Artikkelien valintaa lähteiksi vaikeuttaa se, että viitetietokannoista etsittäessä valinta on tehtävä mm. otsikon ja asiasanojen perusteella. Tässä kuitenkin artikkeleja, jotka on valittu juuri otsikoiden ja asiasanojen perusteella.
Aleksi-tietokanta:
-Tiilikainen, Seppo: Tragedia lomaparatiisissa. Suomen kuvalehti 2005 (1) s. 6-9.
-Tappavat hyökyaallot iskivät Aasiaan. Helsingin sanomat 27.12.2004
-Leake, Jonathan: Geologi varoitti monta kertaa suurkatastrofista Indinesiassa. Aamulehti 3.1.2005.
Arto-tietokanta:
-Den onaturliga naturkatastrofen. Finlands natur 2005 (5) s.8-9.
-Korja, Annakaisa: Indonesian luonnonkatastrofi - tietoa maanjäristyksistä ja hyökyaalloista. Geologi 2005, 57, s. 37-46.
HS-arkisto:
-Tutkijat varoittavat…
Vesi leijuu pilvessä erittäin pieninä pisaroina tai jääkiteinä. Pilven sisällä olevat pienet pisarat ja jääkiteet ovat matkalla alaspäin, mutta hyvin hitaasti, koska ilman vastus on suuri ja ne ovat hyvin pieniä. Samaan aikaan pilven kohdalla oleva ilma nousee ylöspäin, mikä on syy pilven syntyyn. Ilman sisällä pisarat siis putoavat alaspäin, mutta samaan aikaan koko ilmamassa liikkuu ylöspäin nopeammin kuin pisarat ehtivät pudota. Pilvessä vesipisarat ja jääkiteet törmäilevät toisiinsa ja kasvavat vähitellen suuremmiksi.Kun ne ovat kasvaneet riittävästi, painovoima voittaa ilmanvastuksen vaikutuksen
Pilvet ovat norsuja https://yle.fi/uutiset/3-5766136
https://www.ts.fi/teemat/1074203472/Taivaalla+voi…
Jos varaus on tehty Helmet-tietokantaan, se odottaa noutajaansa kahdeksan päivää. Jos olet soittanut kirjastoon ja pyytänyt varaamaan kirjaston hyllystä löytyneen kirjan itsellesi noutaaksesi sen samaisesta kirjastosta, niin aikaa noutaa se on kolme päivää.
Ruotsin kansallisarkistossa on joitain kuvia Estonian sisätiloista: https://sok.riksarkivet.se/estonia/ms-estonia/bildgalleri.Franz Airiman -niminen käyttäjä on ladannut Flickr-kuvapalveluun kuvia risteilystä, joka tehtiin Viking Sallylla (myöhemmin Estonia) 31.7.1987, ks. https://www.flickr.com/photos/19034378@N05/albums/72157654607399020/ ja https://www.flickr.com/photos/19034378@N05/albums/72177720320621519/ . Kuvissa näkyy myös sisätiloja.Estonia-onnettomuuden tutkinnan loppuraportissa on kaksi kuvaa Estonian sisätiloista, ks. https://onse.fi/estonia/chapt06_2.html#1Tuomas Rimpiläisen kirjoittamassa kirjassa Viking Sallyn veriteko on joitain sisäkuvia laivan Sally-ajoilta.
Et kertonut minkälaisista kirjoista pidät - klassikoita löytyy nimittäin aika moneen makuun. Jos pidät jännityksestä, saattaisit pitää Mary Shelleyn Frankensteinista tai Bram Stokerin Draculasta. Jos taas pidät romantiikasta, pidät aivan varmasti Charlotte Brönten Kotiopettajattaren romaanista ja Jane Austenin romaanista Ylpeys ja ennakkoluulo! Jos taas pidät sekä jännityksestä, että romantiikasta, että lisäksi filosofoivammasta otteesta, on F.M. Dostojevskin Rikos ja rangaistus juuri oikea kirja sinulle!
Kaikki mainitsemani teokset ovat äärimmäisen mukaansatempaavia kirjoja. Luin itse sinun ikäisenäsi nuo kaikki, osan jopa kahteen kertaan - ja voin sanoa että ne tekivät minuun todella lähtemättömän vaikutuksen!
Kuvaukseen sopii nuortenkirja Lisen ja Lotten salaisuus, jonka on kirjoittanut Erich Kästner. Se on ilmestynyt Kyllikki Nohrströmin suomentamana ja WSOY:n kustantamana vuonna 1953 sarjassa Nuorten toivekirjasto.
Kirjasammosta (Kirjasampo.fi) löytyy kirjan kuvaus (takakansiteksti):
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3a9dc824-e207-480a-81ff-8f….
Kansikuva löytyy esim. Googlen kuvahaulla. Kannessa on kaksi tyttöä, joilla molemmilla on samanlaiset punaiset mekot, joissa on valkoisia palloja ja valkoiset kaulukset.
