Viime syksynä on joku muukin etsinyt esitelmän aihetta Måns Gahrtonista. Hänelle on vastattu ja vastaus löytyy "Kysy kirjastonhoitajalta" -arkistosta.
En löytänyt aiheeseen mitään uutta tietoa, joten siteeraan vastauksen tähän: (valitettavasti suomen kielellä aineistoa ei löydy)
Suomessa Tammi kustantaa Gahrtonin kirjoja. Sieltä saimme tietää, että Gahrton on ruotsalaisen lastenkirjakustantamon toimitusjohtajia, perheellinen ja hauska mies.
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta ei löydy verkosta, ainoastaan kirjaesittelyitä.
Ruotsinkielellä löydät tietoa mm. seuraavista linkeistä.
http://www.bok.bonnier.se/carlsen/forfattare/mans_gahrton.htm
http://www.sr.se/p1/program/sommar/000714.htm
Valitettavasti novellihakemistoista tai kirjastotietokannoista ei löydy tietoa siitä, että Fjodor Dostojevskin novelli "Polzunkov" (1848) olisi suomennettu.
https://finna.fi
http://www.online-literature.com/dostoevsky/4396/
Matti Pajuniemi: Novelliopas. 2 : Ulkomaista lyhytproosaa (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Seppä, Anja: Novellihakemisto (Kirjastopalvelu, 1990)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://vaski.finna.fi/
http://www.kirjasampo.fi/
http://www.fedordostoevsky.ru/works/lifetime/polzunkov/
Pöpöt, jos niillä tarkoitetaan vaikkapa bakteereja ja viruksia, ovat niin olemattoman pieniä, että niiden pehmeyden tai karheuden tutkiminen on aika vaikeaa. Yksi pöpölaji, mikrosieni home, tuntuu isompana kasvustona lähinnä pehmeältä.
Apua aiheeseen voisi löytyä alla mainituista, pienillekin lapsille sopivista pöpökirjoista. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Vuoden pöpö / teksti: Varpu Välimäki ; kuvat: Katri Kirkkopelto
- Heippa, täällä bakteeri! / Pentti Huovinen ; kuvittanut Irmeli Matilainen
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on paljon häämusiikkia sisältäviä cd-levyjä. Haluamastaan levystä voi tehdä varauksen kirjastoonsa (varausmaksu 50 senttiä), jos se ei ole omassa kirjastossa hyllyssä. Tässä muutamia, jotka siältävät tunnetuimpia häämarsseja:
Kiviniemi, Kalevi: Kauneimmat häämarssit (on myös Tapiolan kokoelmissa )
Erkkilä, Lasse: Juhlamusiikkia: Häihin ja muihin elämän ikimuistoisiin tilaisuuksiin. (on kysymissäsi kirjastoissa)
Häämusiikkia/ eero Annala, Hannu Holma (on myös Kirjasto Omenassa)
Voit etsiä lisää häämusiikkia pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-tietokannasta (voit tehdä haun kohdasta aihe ja laittaa hakusanaksi häämusiikki:
http://www.helmet.fi/
Oheisen taulukon sarakkeissa on jokaisesta aikavyöhykkeestä maan nimi, maakoodi, aikavyöhykkeen nimi, normaaliaika (talviaika) ja kesäaika sekä niiden alkamisajat:
http://www.kellonaika.fi/aikavyohykkeet.php
Heikki Oja kirjoittaa kirjassaan Aikakirja (Otava 1999) sivulla 106:
"Myös puolenpäivän hetki siirtyy yhä kauemmas klo 12:sta. Päivä on puolessa silloin, kun aurinko on korkeimmillaan ja suoraan etelässä. Suomen normaaliaikaan eli talvikaudella auringon etelässäolo sattuu vähän klo 12:n jälkeen, mutta kesäajan vallitessa vasta klo 13:n ja 13.30:n välillä"
Kuvaukseen sopii tšekkiläinen elokuva Elämän oppitunti (Hodina tance a lásky, 2003), ks. http://www.telvis.fi/filmiopas/elokuvat/47107/elaman+oppitunti/
Elokuvan käsikirjoitus perustuu Pavel Kohoutin romaaniin Tanz- und liebesstunde, joka on ilmestynyt suomeksi nimellä Saksalainen romanssi(Kirjayhtymä 1990).
