Jaana Tarma on tehnyt kaksi kissa-aiheista kirjaa, joissa on kolme erilaista juonta ja kolme erilaista loppua, sen mukaan, millaisia valintoja lukija tekee: Kolmen kohtalon katti (1998) ja Seitsemän meren kissa (1999). Molemmat sisältävät runsaasti runomuotoisia osuuksia. Olisikohan etsitty kirja jompikumpi näistä?
Kannattaa tutustua Jake Nymanin kirjaan "Onnenpäivät: Suomen, Englannin ja USA:n suosituimmat levyt vuosina 1955-1965". Kirjassa on pelkän listatiedon lisäksi myös paljon muuta hyödyllistä tietoa jokaisen vuoden musiikkielämästä. Kirja on saatavissa lähes kaikissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tilanteen voi tarkastaa Helmet-aineistohausta: www.helmet.fi
"Mitä Missä Milloin"-kirjojen mukaan vuosien 1954 ja 1956 välisenä aikana suurimpia hittikappaleita Suomessa olivat:
Peggy Lee: "Johnny Guitar"
Rosemary Clooney: "Mambo Italiano"
The Four Lads: "Istanbul"
Maria Zamora: "Oh, el baion"
Glenn Miller: "Moonlight Serenade"
Dean Martin: "Sway"
The Four Lads: "Skokiaan"
Eddie Calvert: "Cherry Pink and Apple Blossom White"
Louis Armstrong: "Mack…
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan kirjaston myöhässä oleva aineisto siirtyy perintätoimiston perittäväksi n. 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Poikasi lainan eräpäivä oli 18.9., joten ehditte hyvin palauttaa kirjan ennen sen siirtymistä perittäväksi.
Kyseessä voisi olla Frances Hodgson Burnettin lastenromaani Pikku prinsessa (A little princess). Siitä on ilmestynyt suomeksi useita painoksia, vanhimmat 1900-luvun alkupuolella ja uusin vuonna 2022.
Voisiko kyseessä olla yhtyeen Inkvisitio kappale Muumilaaksossa? Se löytyy levyltä Kiirastuli ja helvetti (Poko rekords) ja on äänitetty 1991 (ks. http://aanitearkisto.fi/firs2/kappale.php?Id=Muumilaaksossa ). Sen on säveltänyt ja sanoittanut Eero Hyyppä, joka vaikutti Juliet Jonesin sydämessä. Alla olevalla sivulla löytyy vähän juttua Inkvisitiosta, http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/yhtyeet/inkvisitio/index.html . Kannattaa katsella muutakin netistä hakusanoilla Inkvisitio Muumilaaksossa.
Turun poliisilaitos 1816-1966 teoksen mukaan maistraatti laati jo 10 5.1817 poliisijärjestyksen, josta ei kuitenkaan ole säilynyt ainuttakaan kappaletta. Vuonna 1869 vahvistettiin maistraatin istunnossa vuoden 1817 säännökset kumonnut uusi poliisijärjestys, joka tuli voimaan vuoden 1870 alussa. Tämä Turun kaupungin poliisisääntö 15.11.1869 on merkittyTurun poliisilaitos -teokseen painettuna lähteenä. Voit tiedustella sitä ja myöhempiä poliisijärjestyksiä Turun kaupungin tietopalveluosastolta asianhallintaryhmän kansliasta (puh. 262 7292). Tietopalveluosaston arkistokokoelmaan sisältyy mm. maistraatin arkistokokoelma:
http://www.turku.fi/kesvi/tiepo/arkis.htm
Tietopalveluosaston yhteydenotot ja asiakirjatilaukset -lomake löytyy osoitteesta…
Kyseessä voisi olla Juha Itkosen juontama dokumenttisarja "Minun musiikkini", jonka jaksot ovat edelleen katsottavissa Yle Areenassa.
Teostieto löytynee kyseisistä jaksoista, mutta yksi vaihtoehto tällaiseksi sanoittajien raamatuksi voisi olla Heikki Salon Kahlekuningaslaji.
Se on tosin julkaistu vuonna 2008 eikä näin ollen mene välttämättä vielä erityisen vanhasta teoksesta.
