Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on yhteensä 50 henkilöä, joilla on sukunimi Uunimäki. Nykyisin Uunimäki-nimi on käytössä 32 henkilöllä, joista 14 on miehiä ja 18 on naisia. Aiemmin Uunimäki-nimi on ollut käytössä 8 henkilöllä, ja 10 Uunimäki-nimistä on kuollut.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Lähetin kysymyksesi Suomen Rautatiemuseon tietopalveluun ja sieltä kerrottiin mm. seuraavaa.Vielä vuonna 1985 Helsingin rautatieasemalla on työskennellyt kengänkiillottajana Leo Ivanow. Hänestä on ollut juttu Rautatieuutiset-lehden numerossa 15/1985 ja juttuun liitetty kuva on nähtävissä myös FInna-palvelussa. https://finna.fi/Record/srm.166928380713100?sid=5071649670Ivanow on työskennellyt asemalla ainakin vielä heinäkuussa 1990. Tuolloin Helsingin Sanomissa ollut hänestä uutinen, jossa hänen on kerrottu olleen ”Suomen ainoa ammattimainen kengänkiillottaja”: https://www.hs.fi/ihmisia/art-2000002991145.html (maksumuuri).Heinäkuussa 1996 edelleen Helsingin Sanomissa on ollut sitten juttu kesätyönään rautatieasemalla…
Etsin oppaita Manda- ja Linda-tietokannoista asiasanalla "käytösoppaat" ja rajaamalla aineiston kieleksi suomen. Molemmista tuli runsaasti viitteitä (Mandasta 212 ja Lindasta 135). Hain myös 1900-1910-luvulta aineistoa Fennica-tietokannasta, koska näin vanhaa en löytänyt Lindasta enkä Mandasta. Sieltä löysin vain yhden oppaan. Jos haluatte tarkemmin selata listoja, haut voi tehdä omassa kirjastossa tai pyytää virkailijaa ne tekemään.
Tässä kuitenkin muutamia poimintoja eri vuosikymmeniltä:
1900-luku: Savolainen: Hieno käytös: seurusteluohjeita (1909) HUOM! Vain filmikorttina Helsingin yliopiston kirjastossa kansalliskokoelmassa lukusalissa.
1910-luku: Seurustelusta ja sen tavoista (1919)
1920-luku: von Hertzen: Opi käyttäytymään (1923)…
Kummankin nimen merkitystä on kysytty jo aiemmin. Vastauksia kannattaa käydä katsomassa arikistosta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Seuraavassa kuitenkin lyhyesti nimien merkitykset: Kasper juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Matias on lyhentymä heprealaisesta nimestä Mattatias, Mattitja. Nimi tarkoittaa Jahven/Jumalan lahjaa. Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.)
Alpo Jaakolan Leipätyttö-patsaan paljastustilaisuus järjestettiin Loimaalla 22.8.1982. Loimaan Lehdessä 24.8.1982 on julkaistu uutinen paljastustilaisuudesta. Uutisen mukaan paljastutilaisuudessa esitettiin Pirkko Jaakolan runo Savilaulu Loimaan leivänkantajalle. Runo on julkaistu kokonaisuudessaan uutisen yhteydessä.
Musiikkipitoista aamuohjelmaa Torstai on toivoa täynnä esitettiin 4.10.1984 alkaen. Sitä lähetettiin torstaiaamuisin kolmessa jaksossa (6.15–6.55, 7.15–8.00 ja 8.15–9.00). Ohjelmaa tekivät Kirsi Eklund, Seppo Konttinen, Juha Kulmanen, Timo Marttinen ja Ulla-Maija Määttänen (Katso 40/1984). Viimeisen kerran ohjelmaa kuultiin 28.2.1985.Joulukuun 1986 ja syyskuun 1987 välisenä aikana torstaisin samalla ohjelmapaikalla kahdessa jaksossa kuuden ja kahdeksan välillä esitettiin Erkki Kuparin toimittamaa ohjelmaa Toivoa täynnä.
