Hei,
jonkun verran kirjastoalaan liittyviä kirjoja löytyy, kun haet verkkokirjaston hausta sanalla kirjastoala, mutta osa on jo aika vanhoja. Esim. tällaisiin voisit tutustua:
02.3 Kirjastonhoitaja tulevaisuudessa : millaista osaamista kirjastot tarvitsevat? 2007.
02 Almgren, Päivi: Kirjasto 2011 : vaikutteita maailmalta
02 Kirjasto 2012 : asiakkaan asialla
Ajantasaisempaa tietoa löydät verkosta. Esim. kirjastot.fi -sivulla on lueteltu alan oppilaitokset: https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi.
Sivulla on linkki myös opintopolku.fi -sivulle, josta voit hakea oppilaitoksia alan mukaan.
Kysy kirjastonhoitajalta on kysytty aiemminkin alan koulutuksesta. Voisit hakea aiempia vastauksia esim.…
Тёмные алле́и on kokoelma Ivan Buninin vuosina 1937 – 1944 kirjoittamia kertomuksia. Kertomuskokoelmaa ei ole käännetty kokonaisuudessaan, mutta osa sen kertomuksista mm. niminovelli Puiston pimeät käytävät sisältyy Juhani Konkan suomentamaan Buninin Valittuihin kertomuksiin. Тёмные алле́и –teoksesta on mukana myös esimerkiksi kertomukset Muusa, Rusja ja Natali, Pariisissa ja Yömajassa.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921832087
https://finna.fi/
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D1%91%D0%BC%D0%BD%D1%8B%D0%B5_%D0%…
Kirjastosta löytyy seuraavia kirjoja, joista voisi olla apua:
Kansainvälinen etikettikirja (toim Luoto),
Powell: Maan tavoille, matkailijan käytösopas,
Kulttuureja ja käyttäytymistä, 90 maata suomalaissilmin (Fintra-julkaisu, 1993),
Kulttuureja ja käyttätymistä,Eurooppa (2000),
Strange: Denmark, a survival guide to customs and etiquette (CultureShock -sarjaa),
Bendure: Denmark (Lonely planet -matkaopas).
Kirjastoissa käytös- ja tapatiedon luokka on 30.8 ja Tanskaa koskeva maantiedon/matkailun luokka on 43.3.
Lisäksi katsottiin Aleksi -artikkeliviitetietokantaa, josta ei aivan viimeaikaisia tähän sopivia artikkeleita näyttänyt juurikaan löytyvän, mutta Aleksi on Lahden kaupunginkirjastossa asiakaskäytössä, jos haluat jatkaa…
Mahtaisiko kyseessä olla Eino Leinon Helkavirsissä oleva runo, jossa Räikkö räähkä neuvoo tien viholliselle, joka polttaa koko kylän, vaan ei Räikön taloa:
Polttivat kylän poroksi,
surmasivat suuren kansan.
Yks on pirtti polttamatta,
se on pirtti Räikön räähkän.
Aarre Simosesta on kirjoitettu elämäkerta: Sapeli-Simonen (kirjoittajat Pentti Peltoniemi ja Hannu Rajala, 1981). Myös näissä kirjoissa käsitellään häntä:
Tovereiden tasavalta / Hannes Tiainen ; toimittanut Kyösti Salovaara (1997), Kansalaiskirja: muotokuvia muistista / Matti Kurjensaari (1977) ja Politiska profiler / Anders Huldén (1970).