Tarkoittanette laulua, joka alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain" tai "Jo nuorena meripoikana laivapestin sain". Laululla on eri nimiä eri lähteissä ja myös sanoitus vähän vaihtelee, mutta tarina on sama.
"Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 19, laulun nimenä on "Meripojan laulu". Siinä laulu alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain". Siinä kertosäkeessä lauletaan: "Laiva merta matkalla kieri ja kieri ja kieri, vaahtopäitä nostelee." Myös eron kyynelistä ja omasta pikku Meeristä lauletaan. Samalla nimellä laulu löytyy myös nuotista Telenius, Veera: "Miljoona ruusua" (Fazer, [1983]). Veera Telenius on myös levyttänyt laulun.
Kirjasta "Ylioppilaan laulukirja" (toimittanut Arvo Laro, Gummerus, 1933, 2. painos…
Kirjastossa on käytössä useita artikkelitietokantoja, jotka eivät valitettavasti sisällä artikkeleita 1970-luvulta. Paikallislehtien vanhoja vuosikertoja voi lukea kirjastossa. Satakunnan Kansan vuosikerrat ovat kirjastossa sekä sidottuina kirjoina että mikrofilmeinä. Lallin vuosikertoja on mikrofilminä vuoteen 1971 asti. Sidottuina vuosikertoina Kokemäen Sanomat löytyy vuosilta 1973-74 sekä Kokemäenjokilaakso ja sen jatkaja Teljän Viikkolehti löytyy vuosilta 1968-1974. Lisää aiheesta Porin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.pori.fi/kirjasto/lehdet.html
Sherlock Holmes on fiktiivinen hahmo, joten hänellä ei voi olla tekijänoikeuksia.
Sen sijaan Sherlock Holmesista kirjoitetut tarinat riippuvat ne kirjoittaneen henkilön tekijänoikeuksien voimassaolosta. Holmesin alkuperäisen keksijän Arthur Conan Doylen tekijänoikeudet ovat rauenneet Suomen tekijänoikeuslain 43 §:n mukaan, koska yli 70 vuotta on kulunut tekijän kuolemasta. Sen sijaan myöhemmin Sherlock Holmesista pastisseja, parodioita ja muita teoksia kirjoittaneiden Holmes-jutut voivat hyvinkin olla vielä suojattuja.
Kansainvälisesti asia voi olla mutkikkaampi, sillä tekijänoikeuslait vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Yhdysvalloissa osa Doylen teoksista on vielä tekijänoikeuksien suojaamia. Toisaalta oikeus on tehnyt sielläkin…
Jalkaväenkoulutuskeskus 6 kävi vuosina 1940-41 läpi useita muutoksia. Kesäkuussa 1941 Lempäälään perustetun koulutuskeskuksen jatkosodan aikainen toimintakertomus on digitoitu ja löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta:
https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=2366948717
Talvisodan aikainen Jalkaväenkoulutuskeskus 6 perustettiin joulukuussa 1939 Kuopioon. Säilyneestä II pataljoonan sotapäiväkirjasta voisi päätellä, että toiminta on siirtynyt huhtikuussa 1940 Iisalmeen.
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2400072811
Jalkaväen koulutuskeskus 19 vaikuttaisi tulleen perustetuksi Luumäelle syyskuussa 1941 ja siirtyneen sieltä samassa kuussa Lahteen.
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id…
Nykysuomen sanakirjan mukaan liukku on onttoon puuhun tehty linnunpesän tila.
Suomen murteiden sanakirja kertoo, että sana liukku on tarkoittanut (pesä)koloa, onkaloa tai vesilinnun munituspönttöä lähinnä Keski- ja Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Kainuussa sekä Rautjärvellä.
Suomen murteiden sanakirja on kartta alueista, joilla sanaa on tavattu
Liukku-sana Suomen murteiden sanakirjassa
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
Kirjastonhoitaja tai -virkailija etsivänä on harvinaisempi hahmo dekkareissa.
Tapahtumapaikkana kirjaston on kyllä monissa kirjoissa ja kirjastolainen uhrina tai osallisena on myös yleinen.
Löysin vain kaksi:
Essi Aron Pimeässä kasvaneet, jossa kirjastonhoitaja Immi alkaa selvitellä rikosta.
ja Saraleena Aarnitaipaleen Kirjailijan murhan, jossa Kirjastonhoitaja Anna Maljakova ratkoo kollegansa murhaa.
TV-sarjoissa kirjastonhoitajat ovat aktiivisempia salapoliiseja esim. Auroran murhakerho.
