Paavo Cajander suomentaa teoksessa ”Kesäyön unelma” (SKS, 1891) katkelman seuraavasti: ”Se laski pieneen maidonkarva kukkaan, / Mi lemmen haavoista nyt purpuroitui / Ja jota lemmenkukaks sanoo immet.” (s. 22). Hiukan tuoreempaa käännöstä edustaa Yrjö Jylhän suomentama ”Kesäyön unelma” (Otava, 1999; ensimmäinen painos 1961), jossa kukkaa luonnehditaan näin: ”punertui lemmenhaavasta se kukka; / ja lemmikiksi sanovat sit’ immet”. Lauri Sipari kääntää katkelman teoksessa ”Kesäyön uni” (Love kirjat, 1989) seuraavasti kukkaaan viitaten: ”mutta purppurainen tästä lähtien / rakkauden tuskan repimänä”. Matti Rossin käännös ”Juhannusyön uni” (WSOY, 2005) sommittelee kukkaa koskevan kohdan näin: ”Neitosille se on lemmen orpo kukka, orvokki.”
Melko…
Aiheesta on kysytty aikaisemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-verkkotietopalvelussa. Tuolloin on kysymykseen on vastattu näin:
Enimmän osan aikaa muumeilla on iho, mutta tarvittaessa talvisin heille voi kasvaa turkki. Taikatalvi-teoksessa Muumipeikko herää kesken talviunien:
"Muumipeikon tietämättä hänen ihonsa samettipinta päätti ruveta kasvamaan. Se päätti muuttua vähitellen turkiksi, jota saattoi tarvita talvisin."
http://www.kysy.fi/kysymys/onko-muumeilla-on-iho-vai-turkki
(Tove Jansson: Taikatalvi. 2007)
Lähteitä ja lisätietoja:
Tove Jansson: Taikatalvi. 2007
Maan virallinen omakielinen nimi on Koninkrijk der Nederlanden eli Alankomaiden kuningaskunta. Monikkomuoto johtuu virallisesti siitä, että käsitteeseen luetaan Euroopassa olevan Nederlandin lisäksi myös Karibian alueella edelleen ovat Aruba, Curaçao ja Sint Maarten. Hollantilaiset itse eivät välttämättä puhu monikkomuodossa tarkoittaessaan Euroopan aluetta, mutta muihin kieliin monikkomuoto on vakiintunut (englannissa The Netherlands). Suomessa on sallittua käyttää maan nimenä myös muotoa "Hollanti", joka varsinaisesti viittaa vain kahteen keskeiseen maakuntaan aivan kuten Viro viittaa nimenä yhteen maakuntaan.
Heikki Poroila
Latinan kielen ääntämysohjeita löytyy kieliopeista, esim.Tuomo Pekkanen, Ars Grammatica, ss. 9-13 sekä Nils Sjöstrand, Ny latinsk grammatik. Tuon ae:n ääntämyksen vaihtelu johtuu siitä, että ae on kehittynyt varhaisesta muodosta ai (esim. Sjöstrandin kieliopin mukaan muutos olisi tapahtunut n. 150 ennen ajanlaskun alkua tienoilla). Se on siis alunperin ääntynyt (ja myös kirjoitettu) muodossa ai. Sittemmin ääntämys on kehittynyt vähitellen diftongista joka on koostunut a:sta ja i:n ja e:n välimuodosta monoftongiin, pitkään avoimeen e:hen. Sjöstrandin mukaan ae on äänetty monoftongina n. keisariajan alusta lähtien.
Periaatteessa klassiseksi latinaksi kutsuttu latina pohjautuu pääosin Ciceron ja Caesarin…
Vänrikki Kariluotoa pyytää rukoilemaan Tuntemattoman sotilaan kuudennen luvun I jaksossa hänen lähettinään toiminut vapaaehtoinen poika, jonka nimeä ei mainita.
- Vänrikki... rukoilkaa te... minä en jaksa... muista... polttaa... minä kuolen.
Mikäli tilaisuuteen myydään pääsylippuja, on kyseessä maksullinen tilaisuus, johon jokaiselta tulijalla on oltava oma lippu. Maksullinen ohjelma taas voi olla tarjolla tilaisuuksissa, joihin on vapaa pääsy. Tällöin tulija voi halutessaan tukea tapahtumaa tai esiintyjää ostamalla ohjelman, mutta mitään pakkoa siihen ei ole. Tällainen käytäntö on usein esim. seurakuntien järjestämissä konserteissa.
Koommin on johdos sanasta kova (murteissa esiintyy yleisen muodon koommin lisäksi alueittain myös muodot koimmin, kommin, koum(m)in, kovemmin).
Koommin Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Pakeille tulee sanasta pakista eli jutella. Toisin sanoen mennään jonkun puheille.