Kotimaisen artikkeliviitetietokanta Arton (https://finna.fi mukaan hänestä on kirjoitettu muutamia artikkeleita:
- Aarre Simonen. Viimeinen tapaaminen / Kurjensaari, Matti
(Suomen kuvalehti 1977, nro 7, s. 14-15)
- Sähkösapelin" voimapolitiikkaa: mukavammin sähköllä - mutta ei Pohjois-Suomessa / Tauno Vesala (Pohjoinen, 1971, nro 3, s. 3-7)
Suomen kansallisbiografiassa on hänestä kirjoitettu artikkeli…
Tämän kansanlaulun on ruotsiksi kääntänyt ainakin Nino Runeberg (1874 - 1934) runsas sata vuotta sitten, kun Helsingfors Nya Musikhandel julkaisi viisi osaa kansanlauluja Oskar Merikannon sovituksina. Tuoll' on mun kultani, ain' yhä tuolla sai käännöksen Fjärran han dröjer från grönskande dalar / Borta i kongungens gyllene salar. Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart. - Kom du min älskade, låt mig ej bida, kom till ditt hem, till din älskades sida! Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart.
Heikki Poroila
Ihan noin uutta tilastoa ei ole, mutta alla on top 10 -lista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen lainatuimmista lastenkirjoista vuodelta 2008:
- Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Risto Räppääjä ja villi kone / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Tatu ja Patu työn touhussa / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Tatu ja Patu päiväkodissa / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Risto Räppääjä ja Hilpuri Tilli / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Tatun ja Patun oudot kojeet / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Tatun ja Patun Suomi / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Harry Potter ja kuoleman varjelukset / J. K. Rowling
- Harry Potter ja puoliverinen prinssi / J. K. Rowling
- Pääkallovaras / Anna Jansson
Tässä vielä…
Karvat liitetään nisäkkäisiin. Höyhenillä, karvoilla ja suomuilla sitä vastoin on yhteinen alkuhistoria. Ne ovat kaikki kehittyneet samanlaisesta varhaiskehityksen rakenteesta. Tästä lisää artikkelissa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/karvoilla-hoyhenilla-ja-suomuilla-on-yht…
Lintujen alushöyhenet muistuttavat hentoja karvoja. Joillakin hämähäkeillä nyt ainakin sanotaan olevan karvoja. Tästä lisää artikkelissa: https://tieku.fi/elaimet/hamahakit
Sanat ovat tšekkiläisestä kansanlaulusta, joka löytyy muutamasta nuotista Kohassa nimellä Syksy saapuu kaupunkiin. Esim. Musica-sarjan oppilaan kirjassa 5–6 laulussa mainittu sanoittaja on "Sauvo Puhtilan mukaan Sointu Annala". Lauluun on kyseisessä nuotissa myös toinen säkeistö.
Joissakin muissa lähteissä, esim. fono.fi:ssä (palvelun päivitys loppunut 1/2022; korvaava palvelu tekeillä) sanoittajaksi mainitaan vain Sauvo Puhtila.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=kaupunkiin&ID=826b1c1b-f479-4e13-a42f-4716562ed9b8
(Puhtila tunnistetaan ehkä paremmin taiteilijanimellään Saukki. Muitakin taiteilija-/salanimiä hänellä oli useita.)
Esimerkiksi ingången till biblioteket är tillgänglig, https://www.turku.fi/sv/nyhet/2023-03-30_krakkarrets-bibliotek-oppnas-e…
tai tillgänglig ingång, https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/tilat-ja-laitteet?lng=sv
Helmet.fi-sivustosta esteettömyystiedot löytyvät yksittäisen kirjaston tiedoista ruotsin kielellä kohdasta tillgänglighet, https://www.helmet.fi/sv-FI/Bibliotek_och_tjanster/Tolo_bibliotek/Tillg…
Monista vanhoista aapisista on otettu näköispainos, mutta valitettavasti monet niistä on jo loppuunmyyty. Joistakin on tosin mahdollisesti tulossa lisäpainos myöhemmin. Loppuunmyytyjä näköispainoksiakin kannattaa kuitenkin kysellä esim. antikvariaateista.
Tässä listaa näköispainoksista sekä niiden saatavuustilanne Kirjavälityksen tietokannan mukaan.
