Hankimme ja saamme lahjoituksina jonkinverran omakustanteita.
Helmet kirjastoilla on omat kilpailutetut sopimustoimittajat. Espoolla suurimpana Booky.fi.
Kirjaa voi tarjota heille tai suoraan aineisto-osastollemme.
Sähköpostiosoite on aineisto(at)espoo.fi
Kyyti-kirjastoissa otettiin muutama vuosi sitten uuden kirjastojärjestelmän myötä käyttöön kirjastokortin säännöllinen uusiminen, jotta asiakkaiden yhteystiedot olisivat varmasti ajan tasalla. Ilmoituksen vanhenemisesta on saanut kolmen vuoden välein kirjeellä, tekstiviestillä tai sähköpostilla. Käytännöstä ollaan kuitenkin tällä tietoa luopumassa: vaikka lähetämmekin jatkossa säännöllisesti muistutusviestin yhteystietojen tarkistamiseksi, kortit eivät enää vanhene. Kirjastokortin uusiminen onnistuu tällä hetkellä ottamalla yhteyttä mihin tahansa Kyyti-kirjastoon sähköpostitse, puhelimitse tai tulemalla paikan päälle. Kyyti-kirjastoilla ei ole käytössä vahvaa tunnistautumista lukuun ottamatta maksumahdollisuutta verkkopankin kautta.
Kyseessä voisi olla Orvokki Annalan kuvakirja Angervoinen, Ingervoinen. Kirja on ilmestynyt v. 1983 Lasten Omassa Kirjakerhossa Sanoma Osakeyhtiön kustantamana. Kuvituksen on tehnyt Matti Lassila.
Angervoinen-niminen poika on yksinäinen, ja hänellä on Ingervoinen-niminen mielikuvitusystävä, samantapainen poika kuin hän itsekin on. Pojat lähtevät Ingervoisen Länsituuli-hevosella etsimään kultaa sateenkaaren päästä. He päätyvät vuorelle ja sen sisään, missä pojat kohtaavat hiiden ja vuorenpeikon. Satu päättyy siten, että kulta ei koskaan lopu Angervoisen taskuista.
Kysyit 90-luvulla lukemastasi kirjasta, jossa papan hattu joutuu hukkaan ja etsinnässä on monia vaiheita. Kirja kuulostaa ruotsalaisen Sven Nordqvistin Hattjakten-kirjalta, joka on ilmestynyt alkukielellä vuonna 1987 ja suomeksi 1989. Suomeksi kirja on ilmestynyt nimillä Hatun jäljillä ja Hattujahti.
Kirjassa vaarilla on hattu, jota hän ei ota koskaan päästään. Paitsi nukkuessaan. Eräänä aamuna herätessään vaari ei kuitenkaan löydä hattuaan mistään! Edes Salama-koira ei ole huomannut mitään. Vaarin ei auta muu kuin lähteä hattujahtiin ja siitä alkaakin melkoinen seikkailu. Hattujahti on humoristinen ja vauhdikas tarina.
Hei,
Muistan tämän elokuvan. Hieno leffa! Kyseessä oli 1999 ilmestynyt ja Leander Haussmannin ohjaama Aurinkokuja (Sonnenallee, täsasä linkki ImDb:n tietokantaan https://www.imdb.com/title/tt0177242/). Draamakomedia, joka seuraa 1970-luvun alun nuoria ja eritysessä asemassa oli lännestä salakuljetettu pop/rock-musiikki. Yle/Yle Teema näytti tämän varmaan suht tuoreeltaan.
Suomessa yleisin veriryhmä on A+ johon kuuluu 35 prosenttia suomalaisista. Toiseksi yleisin on O+, joka on 28 prosentilla suomalaisista. Lisätietoa veriryhmistä Veripalvelun sivuilla https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus/veren-matka/veriryhmat
Kyseessä oli kaiketi amerikkalaisen King Features Entertainment -yhtiön Genesis-projekti. Tuottaja John Heynmanin ideoima dramatisoitu Raamattu-sarja kuvattiin autenttisilla tapahtumapaikoilla. Näyttelijöillä oli heprean kielen taito. Kallis jättihanke alkoi 70-luvun loppupuolella. Ensimmäinen Mooseksen kirja ja Luukkaan evankeliumi esitettiin Suomen televisiossa 10-osaisena sarjana, ensimmäinen jakso sunnuntaina 10.10.1982 TV1-kanavalla klo 17.00. Helsingin Sanomien ohjelmatietojen mukaan sarjan nimi oli ytimekkäästi "Raamattu".