Juha Vainion sanoittama ja vuonna 1974 levyttämä ”Balladi Reterikistä ja Rontista” perustuu tositapahtumiin. Myös Vexi Salmi on merkitty laulun sanoittajaksi yhdessä Juha Vainion kanssa. Laulun on säveltänyt Ilkka Sysimetsä eli Frederik, joka on laulun Reterikki. Rontti on Jukka Front, joka Jyrki Hämäläisen mukaan oli ”manageripiirien legenda” ja Suomen tehokkain keikkamyyjä. Laulu perustuu näiden kahden herran kosteaan saunareissuun tanssijärjestäjän saunalla. Saunareissu päättyi siten, että Jukka Front tuli huopaan kääriytyneenä ja nokisena Helsinkiin ja Frederikiä syytettiin murhapoltosta. Syyte kuitenkin raukesi, mutta Frederik pääsi otsikoihin. Hän muistelee: ”Saunalla joku oli käsitellyt tulta varomattomasti. Mä olin tunnettu solisti…
Ota kuvalliset henkilöpaperit (ajokortti, passi, kuvallinen henkilökortti) mukaasi ja mene lähimpään Helmet kirjastoon henkilökunnan ollessa paikalla.
Kortin tiedot tarkastetaan ja kortti tehdään odottaessa. Uusi kortti maksaa 3 € aikuisilta ja 2€ lapsilta.
Kyseessä oleva pelitalo näyttää olevan tanskalainen pelitalo SAVANNAH Entertainment. Heidän ajan tasalla oleva verkkosivu löytyy täältä - Bille Trille Wacky Woods - SAVANNAH Entertainment. Heidän nykyinen projekti liittyy kahteen muuhun hahmoon, kaksosiin Bille ja Trille (Suomeksi Ville ja Lilli). Näihin kahteen liittyvät pelit löytyvät sovelluksina puhelimella tai tabletilla (esimerkiksi - Bille & Trille – Google Play ‑sovellukset). Nämä löytyvät viidellä eri kielellä jossa myös on puhetta (Englanti, Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja).
Tästä löytyy lista aiemmista peleistä - Releases - SAVANNAH Entertainment. Pelitalo on muun muassa myös tehnyt Rasmus-Nalleen ja Viidakkovekara Juusoon-liittyviä pelejä. Listalta löytyy myös Dennis…
Luonnonvarakeskuksen sivuilla on tietoa luomutuotannosta ja sen tutkimuksesta. Luke:n mukaan luomututkimus käsittää perinteisen alkutuotannon tutkimuksen lisäksi myös ympäristö-, ravitsemus-, elintarvike-, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen. Luke tutkii luomua kaikilla näillä alueilla.
Luomuinstituutti on puolestaan Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen asiantuntijaverkosto, jonka sivuilla on tietoa ja artikkeleita luomun ympäristövaikutuksista.
Lähteet:
Luomuinstituutti.fi. Ympäristövaikutukset. https://luomuinstituutti.fi/kategoria/ymparisto/?post_type=post. (Viitattu 7.10.2021)
Luke.fi. Luonnonvarakeskus. Luomutuotanto ja luomuruoka. https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-…
Runo Sinä asut kadunkulman takana on julkaistu Jyri Schreckin runojen kokoelmassa Myöhäinen kevät, varhainen syksy : valitut runot 1959-1982 (Otava, 1982).
Kokoelman saatavuuden Helmet-kirjastojen kokoelmissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mitään kattavaa luetteloa Mauno Koiviston omistamista yksityisautoista oli mahdotonta löytää. Myöskään kovin monia mainintoja hänen omistamistaan yksityisautoista ei löytynyt (virka-autoista löytyi enemmän tietoa).
Tässä kuitenkin pari löytämäämme mainintaa, joista ilmenee, että ainakin vaaleansininen Saab 900 turbo -malli oli pitkään Mauno Koiviston luottoautona yksityisajoissa:
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705122200135163_u0.shtml
http://www.iltalehti.fi/autot/201603160135956_au.shtml
http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/130454/Kotoisten+merkkien+kesa…
Kyseessä voisi olla Anya Setonin Vihreä hämärä.
Kirjassa nuori Celia Marsdon on juuri mennyt naimisiin, ja muuttaa miehensä kanssa uuteen kotiinsa, perinteikkääseen Medfield Placen kartanoon.
Mutta Celia kuitenkin tuntee usein itsensä onnettomaksi. Hän tuntee kummallista, epämääräistä pelkoa, ja Richard, hänen miehensä, on alkanut käyttäytyä omituisesti, kuin vältellen.