Tällä hetkellä saatavissa kirjakauppojen kautta:
Einiö, K.: Lyhyt kuwa-aapinen (1. painos 1897, näköispainos 2013, Ntamo)
Penttilä, Aarni: Aapiskukko (1. painos 1938, 28. p. 2011, Gummerus)
Loppuunmyytyjä:
Hälinen, Kaisa: Suomen lasten aapinen (4. painos 1951, 9. painos 2000, WSOY)
Kodin ja koulun ensimmäinen kirja (12. uudistettu painos 1931, näköispainos 1994, Otava)
Pakkala, Teuvo: Aapinen (…
Kotimaisten kielten keskuksesta vastataan näin:
Kyseessä ei ole pelkästään myöhäisimpiin lainasanoihin liittyvä ilmiö vaan varhaisimmat esimerkit lainanominien mukauttamisesta sananloppuisen i:n avulla ovat viimeistään balttilaislainojen kaudelta (tästä ks. Laalo 1982 https://journal.fi/virittaja/article/view/37664/32554), eli tuhansien vuosien takaa. Vanhoja i-loppuisia lainoja ovat esimerkiksi vuohi, pappi, risti ja helvetti. Ison suomen kieliopin mukaan sananloppuisen i:n käyttö on yleinen mukauttamiskeino, joka koskee hyvin eri ikäistä lainasanastoa ja on edelleen produktiivinen eli käytössä uusien lainasanojen mukauttamiseen ( https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=151).
Vieraskielisten nimien taivutuksesta on ohje…
Etsimäsi kaltaisia kirjoja ei ole aivan helppoa löytää. Ensinnäkään ei ole aivan yksiselitteisiä hakusanoja, joilla tällaisia kirjoja löytäisi — esimerkiksi kirjastonkin aineiston asiasanoituksessa hyödyntämä YSO ei sisällä "peggingia" tai "strap-on -seksiä" asiasanoina. Toiseksi Suomessa tällaisia kirjoja ollaan kirjoitettu ilmeisen vähän tekemieni hakujen perusteella. Esimerkiksi englanniksi puolestaan on kirjoitettu iso kasa tällaisia kirjoja: löysin lukuisia internet-sivuja, joille on listattu kirjoja, jota sisältävät miehen ja naisen välistä strap-on -seksiä; esimerkiksi Goodreads ja Reddit pitävät sisällään paljon tällaisia listauksia. Tarkistin kymmenistä tällaisista teoksista, olisiko niistä suomennosta, mutta huonolla…
Kirjastokortti voidaan asettaa lainauskieltoon monesta eri syystä. Kysymyksestäsi ei selviä onko kortti lainauskiellossa esimerkiksi myöhästymismaksujen vuoksi vai onko sinulla palauttamatonta aineistoa, joten annan vastauksen molempiin tilanteisiin:
Yleisin syy lainauskiellolle on se, että kirjastomaksuja, kuten myöhästymismaksuja tai varausmaksuja on kertynyt 15 euroa tai yli (PIKI-kirjastojen maksimimaksuraja). Kirjastomaksut voit maksaa PIKI-verkkokirjastossa omissa tiedoissa Maksut-sivulla. Maksujen lyhentäminen ei ole tällä hetkellä mahdollista verkkokirjastossa vaan siellä tulee maksa koko summa kerralla. Maksut voit käydä myös maksamassa kirjastossa paikan päällä. Paikan päällä kirjastossa maksujen lyhentäminen on…
Margaret Mahyn kirjassa Kunnon isoäidin vauhdikas päivä (Kustannus-Mäkelä, 1993) on päähenkilönä isoäiti Onninen, joka ajelee moottoripyörällä. Kyse lienee tästä kirjasta.
Kirjan kuvauksen voit lukea esimerkiksi Kirjasammosta (ks. linkki alla).
Kunnon isoäidin vauhdikas päivä -kirja näyttää olevan lainattavissa oman alueesi kirjastoista.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
William Butler Yeats asui vuonna 1890 perheensä kanssa osoitteessa 3 Blenheim Road, Bedford Park. Ks. esim. W. B. Yeats Bedford Park Artwork Project -sivusto: http://www.wbyeatsbedfordpark.com/w-b-yeats/.
