Suomen Hammaslääkäriliiton nettisivuilla on yleistietoa suunterveydestä. Siellä kerrotaan, että happamien tuotteiden hampaille aiheuttamia haittoja voi lieventää huuhtomalla suun vedellä tai maidolla, pureskelemalla juustoa (neutraloi happamuutta), nauttimalla happamat tuotteet aterioiden yhteydessä sekä syömällä marjat, vihannekset ja hedelmät kokonaisina.
Lähteet:
Suomen Hammaslääkäriliitto https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi
Kannabiksen käytön lainsäädännöllinen asema vaihtelee huomattavasti eri maissa. Tästä tietoa esim. Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kannabiksen_lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3…
Hampun viljelyllä elintarvikekasvina on eri maissa, Suomessakin, jo pitkät perinteet. Alla linkki MTK:n sivuille aiheesta:
https://www.mtk.fi/-/hamppu-kasvattaa-suosiotaan-viljelykasvina
Eri maiden tilanne ja lainsäädäntö vaihtelevat suuresti, eikä koottua tietoa aiheesta löytynyt.
Kyseessä on kaiketikin tämä Macbethin repliikki viidennen näytöksen kolmannesta kohtauksesta kohtauksesta,joka Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1885 kuuluu näin:
MACBETH.
Pois naamoinesi! — Seyton! — Sairaaks ihan
Tuo minut saattaa — Seyton, hoi! — Tää puusti
Ijäksi nostaa mun tai maahan paiskaa.
Elänyt olen kylläks; elon-aika
Jo syksyyn kallistuu ja lehden lähtöön;
Ja ijän seuralaiset — kuuliaisuus,
Kunnia, rakkaus, ystävysten joukot —
Ne mennytt' on; sen sijaan kirousta
Salaista, syvää kuulen, mairett' inhaa,
Jot' epäis sydän-parka, jos vaan tohtis. —
Seyton!
https://www.gutenberg.org/cache/epub/16893/pg16893.html
Macbethin ovat suomentaneet myös Yrjö Jylhä (1936) sekä Matti Rossi (1983 ja 2004).
https://www.…
Tätä kappaletta ei valitettavasti onnistuttu tunnistamaan musiikintunnistussovelluksenkaan avulla. Mainostaja ei osannut antaa kappalekyselyyn vastausta, sillä heidän mainoksensa ovat globaaleja tuotantoja ja musiikkioikeudet tulevat myös sitä kautta heille Suomeen.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Nummelan Papulintie on saanut nimensä Tuusan isännän Kalle Sammalkarin (1878–1960) kutsumanimen mukaan.Alun perin "Fabuksi" kutsutun Sammalkarin lapsenlapsi Pekka (Laustio) ei oman kertomansa mukaan osannut sanoa isännän alkuperäistä kutsumanimeä, joten hän alkoi sen asemesta käyttää kehittelemäänsä "suomenkielistä" muotoa "Papuli". Tätä nimeä alettiin käyttää myös perhepiirin ulkopuolella. Laustion mukaan Tuusan Kallena tai Tuusan Papulina Sammalkarin tunsivat Nummelassa kaikki. Nimi on säilynyt Nummelan kadunnimistössä: Tuusankaarelta Linjaportin alapuolelta alkaa lyhyehkö Papulintie ja sen toisessa päässä on Kyöstinpolku, joka on saanut nimensä isännän kaksoisveljen mukaan.Kalle Sammalkari- Tuusan tila - Meritie - Nummelan kylähistoria…
Tässä muutama homoseksuaalisuutta sivuava kokoillan elokuva (tietovideoita ei tunnu löytyvän tällä hetkellä kuin Aidsiin liittyvä ja sitä kautta homoseksuaalisuutta sivuava Yksi meistä -asiaa aidsista ): Intohimon laki, Wilde, Maurice,Hääjuhla ja Priest. Tietokirjoja käytännön elämästä ja parisuhteestakin: Saukkonen: Aristelematta - homomiehen elämästä (1995), Ivalahti: poikani on homo - Äitien suhtautuminen poikiensa homoseksuaaliuuteen (1998), Rakkauden monet kasvot - homoseksuaalisesta rakkaudesta, ihmisoikeuksista ja vapautumisesta(1984), Hiltunen: Virallisesti ventovieraat - samaa sukupuolta olevien parisuhteet lainsäädännössä (1996). Kaunokirjallisuutta: Holappa: Ystävän muotokuva, novellikokoelma: Miesten kesken - miesten välinen…
Kyseessä voisi olla kirja Rakennetaan maja (Otava, 1974). Alkuteos on ranskankielinen Cabanes des champs. Kirjassa kerrotaan erilaisista majoista ja siinä on myös tarkat ohjeet majojen rakentamiseen. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa kirjaa ei ole enää saatavana, mutta muualla Suomessa sitä on kirjastoissa. Kaukopalvelun kautta kirjan voi tilata omaan lähikirjastoon.