William Jamesin teos "Uskonnollinen kokemus moninaisuudessaan" (The varieties of religious experience: A study in human nature, 1902, suom. Hannes Leiviskä) ilmestyi vuonna 1914 Gummeruksen kustantamana. Ainoa paikka, josta sitä siis voi ostaa, ovat antikvariaatit. Teosta näyttäisi olevan myytävänä ainakin joissakin nettiantikvariaateissa. Antikvariaatit löytyvät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
https://finna.fi
http://fi.wikipedia.org/wiki/William_James
Black lace -sarjassa on suomeksi ilmestynyt neljä kirjaa:
Alleyn, Fredrica : Cassandran salattu elämä (Gummerus, 1994)
Danson, Sophie : Intohimon kutsu (Gummerus, 1994)
Hope, Saskia : Kesytön Kate (Gummerus, 1995)
Pickford, Cherri : Sininen hotelli (Gummerus, 1996)
Kaikkia on saatavana Kyyti-kirjastoissa, saatavuuden voi tarkistaa verkkokirjastosta www.kyytikirjastot.fi.
Sarja on kyllä jatkunut vuoden 1996 jälkeenkin, mutta kirjoja ei ole enää suomennettu. Englanninkielisenä sarjan kirjoja löytyy helpoiten verkkokirjakauppojen (mm. www.akateeminenkirjakauppa.fi, www.amazon.com) kautta, kirjastoissa niitä ei ole.
1980-luvun kuolintodistukset on arkistoitu Tilastokeskukselle. Heidän verkkosivuiltaan löytyvät ohjeet vanhojen kuolintodistusjäljennösten tilaamisesta: https://www.stat.fi/tup/kuolintodistusarkisto/index.html
Mikäli kuolemaan liittyy poliisitutkinta, kannattaa lähtökohtaisesti olla yhteydessä asiaa tutkineeseen poliisilaitokseen. Todennäköisesti ajankohta huomioiden dokumentit löytyvät kuitenkin Kansallisarkistosta.
Keisari Aleksanteri II antoi vuonna 1868 asetuksen, jossa villieläimet jaettiin kolmeen luokkaan: hyödylliset otukset, vahinkoeläimet ja ryöstölinnut sekä muut otukset. Ryöstölinnuiksi asetus määrittelee petolintumme kotkan, huuhkajan, haukan ja kalasääsken. Vahinkoeläinten ja ryöstölintujen listalle vaikuttavat päätyneen petoeläimistämme ne lajit, joista on ajateltu olevan vahinkoa riistalle – esimerkiksi hiiri tai rotta eivät Aleksanterin asetuksen mukaan ole vahinkoeläimiä.Varhaisin nisäkkäidemme luokittelu vahingollisiksi on tulkittavissa jo Maunu Eerikinpojan 1347 ja kuningas Kristofferin vuonna 1442 antamista maanlaeista. Lintuja puolestaan luokiteltiin haitallisiksi ensimmäisen kerran vuoden 1647 kuninkaallisessa asetuksessa. 1800-…
Matkailun historiasta on useitakin hyviä kirjoja, joita varmasti löydät lähimmästä kirjastostakin. Tässä muutamia nimiä. Et maininnut sitä haluatko Suomen matkailun historiasta vai myös muiden maiden matkailuhistoriaa, joten listalla on kirjoja molemmista aiheista.
1. HIRN, Sven : Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia (1987)
2. EUROOPPA : Eurooppalainen matkustaa (1995)
3. KIISKINEN, Kyösti : Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan kyydistä nykyajan Pendolinoon (1996) - junamatkailun historiaa
4. MATKAKUUMETTA :matkailun ja turismin historiaa (1994)
5. MIKÄ MAA- MIKÄ VALUUTTA? : matkakirja turismin historiaan (1998)
Näiden lisäksi löytyy useita kirjoja eri paikkakuntien matkailuhistoriasta. Kysy lisää lähikirjastostasi.
Viipurin alueella ilmestyi vuonna 1923 ainakin neljä sanomalehteä: Kansan työ, Karjala, Maakansa, sekä Wiborgs Nyheter. (Suomen lehdistön historia, osat 1,2,5,6 ja 7) Lehdet löytyvät Turun yliopiston kirjaston kokoelmista. http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/Sivut/ho…
En osaa sanoa minkälaiset tapahtumat ylittivät 1920 -luvun lehdissä uutiskynnyksen, ehkä tapauksesta voi löytyä jotain lehtiä selaamalla.
