III/KTR 9 siirrettiin kesäkuussa 1941 10. Divisioonasta 5. Divisioonaan. Se osallistui mm. Korpiselän taisteluun. 9/KTR 9 vaikuttaisi toimineen jatkosodan aikana Itä-Karjalassa kantakortissa mainituilla aluella. 9. patterin liikkeitä 1941-1942 voi seurata digitoidusta sotapäiväkirjasta, joka löytyy kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta.
Taustoittavaa tietoa sotapäiväkirjojen tulkintaan:
Paulaharju, J., Sinerma, M. & Koskimaa, M. (1994). Suomen kenttätykistön historia: 2 osa, 1939-1945. Suomen kenttätykistön säätiö.
Rautala, A. (2015). Karjalan armeija: 100 000 sotilaan hyökkäys. Gummerus.
Tirronen, E. (1980). Jylisevät tykit. Karisto.
Voitte hakea Etelä-Suomen Kustannus Oy:n julkaisemia kirjasarjoja Kymenlaakson kirjastojen yhteistietokannasta osoitteessa http://kouvola.kirjas.to/, jossa Sanahaku-lomakkeella valitsette Hakusanaksi etelä-suomen kustannus ja Kirjastot-valikosta Kaikki. Saatte listan kirjoista (18 kpl), jotka löytyvät jostain Kymenlaakson kirjastosta. Jos listalla ei ole hakemaanne teosta, voitte etsiä muista kirjastoista. Kokeilkaa esim. Varastokirjaston Vaari-tietokannan tarkennettua hakua osoitteessa https://finna.fi
Hakusanaksi etelä-suomen kustannus. Hakutuloksena 24 teosta.
Postin käyttämät sähköavusteiset polkupyörät ovat Helkama Velox Oy:n valmistamia, joten kannattaa kääntyä heidän puoleensa. Tietoa pyörämalleista ja jälleenmyyjistä löytyy täältä: http://www.helkamavelox.fi/.
Postin kaluston historiaa Postimuseon sivuilla: https://www.postimuseo.fi/fi/info/tiedotusvalineille/tiedotearkisto/136…
Tampereen ja Kuopion välillä on useita korkeita maastokohtia, jotka saattaisivat heikentää Näsinneulaan nousseen tähystelijän mahdollisuuksia nähdä Puijon torni. Korkeimmat huiput osuvat nimittäin hänen kannaltaan harmillisesti juuri kaupunkien väliselle linjalle (ja sen tuntumaan) Jämsän ja Jyväskylän tienoilla: Etelä-Suomen korkeimmaksi paikaksi mainittu Korpilahden Moksin kylän Uutelanmäki (257,8 m), Jyväskylän Pirttimäki (248,9 m), Muuramen Tikkamäki (236,7 m) ja Kaipolanvuori Jämsässä (230 m).
Kuopion alueella Puijoa korkeammalle kohoaa Rytkyn Oinosenmäki (240 m). Se on kuitenkin hieman sivussa suoralta Tampere-Kuopio-linjalta.
Suomen korkeimmat huiput
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3317898
https://www.pokokorpilahti.fi/…
Kiinassa päivämäärät noudattavat kaavaa vuosi (年 / nián), kuukausi (月 / yuè), päivä (号 / hào TAI 日 / rì). Päivämäärä 18.2.2005 voidaan ilmaista 二零零五年 二月 十八号 tai 二零零五年 二月 十八日.Pinyin: èr líng líng wǔ nián èr yuè shí bā hào / èr líng líng wǔ nián èr yuè shí bā rì.Suoraan käännettynä kaksi-nolla-nolla-viisi vuosi, kaksi kuukausi, kahdeksantoista päivä. Voit myös ilmaista päivämäärän käyttämällä muotoa 2005/02/18 tai 2005年 02月 18日.Lisää kiinalaisia numeroita voi opetella mm. Yle Oppimisen kielikurssilla: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/kielimatka-kiinaan. Osassa 6 käsitellään lukusanat ja osassa 9 ajanmääreitä.
Havata-verbin merkitys on 'herätä unesta, havahtua'. Sana löytyy sekä vanhan kirjasuomen että Suomen murteiden sanakirjasta. Sitä on kuitenkin mahdotonta sanoa, onko Onerva tuntenut sanan entuudestaan vai yksinkertaisesti johtanut sen runollista vapautta käyttäen havahtua-verbistä.havata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja havaita - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja havahtua - Kielitoimiston sanakirja
Helsingin Kaiku, joka myös kuuluu Helsingin kaupungin-kirjaston kokoelmiin, oli Suomen ensimmäinen runsaasti kuvitettu viikkolehti, ja hyvin arvostettu. Teoksessa Suomen lehdistön historia, osa 8 : Ylseiaikakausilehdet kirjoitettaan paljon tästä lehdesta, mutta mistään kirjallisesta arvosta ei puhuta. Sen sijaan voi tehdä sen johtopäätösen, että Helsingin Kaiku oli tärkeä aikansa kuvaaja.
On varmaan mielenkiintoista lukea sitä.
Heikki ja peikko on Lauri Pohjanpään runo. Runo on alun perin ilmestynyt pienenä kirjasena vuonna 1938, mutta tätä painosta voi olla vaikea saada käsiinsä.
Pohjanpää, Lauri
Heikki ja Peikko / kuvitt.: R. Koivu
Helsinki : Koulutarpeiden keskusliike, [1938]
15, [1] s.
Sarja: Pikkuväen kuvasatuja; 6
Runo on painettuna myös ainakin teoksessa Pieni aarreaitta III, WSOY 1993 (s. 253-254)ISBN 951-0-17874-8. Pieni aarreaitta –kirjasarjaa löytyy monista kirjastoista.
