Jos tulkitsen oikein, pienet kirjaimet tarkoittavat pienen oktaavialan säveliä ja suuret kirjaimet suuren oktaavialan säveliä. Näistä sävelistä mieleeni tulee The Seekers -yhtyeen esittämä kappale "Walk with me", jonka on säveltänyt ja sanoittanut Tom Springfield. Suomeksi sen on levyttänyt esimerkiksi Anki nimellä "Päivän vain" Juha Vainion sanoin ja Hanna Ekola nimellä "Kuljethan" Kari Pesosen sanoin. Osuinkohan oikeaan?
The Seekers: "Walk with me" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=m0Q3QT6CEaU
Anki: "Päivän vain" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=IMF9NkCzABE
Yleisradiosta vastattiin näin:
"Yleensä tv-uutisissa teititellään mm. tasavallan presidenttiä, pääministeriä sekä muitakin ministereitä.
Teitittelyä käytetään myös muihin korkea-arvoisiksi tulkittavissa oleviin vieraisiin (puolustusvoimat, pitkän ja mittavan uran tehneet yksityisen tai julkisen vallan palveluksessa olleet henkilöt ja iäkkäät haastateltavat).
Mitään aivan kiveen kirjoitettua sääntöä ei ole ja sinuttelu/teitittely ratkaistaan joskus tilanteen ja käsiteltävän aiheen perusteella.
Tv-uutisissa kynnys sinutteluun on kuitenkin melko korkea."
Varauksia tehtiin myös ennen tietojärjestelmää. Varausten muistaminen oli vain silloin haasteellisempaa.Varaukset merkittiin listaan kirjan nimen mukaan. Lista saattoi olla vihkotyyppinen tai myöhemmin "kehittyneempi" liikuteltava lista pienistä pahvisuikaleista, joihin kirjoitettiin kirjoituskoneella teoksen nimi. Suikaleet pujoteltiin sitten pieniin tauluisin kuin valokuvat kehyksiin.Kun kirja oli löydetty, katsottiin joko samasta listasta tai toisesta kortistosta varaajan nimi ja yhteystiedot. Jos lainaamiseen käytettiin vielä detroit-systeemiä, voitiin varaus merkitä kirjan lainauskorttiin, jolloin sen huomasi heti kirjan palautuessa.Nämä ovat hataria mielikuviani nuoruuden kesätöistä 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun…
Äyräpään osalta katsoisin ensimmäisenä teosta Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 4, Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänit (1932). Arrankorven osalta vastaava teos voisi olla Suuri maatilakirja = Lantgårdar i Finland. 5, Hämeen lääni (1964).Käpiö-niminen tila löytyy Hollolasta kiinteistötunnuksella 283-419-1-70. Tila sijaitsee suunnilleen osoitteessa Käpiöntie 204 - 206. Paikalla ei sijaitse enää asuinrakennusta, jonkinlainen raunio löytyy. Ks. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fiLisää tietoa Uusi-Pätilän kylästä, ml. Käpiön tila:https://koskenkohinat.fi/places/uusi-patilan-kyla/https://koskenkohinat.fi/wp-content/uploads/2020/12/Uusi-P%C3%A4til%C3%A4n-kyl%C3%A4-Heidi-Nurminen.…
Pelkästään kirjanpidon sanastoa suomi-venäjä ei löydy, mutta näistä sanakirjoista saattaisi olla apua:
Fagradjants, I. V.
Suomalais-venäläinen talouden ja kaupan sanakirja = Finsko-russki ekonomitšeski i kommertšeski slovar. 1998.
Fagradjants, I. V.
Russko-finskij èkonomičeskij i kommerčeskij slovar' = Venäläis-suomalainen talouden ja kaupan sanakirja. 2006.
Boman, Svetlana
Liikejuridiikan sanakirja ja asiakirjamallit : suomi-venäjä-suomi. 1997.
"Toots" on lähinnä amerikanenglannissa aiemmin käytetty, tyttöön tai naiseen viittaava sana, jonka voisi suomentaa vaikkapa sanalla "kultsi" tai "kulta". Sana esiintyy myös muodossa "tootsie". Se on vanhahtavaa slangia, ja nykyään "toots" korvattanee usein esimerkiksi sanalla "baby". Ks. esim. https://www.etymonline.com/word/toots.
