439/lomake.htm . Voit tietysti laittaa myös sähköpostia kk-palvelu@helsinki.fi .
Kysymykseesi ei voi antaa varmaa vastausta. Joidenkin mielestä on mahdollista, että ihminen juo elämänsä aikana saman vesimolekyylin. Esimerkiksi ekonomisti Chris Blattmanin mukaan tämä on hyvin todennäköistä:
https://chrisblattman.com/2016/06/09/whats-the-chance-of-having-drunk-the-same-water-molecule-twice/
Helsingin kirjastoista ei valitettavasti löydy äänieristettyä tilaa laulun harjoitteluun. Töölön kirjaston musiikkiosastolla on Yamahan clavinova, mutta sitäkin täytyy soittaa kuulokkeiden kanssa. Vantaan pääkirjastossa Tikkurilassa on sensijaan äänieristetty pianohuone, jossa luulisi laulamisenkin olevan mahdollista. Ohessa muutama linkki kirjastojen palveluihin.
Helsingin kirjastopalveluiden opas: http://www.lib.hel.fi/virkku/
Vantaan musiikkipalvelut: http://www.vantaa.fi/kirjasto/fmusa.htm
Kyseisten manga-sarjakuvien suomalaisen kustantajan mukaan 7-osainen Full Moon -sarja ilmestyy joka toinen kuukausi 15.8. lähtien. Pääkaupunkiseudun kirjastoihin sitä ei ole vielä kuitenkaan ehtinyt.
Teiniagentti Lunan seikkailujen kolme ensimäistä osaa ilmestyvät kustantajan nettisivujen mukaan 28.3., 30.5. ja 1.8. Kolme ensimmäistä osaa muodostavat trilogian, mutta sarja on saamassa jatkoa. Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on sarjan kahta ensimmäistä osaa, ja kolmas osakin on tulossa, mutta ei vielä kokoelmissa.
Kustantaja on aloittanut Oh! My Goddess -sarjan julkaisemisen suomeksi, mutta pääkaupunkiseudun yleisiin kirjastoihin yhtään osaa ei ole vielä toistaiseksi ehinyt.
Jos on mahdollisuus käyttää Internetiä, ajankohtaisia…
Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitaa Helsinki, ja alueellista kehittämistehtävää hoitaa yhdeksän kirjastoa: Joensuu, Kuopio, Lahti, Oulu, Porvoo, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa. Lisätietoa: https://www.avi.fi/web/avi/maakuntakirjastotoiminta
Kadonnen kirjan voi korvata maksamalla siitä hankintahinnan tai kiinteän korvaushinnan. Kadonneesta kirjasta peritään kirjastojärjestelmän tietokannassa oleva teoksen hinta, kuitenkin vähintään 17 € aikuisten aineistosta ja 9 € lasten aineistosta. Pitäisi siis tietää, mistä kirjasta on kyse.
Voit myös korvata kirjan toisella vastaavalla teoksella, mutta tällöin asiasta on sovittava erikseen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Suomen kuvataiteilijat matrikkelista, joka sisältää Suomen taiteilijaseuraan kuuluvat jäsenet, ei Taipale -nimistä taiteilijaa löydy 1970-luvulta eikä myöhemmistäkään painoksista.
Google-haulla löytyy muutama kuvataiteilija Taipale, mutta he näyttävät olevan nuorempia kuin nyt kysymänne henkilö.
Joillakin aikakauslehdillä on antiikin ja kuvataiteen tunnistuspalstoja, joihin lukijat voivat lähettää kuvia tauluistaan tunnistamista ja arvioimista varten. Palvelu on maksutonta.
Jos suunnittelette talujen myyntiä, hinta-arvion ja mahdollisesti myös tietoja taiteilijasta saa Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupoista
http://www.bukowskis.com/ tai http://www.hagelstam.fi/
Ruokaan liittyvää kaunokirjallisuutta on viimeaikoina ilmestynyt paljonkin. Tässä kotimaista nykykaunokirjallisuutta aiheesta. Kirjat saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI
- Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike / Tuomas Kyrö
- Nautinnon nälkä : kahdeksan kertomusta ruoasta / toimittaneet Jaakko Hämeen-Anttila ja Venla Rossi
- Surmanpelto : romaani / Antti Tuuri
- Granta : uuden kirjallisuuden areena. 1, Ruoka / [päätoimittaja: Aleksi Pöyry] (sekä koti- että ulkomaisia kirjoittajia)
- Harmaat enkelit / Mila Teräs …
Verkosta etsien löytyy useita palveluntarjoajia, jotka laskevat tilauksesta yrityksen tai minkä tahansa organisaation hiilijalanjäljen. Ne myös tarjoavat erilaisia laskentatyökaluja ja ohjelmia yritysten käyttöön.
