Kyseessä voisi olla Aira Savisaaren kirja Hemppa (Sanoma, Lasten oma kirjakerho, 1989). Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastosta. http://luettelo.helmet.fi/record=b1498065~S11*fin
Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnan laatiman Euroopan sammakkoeläinten ja matelijoiden suomalaiset nimet -listan mukaan Hierophis viridiflavus on suomeksi piiskakäärme.
http://www.herpetomania.fi/nimisto/euroherpit.html
Suomenkielisen Wikipedian illalista käsittelevä artikkeli on tynkä eli keskeneräinen. Yhtään lähdettä ei ole esitetty sen väitteiden tueksi, joten ne voi jättää omaan arvoonsa ainakin siihen asti, että artikkelia täydennetään asianmukaisesti.
Englanninkielisen Wikipedian vastaava artikkeli kertoo, että illallinen (supper) voi olla monen ruokalajin kokonaisuus tai kevyt iltapala. Tässä artikkelissa on sentään muutama lähde, mutta niiden todistusvoima on vähäinen. Lähteeksi on kelvannut linkki taideteoksen kuvaan, ja viitteiden ainoa faktapitoinen artikkeli käsittelee vain Yhdysvaltain koillisosan ruokaperinnettä.
Kollektiivisesti ylläpidetyn verkkotietoteoksen ongelma Suomen kaltaisella pienellä kielialueella on se, että osaavia…
Hotelli Jeriksestä Muoniosta kerrottiin, että sekä jierra- että jeris-sana tulee saamenkielisestä sanasta jieris, joka tarkoittaa hyvää apajapaikkaa. Alkuperäisessä merkityksessä sana on tarkoittanut etenkin kalapaikkaa.
Jerisjärvelle on tultu aikoinaan hyvinkin pitkän matkan takaa kalastamaan, koska se on ollut hyvin kalaisa järvi.
Kaikki em. nimet ovat siis peräisin saamen kielestä.
En löytänyt ravintoloista paljoakaan tietoa netistä. Hotelli- ja ravintolamuseon sivuilla on kerrottu lyhyesti Alhambra-ravintolasta, mutta kuvia ravintolasta tai tarkempia tietoja ei sielläkään ole: http://www.modernieksotiikka.fi/p/perinteikkaat-ravintolat-ajan-hengessa.html. Ravintola Petsamosta en löytänyt mainintoja kirjallisuudesta tai verkosta.
Tiedustelin lisäksi Hotelli- ja ravintolamuseolta ravintoloista, ja he kertoivat niistä seuraavaa:
"Vuonna 1933 ravintola Petsamo on saanut kyseenalaista kunniaa joutumalla niiden ravintoloiden listalle, joilta on peruutettu anniskelulupa 6 kuukauden ajaksi (lähde: Suomen Hotellit, ravintolat, kahvilat -lehti 6:1933, 13). Päätöksessä kerrotaan, että ”Väkijuomain anniskelussa tapahtuneiden…
Valitan, että vastaus on viipynyt. Suomen tasavallan presidenteistä on julkaistu tavallisia, yksityisluontoisia kuolinilmoituksia. Ilmoituksissa surijoina ovat olleet omaiset. Valtiolliset surun- ja kiitollisuudenosoitukset ovat olleet sitten erikseen. Mahdollisia lisätietoja käytännöistä voi tiedustella Tasavallan presidentin kansliasta.
Esimerkkejä kuolinilmoituksista:
K.J. Ståhlberg HS 24.9.1952
Urho Kekkonen HS 4.9.1986
J. K. Paasikivi HS 16.12.1956
Muiden presidenttien kuolinilmoituksia voi käydä etsimässä mikrofilmatuista lehdistä, joita voi vapaasti käyttää esimerkiksi Kansalliskirjastossa. Helsingin sanomia myös Pasilan kirjastossa.
Tasavallan presidentin kanslia:
http://www.president.fi/public/default.aspx?nodeid=44834&…
Unto Tupalan teoksessa Kun Lahti rakennettiin (1995) s.204-208 käsitellään korttelin XIII tontin 57 eli Aleksanterinkatu 13:n ja Mariankatu 21:n historiaa.