Kirjan tarkat tiedot:
Politzer, Michel : Rakennetaan maja / Michel Politzer, Annie Politzer ; toimitus: Pierre Marchand & Jean-Oliver Héron ; suom. Laila Lankinen Ja Sinikka Sarrola. [Helsinki] : Otava, [1974]
Sarja: Puuhakirjat
ISBN: 951-1-01527-3 (nid.)
Kaukopalvelu:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tässä muutamia ehdotuksia:Aalto: Matkaopas keskiajan Suomeen, Takalo: Polkimilla, Tyson: Tähtitiedettä kiireisille nuorille, Adam Kayn teokset Kayn anatomia, Kayn kaikenmoiset keksinnöt ja Kayn poppakonstit sekä Joona Leppälän ZoneVD -sarja.
Sanat tarkoittavat samaa asiaa, atulat on murresana.
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan pinsetit ovat pienet joustavavartiset pihdit, atulat.
Sanakirjan mukaan "Lähtökohtana lähinnä ranskan pincette ’pinsetit’, johdos sanasta pince ’pihdit’, johdos verbistä pincer ’nipistää’".
Atulat ovat myös pienet pihdit, pinsetit.
Suomen murteiden sanakirjassa on tarkemmin tietoa atulat-sanasta. Siellä on mm. tietoa sanan muista merkityksistä eri puolilla Suomea.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa sinulla voi olla kerralla korkeintaan 40 teosta, joista kaikki voivat olla kirjoja. Muun aineiston määrä on kuitenkin rajattu. Tarkempia tietoja löydät kirjastojen käyttösäännöistä: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5075 .
Sain käsiini kolme mainitsemistasi kirjoista eli "Feindliche Sterne: Gesammelte Gedichte", "Der Schlussel zu allen Geheimnissen: Gedichte 1907-1922" ja "Klauenspur: Gedichte und Briefe". Etsimäsi runo löytyy kaikista näistä teoksista.
Käännökset poikkeavat kuitenkin toisistaan. "Feindliche Sterne"-teoksessa kääntäjänä on Karl R. Kern, "Der Schlussel zu allen Geheimnissen"-teoksessa Klaus-Jurgen Liedtke ja "Klauenspurissa" Christiane Grosz.
En löytänyt mainittuja kirjoja Lapin kirjaston aineistohausta, mutta voit tilata ne kaukolainana lähimmästä kirjastostasi. Kirjat löytyvät mm. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Lähteet:
Södergran, Edith: "Feindliche Sterne" (Limes, 1977)
Södergran, Edith: "Klauenspur" (Reclam, 1990)
Södergran,…
Epress-palvelua voi käyttää Helsingin kaupunginkirjastossa vain kirjastojen tietokoneilla ja langattomassa verkossa. Epress sisältää yli 250 kotimaista sanomalehteä kuten Helsingin Sanomat, Aamulehti ja Maaseudun Tulevaisuus. Lehdet ovat palvelussa heti niiden ilmestyttyä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Kyseessä voisi olla Juha Itkosen juontama dokumenttisarja "Minun musiikkini", jonka jaksot ovat edelleen katsottavissa Yle Areenassa.
Teostieto löytynee kyseisistä jaksoista, mutta yksi vaihtoehto tällaiseksi sanoittajien raamatuksi voisi olla Heikki Salon Kahlekuningaslaji.
Se on tosin julkaistu vuonna 2008 eikä näin ollen mene välttämättä vielä erityisen vanhasta teoksesta.
Muita aihetta sivuavia vaihtoehtoja voisivat olla dokumenttisarja "Rock-Suomi" sekä radio-ohjelma "Hitin kaava".