Pakeilla Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Moksiskaan on ilmeisesti leikillinen mukaelma sanonnasta (ei ole) moinaan, joka on pron.-vartalon mo- sijamuoto (mon. ess. sekä omistusliite), ks. moinen, mokoma. Moinaskaan merkitsee stadin slangissa millänsäkään, piittaamatta, välittämättä.
Moksiskaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Lisää näiden ja muiden suomen…
Juri on venäläinen muunnos suositun pyhimyksen Georgioksen eli suomalaisittain Yrjön tai Yrjänän nimestä. Pyhä Yrjänä kuvataan usein taistelemassa lohikäärmettä vastaan. Georgioksen nimestä on eri kielissä suuri määrä muunnoksia, esim. englannin kielen George, ruotsin kielen Georg ja Göran, tsekin kielen Jiri, saksan kielen Jörgen ja Jürgen, suomen kielen Yrjö, Yrjänä, Jyrki, Jyri ja Jori sekä venäläiset muunnokset Georgi, Jegor ja Juri. Näin ollen Juri voi viettää nimipäiväänsä 23.4., jolloin on myös Yrjön, Jyrkin ja Jyrin nimipäivä. Myös ortodoksisessa kalenterissa Pyhän Georgios Voittajan muistopäivä on 23.4. ja hänen mukaansa nimetyt Jurit, Jyrit ja Jyrkit viettävät silloin nimipäiväänsä. Ortodoksinen kalenteri ks. http://www.ortodoksi…
"Vain kesyt linnut kaipaavat. Villit lentävät" on Elmer Diktoniuksen miete.
(Blott tama fåglar har en längtan. De vilda flyger) Voisi kuvitella, että samantyyppinen ajatus on lausuttu muillakin kielillä, mitään ranskankielistä versiota ei nyt tule kuitenkaan mieleen.
Hei!
Kysymyksessä on meksikolaisen Juventino Rosasin kappale Sobre las Olas, jonka Mario Lanza levytti englanniksi nimellä The loveliest night of the year. Suomeksi valssista tehtiin kaksikin käännösversiota, toisen, kyselemänne Kaunein iltamme -version, käänsi Sauvo Puhtila ja toisen Rainer Kisko nimellä Yli aaltojen. Jälkimmäisen version nuotit löytyvät mm. Suuri toivelaulukirja -sarjan osasta 8, mutta Kaunein iltamme -version sanoilla nuottiä löytyy vain Kansalliskirjaston ei-lainattavasta vapaakappalekokoelmasta. Voitte siis joko tutkia nuottia paikan päällä Helsingissä tai kaukolainata sen johonkin muuhun vapaakappalekirjastoon tutkittavaksi. Ehkä kätevämpi vaihtoehto on kirjoittaa sanat itse ylös äänitteen pohjalta ja käyttää Yli…
HelMet-kirjastoissa eli Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastossa kirjan voi uusia viisi kertaa, jos siitä ei ole varauksia ja jos kortilla on maksuja alle 30 euroa. Bestseller-kirjoja ei voi uusia kertaakaan. Uusiminen onnistuu osoitteessa http://www.helmet.fi kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Uusia voi myös puhelimitse tai käymällä kirjastossa.
Uusimisesta ja muusta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j….
Erilaisia tilastovertailuja Suomen yleisten kirjastojen välillä voi tehdä kirjastot.fi -palvelun sivulla
http://tilastot.kirjastot.fi/
Valitettavasti kyseisellä sivulla kirjastot on laitettu kunnittain yhteen, joten tietoja yksittäisen kirjaston osalta sieltä ei saa.
Pinta-ala on sellainen tieto, että sitä ei välttämättä löydy kaikkien kirjastojen omiltakaan sivuilta. Sen sijaan tietoja kunkin kirjaston kokoelmista ja aukioloajoista löytyy kirjastojen vuosikertomuksista, joita löytyy kirjastojen omilta sivuilta. Valitettavasti kaikki yleiset kirjastot eivät laita vuosikertomuksia ja tilastoja esille sivuilleen, joten tulokset voivat olla vaihtelevia.
Kokosin tähän alle tilastotietoa vuoden 2016 tilanteen mukaan. Tilastoinnissa kirjastot on…
Kirjastolla ei ole yhtä tunnettua keksijää. Itse asiassa kirjasto on hyvin vanha keksintö. Varhaisimmat kirjastot perustettiin noin viisituhatta vuotta sitten muinaiseen Mesopotamiaan. ”Kirjat” olivat siellä savitauluja, joihin oli kirjattu tietoja tehdyistä kaupoista ja hallinnollisista asioista kuten veroista ja armeijoista. Vasta myöhemmin alettiin kirjoittaa ylös myyttejä, historiaa, filosofiaa, maantiedettä ja lääketiedettä. Näistä löytyy laajemmin tietoa Stuart A. P. Murrayn teoksesta The library : an illustrated history (American Library Association, 2009), jota on käytetty ihan yliopisto-opinnoissakin oppikirjana.