Sivulla 205 on osasuurennus v. 1908 kuvatusta postikortista, jossa näkyy v. 1908 valmistunut kolmikerroksinen kivitalo. Se ei ole aivan Aleksanterinkadun ja Mariankadun kulmassa, jossa on vuonna 1890 rakennettuja matalia puurakennuksia, mutta samalla tontilla siis kuitenkin.
Talo näkyy joissakin Lahden torin kuvissa ainakin Pertti Hammarin teoksessa Lahti : kylästä kaupungiksi, s.51,53 ja 57(2014), mutta vain osana katunäkymää.
Vuonna 1927-29 rakennettiin Mariankadun kulmaan asti koko tontin pituinen Fagerholmin liike- ja asuinrakennus, joka myös tunnettiin Fagerholmin talona,…
Tässä löytämässäni kalmistopiirin kysymyksessä viitataan kivikauteen, mutta tekstistä ilmenee miten hautaustavat ovat muuttuneet ajan kuluessa. Routaista maata on tuolloin sulatettu tulen avulla. Voisi ajatella, että hyväksi havaittua tapaa on käytetty myöhemminkin. Linkistä löytyy lisätietoa ja sivustolla on mahdollista myös esittää omia kysymyksiä.https://kalmistopiiri.fi/2016/03/30/lukijan-kysymys-kuinka-talvella-hautaaminen-menneisyydessa-onnistui/
HelMetistä löytyy useitakin suomenkielisiä elämäkertateoksia Kustaa Mauri (Gustav Mauritz) Armfeltista. Jostakin syystä tietokannassa nimeä on käytetty hiukan vaihtelevasti, toisinaan ruotsin-, toisinaan suomenkielistä muotoa.
Teokset saa HelMetistä esille esim. seuraavasti: Valitaan aihehaku ja kirjoitetaan hakuruutuun Armfelt. Saadusta tuloslistasta valitaan Gustav Mauritz ja napsautetaan tätä. Nyt saatavasta tuloslistasta saadaan suomenkieliset teokset rajatuiksi esiin napsauttamalla painiketta "Rajaa / järjestä hakua" ja valitsemalla pudotusvalikosta kieleksi suomi. Lopuksi napsautetaan linkkiä "Vahvista". (Sama toistetaan suomenkielisen nimimuodon kanssa.)
Lupaavilta vaikuttavat esimerkiksi seuraavat teokset:
Kustaa Mauri Armfelt :…
Kyseessä on kappale Ollaan kahden lällällää, joka julkaistiin ensimmäisenä Kake Singersin Tähtisumutusta-levyllä vuonna 1979. Kappaleen on levyttänyt myös duo Meiju Suvas & G. T. Toicca.
Ohessa Sanaston kriteerit, tarvitaanko lupaa:Milloin tarvitsen luvan runon esittämiseen?Tarvitset luvan, kun esität runoja yleisölle. Sanasto myöntää luvat kirjailijoiden ja kääntäjien puolesta, laskuttaa lupakorvaukset ja maksaa ne edelleen niille tekijöille, joiden teoksia on käytetty. Lupa tarvitaan, vaikka esitystilaisuus olisi maksuton ja järjestetty vapaaehtoisvoimin.Milloin en tarvitse lupaa?Et tarvitse lupaa kirjallisuuden esittämiseen yksityisissä tilaisuuksissa, kuten häissä tai hautajaisissa. Lupaa ei tarvita myöskään tilaisuuksiin, joissa runonlausunta ei ole tilaisuuden päätarkoitus, tilaisuudesta ei peritä pääsymaksua, eikä sitä muutenkaan järjestetä ansiotarkoituksessa (kaikkien mainitun kolmen ehdon tulee täyttyä). Lupaa ei…
Ainoa löytämäni kirjallinen viite asiaan on Gustav Hägglundin et al. teoksessa Värikkäät kenraalit:
”Ehnroothin tähden loistaessa kirkkaimmillaan keskusteltiin joissain veteraanipiireissä hänen ylentämisestään marsalkaksi. Ajatus ei liene ollut aivan tuntematon Adolfillekaan, sillä hän ehdotti minulle, että marsalkan arvo lisättäisiin upseeriluetteloon.”