Löysin tähän John Henry Hopkinsin säveltämään joululauluun kaksi suomenkielistä sanoitusta. Anna-Maija Raittilan sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 23 nimellä "Kolme itämaan tietäjää". Laulu alkaa: "Kolme viisasta antimineen". Liisa Tenkun sanoitus on nimeltään "Kolme idän viisasta". Se alkaa: "Kolme idän viisasta väsyneinä matkasta". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi nuottiin "Lasten virsi. Säestyskirja" (Lasten keskus, 2000).
Hublet on yhteiskäyttöön tarkoitettu tablettitietokone. Niitä on käytettävissä useissa Helmet-kirjastoissa (ja niitä on ainakin ollut myös S-ryhmän ravintoloissa). Kirjastossa niiden aloitusnäytöt on räätälöity niin, että niillä on helppo käyttää kirjaston e-kirja- ja e-lehtipalveluita sekä valittuja internetsivustoja. Kun tabletin palauttaa, se pyyhkii edellisen käyttäjän tiedot muististaan, joten se on varsin tietoturvallinen käyttää.
Palveluntarjoajan kotisivu löytyy osoitteesta https://gethublet.com/fi/home-3/
Hublet-esittely Tapiolan kirjaston sivuilla.
Näin vaikuttaisi olevan. Sekä HBL että 100 tekijää -sivusto muistelevat häntä vasemmistolaisena, joka pyrki eduskuntaan v. 1972.
Hufvudstadsbladet: https://www.hbl.fi/artikel/d9907c26-b291-42bc-a14d-c3cca3b1f668
100 tekijää: https://100tekijaa.fi/jouko-turkka
Tämä lienee eräs useimmin palveluumme saapuneista kysymyksistä. Muutama aikaisempi vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-3?language_conte…
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus?language_content…
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-2?language_conte…
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-5?language_conte…
17.11.2023 kysyttiin Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalla: "Mikä ihmisten tarkoitus on?"
Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Antti Kauppinen kirjoitti vastauksensa loppukaneetissa:
"Hyvä nyrkkisääntö on, että annamme toisille aihetta kiitollisuuteen siitä, että olemme olemassa. Meillä on varmasti…
Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 - Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001) sisältää pitkähkön artikkelin, joka esittelee Gahrtonia ja hänen tuotantoaan. Voit tiedustella kirjaa lähikirjastostasi.
Netistä voit lukea Måns Gahrtonista ruotsiksi Gahrtonin ja Unengen viralliselta kotisivulta http://www.evaochadam.com/frames.htm (sivulla linkki Om Måns & Johan) sekä esimerkiksi http://www.bibl.vgregion.se/barn/forfatt/chat/gahrtonchat.html jossa lukijat keskustelevat Gahrtonin kanssa.
Spiraalikävelyä, jossa Helsinkiä kierretään ympäri spiraalimaista reittiä, on mainostettu Yliopisto-lehden numerossa 5 (2024). Bongasin kuitenkin Facebook-ryhmästä "Käveltävä Helsinki", että tapahtuman järjestäjä on huomauttanut, että Yliopisto-lehteen on lipsahtanut väärät päivämäärät: lehden mukaan spiraalikävelyt järjestettäisiin 11.8. ja 18.8. mutta todellisuudessa kävelyt järjestetään peräkkäisinä lauantaina 10.8.2024 ja 17.8.2024. Yliopisto-lehdessä spiraalikävelyn yhteystiedoksi ilmoitetaan järjestäjän Facebook-tili "facebook.com/mauri.korkka", ja siellä 10.8. kävelyn kerrotaan lähtevän Herttoniemen metroasemalta klo 5:20 ja 17.8. kävelyn kerrotaan lähtevän klo 5:37 Talvipuutarhan porteilta.
Kyseessä voisi olla Usko Laukkasen kirja Keiju ja peikot vuodelta 1977. Onnet-tietokannasta löytyy siitä seuraava kuvaus: "Metsänkeiju Orvokki ja metsänpeikot Puntti ja Sintti valmistautuvat talven viettoon. Peikot auttavat siipensä loukannutta keijua selviytymään talvesta." Kirjan eri painoksia on saatavilla kirjastoissa.Puntti ja Sintti palaavat oppimaan aakkoset Laukkasen kirjassa Metsänpeikot opintiellä, mutta tämä kirja julkaistiin vasta vuonna 1986. Myös sitä löytyy kirjastoista.
Esimerkiksi Luonnontila.fi:ssa ja Vapaa-ajan kalastaja.fi:ssä silakkapopulaatioista puhutaan monikossa, Itämeren kalat https://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/itameri/it10-itameren-kalat ja Silakka https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalalaji/silakka/ .
Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella on tutkittu lounaisessa saaristossa lisääntyvää silakkaa 1980-luvun alusta alkaen, https://sites.utu.fi/herringproject/fi/. Sieltä voisi löytyä asiantuntemusta tähän kysymykseen, yleisen kirjaston lähteistä ei oikein tähän asiaan löytynyt valaistusta. Silakkaprojektin asiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät täältä, https://sites.utu.fi/herringproject/research-group/ ja projektin julkaisut täältä, https://sites.…
Olet tehnyt hyvän valinnan. Ihastuminen, rakkaus ja seurustelu ovat aina hyviä teemoja ja ne yhdistävät myös valitsemiasi teoksia. Näkö- tai nykyaikaisesti tulokulma on eri, mikä avaa vertailulle hedelmällisen kasvualustan.