Ainakin yksi mainostoimisto Suomessa on jo arvioinut oman hiilijalanjälkensä. Tässä tapauksessa arvioinnin suoritti alan asiantuntijayritys. Laskelmassa otettiin huomioon toimitilojen energiankulutus (sähkö ja lämpö), liikematkat sekä kodin ja työn väliset matkat, hankinnat, jätehuolto, järjestetyt tapahtumat sekä palvelut (mm. siivous, posti, verkkoliikenne, puhelin). https://co2esto.com/case-avidly-asiantuntijayritys-mitatoi-liikkumisen-…
Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla on laskureita hiilijalanjäljen…
Ainakin näissä teoksissa käsitellään lahtelaista jalkapalloa:
Reippaat sata vuotta / Jouko Heinonen
Reippaassa myötätuulessa / toimittanut Jarmo Mäkeläinen
On Kulma kunkku kuitenkin... Kulman pallon historiaa / Antti Paavilainen
Eteenpäin, ylöspäin : FC Kuusysin tarina 1934-2009 / Jukka Airo
Reipas 125 : lahtelaisen Reipas-yhteisön juhlakirja / Timo Taulo
Banaanipotku / Kai Pahlman
LPM:stä - Kuusysiin, 1934-1984 / Palloseura Lahti-69
Näistä helsinkiläisen, mutta Lahden Reippaassa lähes koko uransa pelanneen Kai Pahlmanin muistelmateos Banaanipotku löytyy Helmet-kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2069437
Rovaniemi on alkuaan luontonimi. Mutta se mihin niemeen Rovaniemellä viitataan, on oletettavasti muuttunut ajan myötä.
1. asiakirjamaininta Rovaniemestä on vuodelta 1453 maakauppaan liittyen. Luultavimmin alunperin Rovaniemi oli Ounasjokivarren länsipuolella, vahvin ja vanhin talokeskittymä oli nykyisen Ylikylän kohdalla, n. 4 kilometriä Ounasjokea pohjoiseen nykyisen Rovaniemen keskustasta.
1600-luvulla Rovaniemen kylä oli Kuussaaren ja Lainaan välillä.
Vanhoja karttoja ei ole niemen tarkkuudella, mutta tässä Olof Träskin kartassa v. 1642 näkyy Rovaniemi Korkalon kappelin yläpuolella Ounasjoen rannalla.
http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/vanhatkartat/pages/MAP1642.html
Nimitoimistosta on tieto, että Rovaniemi on…
Kanta-aliupseerit koulutettiin talvisotaan asti Taistelukoulussa Viipurissa. Välirauhan tultua Jalkaväen Aliupseerikoulu aloitti toimintansa Kuopiossa, josas ehdittiin pitää muutama kurssi. Tilat osoittautuivat opetustyölle sopimattomiksi, ja huhtikuussa 1941 koulu siirrettiin Hämeenlinnan Linnankasarmille. Jatkosodan liikekannallepano keskeytti koulun toiminnan. Asemasotavaiheen aikana pystyttiin jälleen irrottamaan miehiä rintamalta, ja kanta-aliupseerikoulutus aloitettiin elokuussa 1942 uudelleen mm. hyökkäysvaiheen aikaisten tappioiden korvaamiseksi.
Koulun vaiheista sota-aikana kerrotaan teoksessa Erkki Korkaman ja Stig Roudasmaan teoksessa Tapparasta tankkeihin : Hämeenlinnan varuskunnan historia (Joensuu 1988).
Suomennoskirjallisuuden historia pitää Jalmari Finnen käännöstä "merkittävänä saavutuksena", varsinkin sen vuoksi, että se on lyhentämätön laitos. Alun perin vuosina 1911-12 julkaistua suomennosta on tarkistettu ja korjattu kahteen otteeseen (1955 ja 1960). Pitäisin sitä kyllä alkuperäisversion mukaista Monte Criston kreiviä kaipaavalle suomenkieliselle lukijalle verrattain hyvänä valintana.
Robin Bussin versiota edeltänyt teoksen englanninkielinen käännös oli peräisin 1840-luvulta ja sitä oli sekä lyhennetty että muokattu sen ajan viktoriaanisten arvojen mukaisesti. Sensuuria toteutettiin paljolti juuri poistoin, joten Bussin englanninnosta voisi pitää Finnen tulkinnan tavoin merkittävänä ennen kaikkea siksi, että se…
Viimeisin suomennos Ann M. Martinin sarjaan on Lisa ja äitienpäivän yllätys (24) ja se ilmestyi vuonna 2005. Sarjaa näyttäisi olevan ainakin 131 ja lisäksi Super Special osia 12: http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/classic.htm . Kirjasarjaa julkaisee Suomessa Tammi eikä sen listoilla näy tietoa uusista suomennoksista. Voit itse kysyä asiaa suoraan Tammen asiakaspalvelusta: asiakaspalvelu@tammi.fi.
Kysymykseen on tietenkin vaikea vastata sen yleisluontoisuuden ja laajuuden takia. Jos rajataan ulkopuolelle erinäiset tehtävät, joita valtio rahoittaa (mm. Suomessa väestökirjanpito ja historiallisesti ja kulttuurisesti arvokkaiden kirkkorakennusten hoitaminen), on vaikea meiltä keksiä varsinaista ongelmaa, joka olisi hoitunut uskonnolliselle yhteisölle annetulla valtion rahalla. Kirkothan hoitavat myös Suomessa erilaisia syrjäytyneiden ihmisten avustuspalveluita, mutta ne näyttävät olevan ikuisuusongelmia, jotka eivät poistu kirkon omalla tai valtion rahalla. Esimerkiksi Suomessa laajasti arvostettu Pelastusarmeija aloitti toimintansa täällä jo 1880-luvulla, mutta elintason hurjasta noususta huolimatta näille palveluille näyttää olevan…