Tuolloinen tai nykyinenkään Asetus sotilas- ja palvelusarvoista (500/1994) ei tunne marsalkan tai sotamarsalkan arvoa, joten ehdotus olisi edellyttänyt lakimuutosta. Tekstistä ei käy ilmi oliko ehdotus virallinen. Mahdollisen virallisen ehdotuksen jättämä asiakirjajälki on periaatteessa jäljitettävissä, mutta helppoa se ei olisi.
Jos veteraanipiireissä keskusteltiin sotilasarvon sijasta…
Kirjastokortin saa kesälomalainenkin! Joensuun kirjaston käyttösäännöissä luvataan kirjastokortti asiakkaille, jotka esittävät valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittavat osoitteensa Suomessa sekä sitoutuvat noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä, http://vaarakirjastot.fi/kayttosaannot .
Tervetuloa kirjastoon!
http://vaarakirjastot.fi/
Kyseessä on väistin (engl. guard tai crossguard), jonka tarkoitus on suojata kättä sekä vastustajalta tulevilta iskuilta että luisumiselta terään. Kyseisestä osasta käytetään samaa nimitystä erilaisten pistinten ja miekkojen osalta.
https://science.howstuffworks.com/sword-making1.htm
https://www.swordsoftheeast.com/theanatomyofajapanesekatana.aspx
https://fi.wikipedia.org/wiki/Miekka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puukko#Puukon_rakenne_ja_osien_nimitykset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tikari
Kuvassa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen esinetuntemuksen kurssin materiaalin kuvaus miekan osista ja niiden nimityksistä,
Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajat eivät ole lakimiehiä, joten meiltä ei saa mitään lakiin liittyvää tulkintaa. Tässä kuitenkin muutama poiminta Suomen laista.
1. Suomen rikoslain 17 luvun 12 § säädetään, että :
"Joka
1)luvattomasti avaa haudan tai ottaa sieltä ruumiin tai sen osan, ruumisarkun tai hautauurnan,
2) käsittelee hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla tai
3) turmelee tai häpäisee hautaa tai kuolleen muistomerkkiä,
on tuomittava hautarauhan rikkomisesta ..."
Laissa ei ole määritelty mitään voimassaoloaikaa.
Suomen säädöskokoelma: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=rikoslaki#L17
2. Estonia-laivan hylyn alue on…
Näytelmä on suomennettu nimellä ”Ukonilma” (Suomen Teatteriliitto, 1975). Suomentaja on Eino Kalima, ja kyseessä on painamaton näytelmä. Sitä löytyy monisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.uniarts.fi/. Lainaamiseen tarvitsee Arsca-kirjastokortin, mutta sen saa kyseisestä kirjastosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Englanniksi Ostrovskin näytelmä on käännetty nimellä ”The Storm”. Käännös löytyy vieläpä digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/7991, sillä näytelmä on Yhdysvaltojen lain mukaan tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella.
Ruotsiksi näytelmästä on olemassa ainakin radioteatterisovitus nimellä ”Ovädret: drama i sex scener…
Kissarunoja löytyy kirjoista Runojen kissa, toimittanut Satu Marttila (Kirjayhtymä 1991) ja Kissanystävälle, jossa on satuja, tarinoita ja runoja kissoista (WSOY 1991) sekä Sirkka Seljan runokirja Turkissa unien sinerrys (Lauttasaari Press 1996). Lapsille on runo- ja kuvakirja Karnevaalikissa, tekijänä Paul Stagg (Otava 1997)
Kyseessä voisi olla Brittiläinen Hammer Films –firman tuottaman Journey to the Unknown –sarjan osa. Sarjan useita episodeja muokattiion televisiolle kaksiosaiseksi tv-elokuviksi. Episodin nimi oli ’Matatakin is coming’, suomenkielisestä nimestä ei valitettavasti ole tietoa. June (Vera Miles) huomaa olevansa on loukossa yön yli kirjastossa. Matakitas-demoni on siirtänyt kirjaston ajassa 1920-luvulle. Pyskopaatti on murhannut nuoria naisia 1920-luvulla, demoni tarvii vielä yhden uhrin. Kalenterin päivä on sama kuin 1920-luvun viimeisen murhan päivä.
Matakitas Is Coming = Journey to the Unknown (Part 9)
Ohjaus: Michael Lindsay-Hogg
Näyttelijät : Vera Miles; Gay Hamilton; Leon Lissek; Lyn Pinkney; Dermot Walsh; John Junkin; Donald Eccles;…