Kipling Societyn hahmonimiluettelon mukaan Shere Khanin nimi viittaa sen korkeaan asemaan lajinsa parissa: "shere" tarkoittaa tiikeriä, "khan" on hallitsijan arvonimi: http://www.kiplingsociety.co.uk/rg_junglebook_names.htm.
Suomessa on kunnostettu järviä kuivattamalla niitä väliaikaisesti osittain tai kokonaan, esim. Työtjärvi (Hollola), Haapajärvi (Lappeenranta) ja Pirttijärvi (Muhos). Utajärvellä sijaitseva Särkijärvi oli ensimmäinen kuivatettu järvi Suomessa. Kuivatusta alettiin valmistella syksyllä 2000 ja varsinainen tyhjentäminen aloitettiin helmikuussa 2001.
Lähde: Lehmijoki, Anne: Työtjärven kunnostussuunnitelma (pdf)
Aiheesta löytyy myös mm. Ylen artikkeli Hulkkianjärvi parani kuivatuksen avulla (Ilmarinen, 2013) ja Helsingin Sanomien artikkeli 10.5.2002 Tyhjennys pelasti Särkijärven: ranta-asukkaat tyytyväisiä parantuneeseen vedenlaatuun (Mainio, 2002).
1700-luvulta lähtien on tehty järvenlaskuja, joilla pyrittiin saamaan…
Fono.fi:n tietojen mukaan Ahti Taponen on tehnyt käännöksen joka alkaa sanoilla "Jos sä koskaan saat tietää miten tuhlaan...":
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=jos+s%c3%a4+koskaan+saa…
Yleisradion levyston Fono.fi -palvelussa on myös lisätietoja La Cumparsitan muista suomennoksista:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&id=ebcdbbd6-a7de-48df-8d3…
Tähän kysymykseen on vastattu myös vuonna 2023 tällä palstalla. Em. vastauksessa kerrotaan, että Suursaaren asukkaat evakuoitiin nopeasti sodan uhan alla vuonna 1939. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Suurin osa heistä asettui vähän matkan päähän Kymenlaakson rannikolle. Lähteet: Pekka Tuomikoski: Talvisota: väestönsiirrot (2010) ja Ikkunat jäässä: talvisodan väestönsiirtoja ja evakkotarinoita (2019).
Löytämäsi kirjat vaikuttavat varsin hyviltä aihetta ajatellen (Huligaanit, Nuoruuden taikaa, Koskelan pojat, Koskelan jengi). Tässä on lisää teoksia tai artikkeleita aiheesta:
1) Sydänmaanlakka, Olavi: Jengistä Aseman lapsiin ja Walkersiin (Kirjapaja, 2000)
2) Nuoruuden vuosisata: suomalaisen nuorison historia, toim. Sinikka Aapola ja Mervi Kaarninen (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003)
(laaja, yli 500-sivuinen yleisteos)
3) Tirkkonen, Jarko: Imppaus nuorten ryhmätoimintana (Sosiaali- ja terveyshallitus, VAPK-kustannus , 1991)
(jengeistä huumeidenkäytön näkökulmasta)
4) Ruohonen, Sinikka: Nuorten pukeutuminen: erottautumista, elämyksiä, harkintaa (Joensuu University Press, 2001
(nuorten eri ”osakulttuureista”, pukeutumisen…
Jäiköhän kysymyksestä puuttumaan osa? Tai onkohan se tarkoitettu meille Kysy -kh -palvelun vastaajille? Kiitos kysymästä. Kysy kh -palvelu täytti 10 vuotta vuonna 2009. Pientä juhlahetkeä kuvaavasta artikkelista (linkki) voi huomata että vastaajat ovat kokeneet työstään usein iloa voidessaan oppia uusia asioita vastaamisen lomassa ja voidessaan tutustua asiakkaiden tiedontarpeisiin koittaen löytää sopivaa vastausta. Itsekin yhdyn täysin noihin tuntoihin.
Ai niin, tätä vastaamistahan tehdään kaiken muun työn ohessa, tuskinpa kellään on aikaa olla pitkään koneilla. Sanoisin että asiakkaiden lähettämät kysymykset ovat aina hyviä.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastopro/ajankohtaista/arkisto/tiedote…
Kari Peitsamon skootteri -yhtyeen levyllä "Sergeant rocker rides again" on yksi albumin musiikillisesta linjasta vähän poikkeava kappale. "Rockin' on heaven's door" -instrumentaali on toteutettu yksinkertaisella kosketinsoitinsäestyksellä. Kestoltaan lyhyt simppeli melodia.