Lienee varatuomari Arvi Salonen, joka
-syntyi 23.7.1906 Laukaassa
-ylioppilas Jyväskylän lyseosta 1926
-oikeustutkinto 12.12.1931
-varatuomari 1936
-Muhoksen nimismies (piiriin kuului myös Utajärvi) 1933-1944
-Oulun läänin ylimääräinen apulaispoliisitarkastaja 1944
-Korpilahden nimismies (piiriin kuuluivat myös Muurame ja Säynätsalo) 1945-1955
-Vaasan läänin poliisitarkastaja 1955-1957
-Uudenmaan läänin poliisitarkastaja 1957-1960
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninkamreeri 1960-1962
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninneuvos ja kansliapäällikkö 1962-1971
-Uudenmaan läänin vt. maaherra 1964 (5 kk) ja 1966 (1 1/2 kk)
-sotilasarvo kapteeni 1942
-kuollut 13.12.1984
-kirjoituksia mm. Suomen poliisilehdessä, Poliisimiehessä ja eri sanomalehdissä…
Ehkä keltainen orava on suosituin merkki ja siitä syystä loppu lähikaupoista? Sitä kuitenkin valmistetaan edelleen. Serla
Kannattaa pyytää kauppiasta tilaamaan suosikkipaperia. Useimmat kaupat ottavat vastaan asiakastoiveita.
Tuotteet valmistetaan Mäntän tehtailla. "Metsä Groupin pehmo- ja ruoanlaittopaperiliiketoiminnasta vastaavalla Metsä Tissuella on 10 tuotantolaitosta viidessä maassa ja vankka jalansija Euroopan markkinoilla. Suurin osa Suomessa myytävistä tuotteista tehdään Mäntän tehtaalla, jossa on valmistettu wc-paperia 1900-luvun alusta lähtien. Nykyään tehtaalla valmistetaan Serla-, Lambi- ja Katrin-tuotteita, asiakkaiden omia tuotemerkkejä sekä SAGA-ruoanlaittopaperituotteita." Metsä tissue
Olisikohan kysymyksessä C.S. Lewisin Narnia-sarjan kronologinen aloitusteos Taikurin sisarenpoika? Siinähän esitellään lapset Polly ja Digory sekä ilkeä Andrew-eno, joka on eräänlainen taikuri. Andrew-eno houkuttelee taikasormuksen avulla molemmat lapset tutustumisretkelle maailmoihin, josta yksi on Narnia, juuri syntymäisillään oleva maailma. Toisesta maailmasta tulee myös paha Narniaan Jadis-kuningattaren hahmossa. Tämä tunnetaan myöhemmissä Narnia-kirjoissa nimellä Valkea Velho.
Sotilaan jäädessä täysin varmasti sotavangiksi, lähiomaisille pyrittiin tiedottamaan asiasta mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi puhelimitse tai kirjeellä. Myös sotilaan kaatuessa tiedottamiseen pyrittiin niin ripeästi kuin mahdollista, mutta tällöin varma suruviesti pyrittiin tuomaan kaatuneen kotiin henkilökohtaisesti esim. papin toimesta.
Hyvin usein tilanteet rintamalla olivat kuitenkin epäselviä - ei ollut varmuutta siitä, jäikö sotilas kaatuneena ei-kenenkään maalle, vangiksi vai esimerkiksi vihollisen linjojen taakse "loukkuun". Tästä johtuen omaisille jouduttiin monesti myös tiedottamaan, että sotilas on kadonnut, eikä hänen lopullisesta kohtalostaan ole vielä toistaiseksi tietoa. Hän saattoi siis maata kaatuneena rintamalinjojen…
Arvelisin, että etsitty kirja on Niilo Keräsen Soiperoisten maa (Otava, 1993).
Soiperoisten maan jättiläiskuningas Abu-Abdullah rakasti lapsia ja usein hän asettui makaamaan hietikolle, ja peikkolapset kiipeilivät hänen viiksissään ja vaatteissaan, nousivat hänen päälleen ja laskivat liukumäkeä hänen nenäänsä pitkin. Maan mustat asfalttitiet höyrysivät kuumuudesta - ne olivat niin kuumia, että peikkoäidit paistoivat paistinpannuillaan kananmunia asfaltilla välipalaksi lapsillensa.
Soiperoisten maasta, sen kuninkaasta ja peikoista kerrotaan myös kirjassa Soiperoisten maan kuningas (Otava, 1996).
Ensimmäinen suomalainen satelliitti Aalto-1 lähetettiin avaruuteen vuonna 2017, kertoo Suomi 100 -satelliittiprojektin verkkosivu. Itse Suomi 100 -satelliitti pääsi lähtemään vasta vuonna 2018. Nämäkin satelliitit on viety avaruuteen yhteistyössä Intian ja Yhdysvaltojen kanssa. Suomella ei vielä ole omaa teknologiaa avaruuslentoja varten.
Tarkkoja rahasummia, mitä avaruuteen lähettäminen maksaa, ei ole helposti saatavissa mistään. Viittaankin vain englanninkieliseen Wikipedia-artikkeliin "NASA Advanced Space Transportation Program", jonka mukaan vajaan puolen kilon (amerikkalainen pauna = 454 g) massan lähettäminen kiertoradalle maksaisi nykystandardeilla 10 000 dollaria (yli 9000 euroa). Kun Aalto-1:n massa on pyöreästi 4 kg, tulisi sen…