Tiina Rantasen Klassikkoruokia: reseptit & tarinat -kirjasta löytyy historiallista taustaa ja tarinoita eri ruokalajeista ja leivonnaisista. Kirjassa kerrotaan myös kaneliässistä, mutta syytä käänteisen S-kirjaimen muotoiluun ei kerrota. Sen sijaan kirjan sivulla 125 on kiinnostava anekdootti siitä, kuinka jääkäriliikkeen alkuaikoina ässäkeksit toimivat eräänlaisina koodeina; kahvipöydässä tarjottiin kaneliässiä vain jos isänmaan asioista puhuminen oli turvallista. Lähde: Rantanen. Tiina: Klassikkoruokia: reseptit & tarinat (2018)
Tarkoitatko kehitysromaania vai kehyskertomusta?
Yrjö Hosiaisluoma määrittelee teoksessaan "Kirjallisuuden sanakirja" (WSOY, 2003) kehitysromaanin romaaniksi, jossa on keskeistä henkilöhahmon sisäisen ja ulkoisen kehityksen ja persoonallisuuden kypsymisen kuvaus. Kehitysromaanista käytetään usein sen saksankielistä termiä Bildungsroman, koska sen juuret juontuvat Saksan romantiikasta. Edustavia kehitysromaaneja ovat mm. Christoph Wielandin "Geschichte des Agathon" (1766-67), Goethen "Wilhem Meisterin oppivuodet" (1796), Kellerin "Viheriä Heikki" (1879-80), Dickensin "David Copperfield" (1849-50), Arvid Järnefeltin "Isänmaa" (1893) ja Toivo Pekkasen "Tehtaan varjossa" (1932).
Kehyskertomus on teoksen varsinaisesta kertomuksesta tai…
Adlestrop löytyy teoksesta Maailman runosydän, WSOY1988 / toim. Hannu ja Janne Tarmio (suomennos Alice Martin)
From a Railway Carriage (Junan ikkunasta) löytyy lasten runokirjasta Lapsen Runotarha, WSOY 1987 (suomennos Kirsi Kunnas)
Muita käännöksiä emme löytäneet. Kyselimme Lahden Runotietokannan tilannetta. Sieltä vastattiin, että tietokantaan tehdään muutoksia eikä ole tietoa, milloin se saadaan käyttöön. Sikäli harmillista, että paljon runoja on käännetty esim. Parnassoon tai muihin kirjallisuuslehtiin ja näistä olisi saanut Runotietokannasta tiedot.
Kysymykseen kenen ohjauksessa Lönnrot väitöskirjansa julkasi, en onnistunut löytämään vastausta. Lönnrotin väitöskirja Om finnarnes magiska medicin on suomennettu 1985 Lapinlahti-päiväksi, suomennuttaja Helsingin yliopistollinen keskussairaala, suomentaja Ulla Holmström.Suomennoksen nimi Suomalaisten maagisesta lääketieteestä.Kirjaa ei voi saada kotilainaan.Samana vuonna ilmestyi ruotsinkielinen näköispainos, jota voisi yrittää kaukolainaksi. - Elias Lönnrotin Valitut teokset osa 3 s. 22-40 sisältää "Otteita tutkielmasta Afhandling om Finnarnes Magiska medicin", suomentajana Irma Sorvali ja Tuomas Sorvali. - Reijo Heikkisen teoksessa Korpitohtorin jäljillä s. 35 on pieni kuva väitöskirjan kannesta vuodelta 1932 sekä katkelma…
Kirjasarja on kokonaisuutena aika paksu ja käsittelee suhteellisen rankkoja teemoja. Suosittelisin sitä ehkä klassikkojen ahmimisiässä olevalle teini-ikäiselle tytölle eli n. 14-16 vuotiaalle ja sitä vanhemmalle.
Lisää kirjasarjasta Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9611
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3952
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7161
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4791
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6580
Olisikohan kyseessä
TEKIJÄ Malot, Hector, kirjoittaja
TEOS Koditon / Hector Malot ; .. suom. Teuvo Pakkala
PAINOS 4. korjattu painos 1967. -5. painos 1975.
Julkaisutiedot Helsinki : Otava, 1967
ULKOASU 340 sivua
Kirjasta on moniaita painoksia.