Kirjojen lainaaminen on ollut ennen varsin rajoitettua, sillä esimerkiksi varhaisista yliopistokirjastoista ei ole…
UNRRA (United Nations Relief and Rehabilitation Administration) eli YK:n hätäapu- ja jälleenrakennusjärjestö avusti maita, jotka hyökkäyssodan uhreina olivat kokeneet huomattavia aineellisia menetyksiä ja tuhoja. UNRRA:lta saatiin myös ruoka-avustuksia. Suomessa järjestö aloitti aktiivisen avustus- ja jälleenrakennustyön heti sodan jälkeen.
Suomessa UNRRA oli mukana Lapin jälleenrakennustoiminnassa vuodesta 1945 alkaen. Avustusmääräraha 500 miljoonaa markkaa kattoi myös Lapin lasten terveydellisen aseman tukemisen. Lähdeaineisto viittaa siihen, että UNRRA valitsi Suomen avustettavaksi ensisijaisesti Lapin jälleenrakennustoiminnan eikä lasten aseman vuoksi. Lastenapu kytkeytyi avustustoiminnan osaksi vasta myöhemmin, kun olot tunnettiin…
Suoraa vastausta arveluusi ei etymologisista sanakirjoista löydy. Suomen sanojen alkuperä: etymologisen sanakirjan (1995) mukaan leväperäinen kuuluu sanan levä yhteyteen (levä merkityksessä levällään) ja tarkoittaa huolimatonta, välinpitämätöntä (henkilöä, jolta asiat jäävät levälleen).
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2004) määrittely sanasta levä on: "Alkuaan vedessä tai veden pinnalla kasvavaa sammalta tai muuta kasvillisuutta sekä kosteaa maastoa merkitsevällä levä-sanalla ei ole vastineita sukukielissa. Sanaa on aiemmin epäilty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, joka kuuluisi yhteen muinaisnorjan limaista vesikasvia merkitsevän slý-sanan kanssa, mutta todennäköisemmin sana on samaa juurta kuin levällään tai leveänä…
Patrick Taylorin Irlantilainen maalaislääkäri -sarjaa on tällä hetkellä saatavilla suomeksi ainoastaan maksullisissa e-kirjapalveluissa (BookBeat ja Storytell), koska se on ilmestynyt BookBeatin kustantamana e-kirjana ja äänikirjana. Sarjan ensimmäinen osa on julkaistu suomeksi em. palveluissa vuonna 2023, mutta englanninkielinen alkuperäisteos on julkaistu jo vuonna 2000. Englanninkielisenä sarjan teoksia on joissain kirjastoissa. LähteetBookBeat: Irlantilainen maalaislääkäri: https://www.bookbeat.com/fi/book/irlantilainen-maalaislaakari-1183356Wikipedia: Irish Country series: https://en.wikipedia.org/wiki/Irish_Country_series
Tanja Hällstén tulkitsee runon sisältöä Tampereen yliopistoon vuonna 2008 tekemässä pro gradu -tutkimuksessaan seuraavasti:
"Satama toimii vertauskuvana runoilijalle ja hänen työlleen sekä yleisemmin ihmisen tuntemusten kuvaajana. Tunnelma runossa on kaipaava, mutta samalla levollinen, vaikka toisaalta laivat ja meri kuvaavat myös ihmismielen levottomuutta: halua lähteä ja siirtyä paikasta toiseen. Sataman voi tulkita sekä turvapaikaksi elämän merellä että lähdön ja liikkumisen symboliksi. -- Satama on staattinen, paikallaan pysyvä, vakaa turvapaikka. Meri sen sijaan on jatkuvassa liikkeessä oleva, arvaamaton ulottuvuus. Runo rinnastaa puhujan elämän ja meren. Tämän vertauskuvan kautta voi tulkita, että runon puhuja lähtee matkalle…
Tarkoittaisitkohan kirjaa Muhsen, Zana : Myyty! : koulutytöt orjina Jemenissä (1994), joka kertoo kahden Englannissa kasvaneen sisaruksen, Zanan ja Nadian, vaiheista. Heidän isänsä myi tyttäret teini-ikäisinä vaimoiksi Jemeniin. Zana jätti poikansa Jemeniin ja pääsi takaisin Englantiin, mutta hänen sisarensa Nadia jäi Jemeniin lastensa luo. Perheen äiti Miriam Ali kirjoitti myös kirjan Lasteni tähden (1995). Zana Muhsen julkaisi jatkon tarinaan Lupaus vapaudesta (1999), jossa hän kuvaa yrityksiään saada sisarensa Nadian palaamaan Englantiin.
Kyseisen levyn kansilehdissä ei tosiaan kappaleen esittäjää mainita, eikä vastausta tuntunut löytyvän Juice Leskisestä kertovasta kirjallisuudesta tai musiikkiaiheisista tietokannoista. Musiikkiasiantuntija vastasi korvakuulolta, että kyseisen kappaleen laulaa Ila Loueranta.