Todelliset syyt ymmärtää vain yksi henkilö, intialainen lääkäri Akananda. Ja Akananda tietää kuinka Celia voidaan pelastaa, kun hän tiedottomana häilyy elämän ja kuoleman rajoilla ja länsimäinen lääketiede joutuu tunnustamaan avuttomuutensa. Celia on saatava palaamaan vuosisatojen taakse; hänen on aikaisemmassa hahmossaan, 1500-luvun Celiana elettävä menneet…
Kiuruvedellä toimi 18.6.1941-25.10.1942 Jalkaväen koulutuskeskus 14 (Jv.koul.K 14). Koulutuskeskuksen sotapäiväkirjat ovat säilyneet, ja niistä saa melko tarkan kuvan keskuksen toiminnasta. Digitoidut koulutuskeskuksen alaosastojen sotapäiväkirjat löytää kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta. Koulutuskeskuksella oli myös oma lyhytikäinen lehtensä, jonka numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Omaa historiikkia koulutuskekuksella ei ole, mutta yleisellä tasolla jatkosodan aikaisten koulutuskeskuksien toimintaa kuvataan esimerkiksi teoksessa Suomen sota 1941-1945: 9, Merivoimat, ilmavoimat, kotijoukot ja naisjärjestöt. Helsinki, Sotateos 1960.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kielitaidoton on ihminen, "jolla ei ole kielitaitoa, joka ei puhu vieraita kieliä."
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kielitaidoton
Tämän määritelmän mukaan myös vain englantia äidinkielenään puhuva ihminen on kielitaidoton.
Kirkkonummen aika ei kuulu dokumentoiduimpiin vaiheisiin Kiven elämässä. Kaikki eivät sitä mainitse lainkaan, ja nekin, jotka sitä käsittelevät, sivuuttavat sen varsin niukkasanaisesti. Kiven sairautta ja hoitojaksoja ovat perusteellisimmin käsitelleet Raimo K. R. Salokangas (Aleksis Kiven elämä ja sairaudet : tutkimus Aleksis Kiven sairauksista hänen elämänsä eri vaiheissa) ja Kalle Achté (Syksystä jouluun : Aleksis Kivi psykiatrin silmin), mutta Kirkkonummella oleskelun syyt eivät liittyneet sairasteluun tai toipumiseen, vaan Kiven opinnollisiin pyrintöihin.
"Niin tuli kesä 1857 ja Aleksis oli hyvin tietoinen, että saadakseen ylioppilastodistuksen ja lyyran lakkiinsa, oli ennen kuulustelua saatava tehokkaampaa opetusta. Eräänä toukokuun…
Absurdista teatterista löytyy lyhyt selvitys Teatteritiedon sivulta http://info1.info.tampere.fi/eta/teatteri/histabsu.html . Jari Koposen Mielikuvituksen mestarit -teoksesta löytyy artikkeli puolalaisesta Stanislav Witkiewicziztä ja absurdisimin esi-isäksi sanotusta Alfred Jarrysta. - Glynne Wickhamin Teatterihistoria ei ole meillä Lapin maakuntakirjastossa nyt paikalla, siinä teoksessa asiasta olisi suomeksi. Englanniksi löytyy tiivistä tietoa teoksesta Oxford Companion to Englsih literature, 1985. - Teatterirakennuksista on paikalla tietoa englanniksi.
Sinikka Larjovaaran suomennos Esti dal -laulusta löytyy esim. nuotista Nuori kuoro 2 : 20 kuorosävellystä kuudelta vuosisadalta sopraano- ja alttoäänille / toim. Paavo Kiiski ja Erkki Pohjola (Fazer, 1974). Laulun nimi on suomeksi Iltalaulu. Nuotissa on laulusta kaksi eri suomennosta: Sole Kallioniemen ja Sinikka Larjovaaran.
Thomas Mertonin tuotannosta on suomennettu teokset Ajatuksia yksinäisyydestä : hengellisestä elämästä ja ihmisen yksinäisyydestä Jumalan edessä (Kirjaneliö, 1989) ja Tie sisäiseen todellisuuteen (Kirjaneliö, 1992). Suomeksi on ilmestynyt myös Jim Forestin kirjoittama Aitoon elämään : matkalla Thomas Mertonin kanssa (Kirjaneliö, 1995), joka kertoo Mertonin elämästä ja ajatuksista.