Helsingin Sanomat 10.10.1982
Kirjailija Helvi Hämäläisen elämää ja tuotantoa käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Ketunkivellä : Helvi Hämäläisen elämä 1907-1954 / Ritva Haavikko, Helvi Hämäläinen. 1993.
Hämäläinen, Helvi, 1907-1998
Päiväkirjat 1955-1988 / Helvi Hämäläinen ; toimittanut Ritva Haavikko. 1994.
Identiteettiongelmia suomalaisessa kirjallisuudessa / toim. Kaisa Kurikka, Turun yliopisto, 1995.
Komu, Eija
Armon tyhjiössä : kristillinen eksistentialismi eräissä Mika Waltarin, Helvi Hämäläisen ja Paavo Rintalan 1950-luvun romaaneissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995.
Paikkoja ja tiloja suomalaisessa kirjallisuudessa. Turun yliopisto, 1998.
Rahikainen, Esko, 1942-
Tie Härjänojaan : muistiinpanoja kirjailija Helvi Hämäläisen suvun taipaleelta, 1987.…
Kyseessä on todennäköisesti kansansatu nimeltä Peukaloinen. Satu löytyy mm. Charles Perrault'n satukokoelmasta Hanhiemon satuja. Jättiläiseltä karkaavien lasten teemaa käsitellään myös useissa muissa saduissa, kuten Raul Roineen teoksesta Suomen kansan suuri satukirja löytyvästä sadusta Veli ja sisar.Peukaloinen-sadussa vanhemmat jättävät lapset metsään oman onnensa nojaan. Älykäs Peukaloinen-poika kuulee vanhempien suunnitelmat ja jättää kodin ja metsän välille valkoisia pikkukiviä. Lapset, seitsemän veljestä, seuraavat kiviä takaisin kotiin. Toisella kerralla, kun vanhemmat jättävät lapset metsään, Peukaloinen käyttää leivänmuruja, mutta linnut syövät ne. Tämän vuoksi lapset eivät enää löydä tietä kotiin ja päätyvät ihmislihaa syövän…
Uusin tulokas Natossa on vuonna 2020 liittynyt Pohjois-Makedonia. Pahin änkyrä sen jäsenyyden tiellä ei ollut Turkki eikä Unkari, vaan Kreikka, joka onnistui jarruttamaan Makedonian – nykyisen Pohjois-Makedonian – jäsenyyshakemusta niin kauan, että liittymiseen kului lopulta 12 vuotta, vuodesta 2008 vuoteen 2020. Syynä tähän oli maiden välinen kiista Makedonian nimestä, joka ratkesi vasta Makedonian muutettua nimensä. Nimikiistan syynä oli se, että myös Kreikan pohjoisosan alueen nimi on Makedonia.
Kreikkaan verrattuna Turkin viivyttely Pohjois-Makedonian jäsenyyden ratifioinnissa oli varsin vaatimatonta. Presidentti Erdoğan odotutti kolme kuukautta, ennen kuin jätti liittymispöytäkirjan parlamentin käsiteltäväksi ja…
Seitsemän veljeksen pojissa on kaksi kaksosparia : Tuomas ja Aapo, Timo ja Lauri. Tämä selittää sen, että pojat ovat syntyneet kahdeksan vuoden sisään. Romaanin alkaessa Juhani on täyttänyt kaksikymmentäviisi vuotta, Eero ei ole vielä ihan kahdeksantoistavuotias. Poikien ryöstäessä Männistön muorin kanan pesät ja paetessaan metsän kohtuun heillä täytyy olla jo vähän ikiä, sillä he hallitsevat riistanmetsästyksen ja tulenteon ja havumajakin syntyy pojilta. Eero pyörii vielä äitinsä jaloissa, ja häntä ei isommat pojat ottaisi edes mukaan vaivakseen.Eero voisi olla 5-vuotias.Jos Juhani on 13-vuotias, ovat Tuomas ja Aapo 11 vuotiaita, Simenon 9-vuotias ja Timo ja Lauri 8-vuotiaita. Lauri tekee saviotuksia, tämä homma sopii hyvin tuon ikäiselle…
Oulunsalon kunnankirjastosta saa lainata kirjoja ihan reilun määrän, mitään ylärajaa kirjojen määrällä ei ole. On kuitenkin hyvä ottaa kirjoja kerralla sen verran kun jaksaa mukavasti kuljettaa, isommat kirjat saattavat olla aika painaviakin.