Entisen Viipurin läänin asiakirjoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Sitä kautta voit mahdollisesti löytää lisää tietoa isoisästäsi. http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…
Kiloajalla on eri merkityksiä eri puolella Suomea. Kuusamossa, Kemijärvellä ja Kittilässä sitä on käytetty merkityksessä 'nälkävuodet, pula-aika'. Sotkamon seudulla kiloaika on merkinnyt kiima-aikaa. Ruskan aikaa syksyisin kiloajan on kirjattu merkitsevän ainakin Kuhmossa.
Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tunnettaan kilo-sanan merkitys 'se aika syksyllä, jolloin lehdet kellastuvat, ruskan aika'. Tähän kiloaikakin pohjautuu. "Lehdet ovat kilolla." (Eno) "Syyskesällä ne kalat mennee lehenkiloa piiloon." (Ranua) - Kilolla on puolestaan yhteys sanaan kiile, jota on käytetty puiden lehtien kellastumisen ja varisemisen ajasta; "lehden kiile". "Kohas tulluo toas se lehe kiileaika ni kyl puut lähtyöt äkkiä paljoaks…
Emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten tämä vastaus on laadittu pelkästään maallikkotietämyksen pohjalta. Sen perusteella kuvaamasi menettely ei liene mahdollista, sillä Suomessa tuomittujen vankeusrangaistusten osalta sovelletaan Suomen vankeuslakia. Se edellyttää, että tuomitun vankeuden täytäntöönpanosta huolehtivat Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet.
Vankeuslaki on voimassa vain Suomessa, joten jossakin toisessa maassa vankeutta koskevat säädökset ovat erilaiset. Suomen vankeuslaissa on paljon määräyksiä, joiden edellyttämät asiat eivät toteutuisi muualla, esimerkiksi olojen järjestäminen ”niin pitkälle kuin mahdollista vastaamaan yhteiskunnassa vallitsevia elinoloja” (1 luku, 3 §).
Vankeuslaki löytyy kokonaisuudessaan…
Jyvä tarkoittaa paitsi viljan siementä myös aseen osaa. Aseessa jyvä on käsituliaseen tähtäyslaitteen osa. Tällöin sanotaan konkreettisesti, että otetaan saalis jyvälle tähtäimeen. Siitä sanonta on muokkaantunut puhekieleen tarkoittamaan, että henkilö on oivaltanut asian eli päässyt jyvälle.Lähde: Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/jyv%C3%A4?searchMode=all
Tässä tiedot HelMet-aineistohausta:
Tekijä Kavén, Pertti
Teos 70 000 pientä kohtaloa : Suomen sotalapset / Pertti Kavén
Julktiedot Helsinki] : Sahlgren, 2004
Painos [Uud. laitos]
Ulkoasu 191 s. : kuv. ; 22 cm
ISBN 951-9016-35-X (sid.)
Uuden laitoksen julkaisija on siis Sahlgrens Förlag AB ( http://www.sahlgrensforlag.fi/ ).
"Joulukukat ovat talvisessa Suomessa osoitus siitä, että valo voittaa ja elämä alkaa uudelleen", todetaan Leena Laulajaisen ja Mysi Lahtisen kirjoittamassa Mistä tuntee joulun -kirjassa. Joulukukkien suosion taustalla lieneekin halu tuoda talven pimeyteen jotakin kaunista ja lämpimämmästä vuodenajasta muistuttavaa.
Suomen vanhin varsinainen joulukukka on hyasintti, joka oli helsinkiläisessä kukkakaupassa esillä ensimmäisen kerran vuonna 1879. Kukka kuitenkin pysyi harvinaisuutena eikä yleistynyt suomalaiskodeissa ennen 1900-luvun alkupuolta. Toinen perinteinen joulukukka on kielo, jota viljeltiin jo 1800-luvulla. Sen sijaan joulutähti yleistyi vasta 1960-luvulla.
Joulukukalle ei ole mitään varsinaista määritelmää - mikä tahansa joulun…
Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta: Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana - ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997. Kirja näyttää olevan saatavilla Keravan kaupunginkirjastossa.
Voit katsoa myös aiempia vastauksia aiheesta Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta asiasanalla Keene Carolyn, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Mainituilla tuntomerkeillä kyseessä voisi olla Timo Linnasalon vuonna 1984 ohjaama elokuva "Päivää, herra Kivi".
Elokuvassa näkyy varsin paljon luonnon vehreyttä ja siinä on ainakin yksi kohtaus, missä Antti Litjan esittämä ylilääkäri Manninen ajaa maastoautolla sekä puhuu autopuhelimeen.