Internetistä löytyvissä Yeatsin kuvissa ei aina ole tarkkoja vuosilukuja, mutta esimerkiksi Googlen kuvahaulla hakusanoilla "William Butler Yeats as a young man" löytyy joitakin kuvia.
Helena Blavatsky asui syyskuusta 1887 elokuuhun 1890 Bertram Keightley ja tämän veljenpojan Archibald Keightleyn luona osoitteessa 17 Lansdowne Road, Notting Hill. Ks. esim. The Ladbroke Association -sivusto: http://www.ladbrokeassociation.info/LansdowneRoad.htm ja Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Helena_Blavatsky#Final_years_in_Europe:_1…
Aivan kaikkia ehtoja vastaavaa elokuvaa ei löytynyt. Lähelle pääsisi yhdysvaltalainen Silmä silmästä (Jeremiah Johnson) vuodelta 1972. Siinä on talvikohtauksia, synkkyyttä ja intiaanien hautausmaa. Se on myös esitetty televisiossa vuonna 1984. Toisaalta elokuva nähtiin elokuvateatterissa jo tuoreeltaan ja sen pääosaa esittää Robert Redford.Lähteet:Silmä silmästä (1972) - IMDbJeremiah Johnson (film) - WikipediaJeremiah Johnson | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Viola-tietokannasta löytyi laulu "Verivirtansa alla", joka
ilmeisesti on kyseessä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut
Kyösti Roth.
Kappale on löytyy seuraavilta äänitteiltä:
Siiloan seurakunnan kuoro: Kaikki saa Herralle laulaa: kiitoslauluja
(C-kasetti vuodelta 1992)
Uusi laulu kaduilta: Ristin verellä (C-kasetti vuodelta 1991)
Freidiba Boodos: Shalom (C-kasetti vuodelta 1983)
Valitettavasti laulun nuotteja ja sanoja ei näyttänyt löytyvän mistään tutkimistani tietokannoista.
On toki mahdollista, että sanat olisivat jossakin vanhassa laulukirjassa,
jonka sisältöä ei ole luetteloitu kunnolla, mutta tämän enempää luotettavaa tietoa en onnistunut löytämään.
Google-haulla löytyi kuitenkin sivusto, jossa on samantapaisen laulun sanoja,…
Vuoden 1934 ja 1938 kisoja lukuun ottamatta jalkapallon MM-kilpailuissa on pelattu aina joku lohkovaihe. Joinakin vuosina on pelattu kaksikin eri lohkovaihetta. Maita, jotka ovat jokaisissa kisoissaan selvittäneet lohkovaiheen (jos sellainen on pelattu), ovat Saksa/Länsi-Saksa (1954-2014; vuonna 1978 Saksa tosin jäi toiseen lohkovaiheeseen), Wales (1958), Itä-Saksa (1974), Hollanti (1974, 1978, 1990, 1994, 1998, 2006, 2010 ja 2014), Irlanti (1990, 1994 ja 2002), Senegal (2002), Ukraina (2006) ja Slovakia (2010).
Muistamillasi sanoilla alkavan laulun nimi on "Syksy saapui kaupunkiin" (tai "Syksy saapui"). Sävelmä on julkaisujen mukaan kirgisialainen kansansävelmä ja sanat on tehnyt Urpo Jokinen, tosin yhdessä julkaisussa sanoittajaksi on merkitty ilmeisesti virheellisesti Ari Pärnänen.
Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Laulun iloa : kaksiäänisiä lauluja ala-asteen kuorolle (sanat, 3 säkeistöä, Esa Helasvuon kaksiääninen sovitus, sointumerkit; Otava, 1998)
Musikantti. 3-4 (sanat, 2 säkeistöä, melodia, sointumerkit ja Ari Pärnäsen sovittamia lisä-ääniä; Otava, 1996)
Musiikin aika. 3-4 (2. painos; sanat, 3 säkeistöä, melodia, sointumerkit; WSOY, 1988)
Ikivihreät laulut (Otava, 1981)
Musiikki. 3-4 : peruskoulun kolmannen ja…