Jos muistikuvasi esittäjästä on oikea, saattaisi tämä vuonna 1991 julkaistu kappale olla etsimäsi. Vihje löytyi punkinfinland.net -sivustolta.
Kirjastomme kokoelmista Peitsamon albumi löytyi cd-painoksena. Verkossa kappale ei näyttäisi olevan kuunneltavissa,
Murretaitaja Hannu Hyttisen laatima pipavala kuuluu seuraavasti: "Mää vannon käsi syrämmellä, että kum mittari huitelee miinuksilla, nim mää veräm pipam päähä. Näino!"
http://www.aamulehti.fi/moro/matkatjajuhlat/johanneksen-koululla-pipava…
1800-luvun suomalaisista naiskirjailijoista löytyy jonkinlaista listaa Saran sisaret -kirjoituksesta osoitteesta http://digi.kirjastot.fi/files/original/3f230cb87f16f1d207733d558e3dfdb…. Se ei toki ole kattava ja alkaa jo 1800-luvun alkupuolelta.
”Sain roolin johon en mahdu” (Otava, 1989) esittelee naiskirjailijoita vielä laajemmalla aikaskaalalla pitkälle 1900-luvun puolelle. Tosin 1900-luvulla naiskirjailijoiden määrä kasvoi sen verran kovasti, ettei heitä liene mielekästä edes listata. ”Suomen kirjallisuushistoria” (osat 1–3; SKS 1999) nostaa esiin kirjallisuushistoriallisten suuntausten kannalta kiinnostavia kirjailijoita, joten sieltä voi poimia myös naiskirjailijoilta tuolta ajanjaksolta.
Nalle Puh asuu omassa talossaan Puolen hehtaarin metsässä. Puhin seikkailuista ja ajatuksista voit lukea A.A. Milnen Nalle Puh -kirjasta, lukuisista kuvakirjoista. Voit myös kuunnella Nalle Puh -kirjat, ne löytyvät Yleltä Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen aivan hykerryttävästi alunperin radiossa lukemina , https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/19/nalle-puh.
Viihdekirjallisuuden ja maalaisromantiikan ystävät ovat Katajamäkien ja Jylhäsalmien lisäksi lukeneet myös mm. Anu Joenpolven Rantakylä-sarjaa ja Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarjaa. Myös Enni Mustosen tuotannosta löytyy monenlaista. Hiljattain ilmestyi Tuuli Kivijoelta Sinisiä hetkiä Lemmenlahdella -kirja, joka avaa uuden sarjan. Maija Kajannolta ilmestyy ensi keväänä vielä yksi jatko-osa Kahvila Koivu sarjaan. Käännöskirjallisuudesta tykättyjä ovat olleet ainakin Jenny Colganin sarjat.
Dekkarien ja jännityksen puolelta voisi suositella moniakin eri kirjoja ja sarjoja. Kestosuosikkeja ovat Reijo Mäen, Seppo Jokisen, Markku Ropposen ja Leena Lehtolaisen sarjat sekä monet ruotsalaisdekkaristit, kuten Anna Jansson,…
Turun kaupunginkirjastossa ei ole asiakaskäyttöön paperisilppuria kuten joissakin muissa kirjastoissa https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/paperisilppuri
Lounais-Suomen jätehuolto ottaa vastaan tietoturvajätettä, mutta se on maksullista
https://www.lsjh.fi/fi/jatelaji/tietoturvajate/
https://www.lsjh.fi/wp-content/uploads/vastaanottomaksut-pienille-jate-erille-2020-fin.pdf
Finna-haun avulla löytyy toinenkin käännösteksti lauluun. Chrisse Johansson teki sen vuonna 1973 nimellä "Luotan meihin kaikkiin". Marion Rung lauloi kappaleen LP-levylleen "Lauluja sinusta".
Juice Leskisen käännös on nimeltään "Uneksi". Sen hän teki Eija Ahvon pyynnöstä vuoden 1988 tienoilla. Levylle asti sanoitus päätyi vasta vuonna 2021, kun Eija Ahvon juhla-albumi "Tulitikkutyttö" julkaistiin.
https://www.is.fi/musiikki/art-2000007631855.html