Kirjastosta löytyy monenmoista aineistoa ja kaikkea saat lainata ihan ilmaiseksi. Muista kuitenkin uusia lainasi ajoissa. Kirjastoista saat myös tietoa kaikista kivoista asioista niinkuin tästä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelustakin.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on jonkin verran remiksattua musiikkia cd-levyillä. Kattavaa luetteloa niistä ei saa, koska remiksausta ei välttämättä ole lisätty levyn tietoihin. Kannattaa hakea katkaistuilla hakusanoilla remix* tai remiks* ja selata tulosta. Ainakin muutama levyllinen 80- ja 90-lukujen musiikkia löytyi:
- 80s remix / Duran Duran, Spandau Ballet, Howard Jones, Blancmange, Blue Zoo, Bronski Beat, Ultravox, Thomas Dolby, Gang Of Four
- The original 80s remix box set : massive eighties hits extended and remixed
- Retrodance : the greatest dance hits of the 90's
Alla linkit hakuihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sremix*__Ff%3Afacetcollections%3A2%3A2%3AMusiikki%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&…
Palvelumme ei anna juridista neuvontaa.
Todettakoon kuitenkin, että yhdistyslain 11 § säätää jäsenluettelosta:
Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. (30.12.1992/1614)
Yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään henkilörekisterilaissa (471/87). Luovuttamisesta voi päättää yhdistyksen hallitus.
HenkilörekisteriL 471/1987 on kumottu HenkilötietoL:lla 523/1999.
Yhdistyslaki 11 §
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L3P11
Henkilötietolaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Tampereen kaupunginkirjastosta ei valitettavasti löydy vuoden 1898 Uutta Kuvalehteä.
Siitä voi jättää kaukopalvelupyynnön, lehti nimittäin on Kuopion Varastokirjastossa.
Tuo Juhani Ahon juttu: Pyöräraivoilija kyllä löytyy myös kirjasta Aho, Juhani: Kootut teokset X: Muistatko-?; Sanomalehtimiesajoiltani; Muistelmia ja matkakuvia; Tuomio. WS 1947. Kirja on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastossa.
Kattavin kirja aiheesta on varmaankin Aki Pulkkasen Gunilla ja kummat kertomukset. Kirjasta löytyy myös kattava lähdeluettelo, jonka avulla voit löytää vielä lisätietoja.
Kempeleen alueen kummitustietoa löytyy Satu Ekmarkin kirjasta Perinnettä Kempeleestä.
Kaleva on haastatellut Aki Pulkkasta Pohjois-Pohjanmaan kummitusperinteestä.
Hei kirjastosta,
Kunta on voinut hankkia oppilaitoksia varten luvan, jolla saa katsoa elokuvia luokissa. Elokuvayhtiöiden julkisten esitysoikeuksien edustajana Suomessa vuodesta 1990 toiminut M&M Viihdepalvelu Oy tarjoaa kouluille elokuvalisenssi-yleislupaa. Lupa antaa oikeuden näyttää koulussa kotikäyttöön tarkoitettuja dvd- ja Blu-ray -levyjä. Lupa kattaa tuhansia dvd-elokuvia Hollywoodin tärkeimmiltä elokuvatuottajilta ja eurooppalaisten sekä pohjoismaalaisten elokuvien maahantuojilta, joita ovat mm. Atlantic Film, Buena Vista International, Columbia Tristar Pictures, Hollywood Pictures, Pixar, Touchstone Pictures, Sony Pictures, Walt Disney Pictures ja Warner Bros. Varmasti koulun rehtori tietää, onko koulu tällaisen luvan piirissä…
Löysin tämän sivun, johon on koottu suosittujen joululaulujen sanoituksia koltan-, inarin- ja pohjoissaameksi. Joulukirkkoon eli Kello löi jo viisi löytyy linkin takaa näillä kolmella kielellä.