Muita aihetta sivuavia vaihtoehtoja voisivat olla dokumenttisarja "Rock-Suomi" sekä radio-ohjelma "Hitin kaava".
Vanhoja Kotilaa-lehtiä ei säilytetä Helsingin kaupunginkirjaston varastossa. Suosittelen, että käännyt tässä asiassa Kansalliskirjaston puoleen. Kotimaa, kuten monet muutkin sanomalehdet on Kansalliskirjastossa luettavana mikrofilmiltä. Mikrofilmin tallennusnumerot löytyvät Mikrofilmitietokannasta . Jos sinulla on olemassa Kansalliskirjaston kirjastokortti, voit tilata mikrofilmin verkon kautta luettavaksi. Jos sinulla ei ole Kansalliskirjaston kirjastokorttia, sinun on ensin hankittava kortti. Sen jälkeen voit tilata mikrofilmin itsellesi katsottavaksi. Voit myös kopioida artikkelin paperille.
Kansalliskirjasto
Toinen vaihtoehto on se, että otat yhteyttä Kansalliskirjaston jäljennepalveluun. He voivat toimittaa sinulle sinulle…
Juuri tästä aiheesta löytyy parikin hyvää verkkosivustoa, joista kannattaa aloittaa. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on artikkeli "Kivi ja sanomisen tapa", jossa käsitellään nimenomaan Aleksis Kiven kieltä:https://www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/kivi_ja_sanomisen_tapa
Toinen hyvä lähde löytyy Nurmijärven kunnan sivuilla olevasta Aleksis Kivi -kokonaisuudesta. Siellä on osio "Kieli ja teokset", jossa Kiven teosten kieltä lähestytään eri näkökulmista. Sivulle on koottu mm. veljesten sanoja ja sanontoja:
https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/kieli-ja-teokset/
Kannattaa tarkistaa molemmista sivustoista artikkeleiden lähdeluettelot. Niistä saattaa löytyä mielenkiintoisia tutkimuksia tai teoksia, joissa käsitellään Kiven kieltä. Helmet-…
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan, FILI, http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan_tulos.php mukaan Eino Leinon runoista on käännetty englanniksi Whitsongs (Helkavirsiä) ja We all walk here like fog.
Myös valikoimassa Armstrong: Finnish Odyssey on pari Leinon runoa, mutta ei valitettavasti Lapin kesää. Teoksessa Skating on the sea: Poetry, ed. Keith Bosley on muutamia Leinon runoja mm. Nocturne.
Lisätietoja Leinon käännöksissä on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa aikaisemmassa vastauksessa. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=442d6663-2d9…
Hakuohjelmilla löytyy linkki Wikipediaan ja Loiriin sekä sivustoon
http://www.last.fm/music/Vesa-Matti+Loiri
Sirkka Paikkalan Se tavallinen Virtanen: Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 -teoksesta löytyi tieto (s. 400) että vuonna 1918 nimi muodossa Nikiforow olisi suomalaistettu Nortamoksi. Tämä suomennos ei ehkä kuitenkaan liity Konstantin Nikiforoviin.
Muita suomennoksia emme lähteittemme avulla löytäneet:
- Snellmanin kunniaksi sukunimet suomalaisiksi : Snellmanin 100-vuotispäivän 12.5.1906 suuri sukunimien suomalaistamispäivä Tampereella ja muuallakin Suomessa / Juha Javanainen (2006)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%A4
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Nikiforov on tai on ollut Suomessa 122 henkilöllä, joista …
Kyseessä on Yleisradion tuottama ja Tuija-Maija Niskasen ohejaama elokuva Landet som icke är (1977). Elokuvan suomenkielinen nimi on Maa, jota ei ole.
Elokuva on viimeksi esitetty Yle Teemalla 3.11.2020. Valitettavasti se ei enää ole katsottavissa Yle Areenassa. Voit kuitenkin esittää Ylelle uusintatoiveen asiakaspalvelun kautta: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Joissakin kirjastoissa on vielä lainattavissa elokuvasta tehty VHS-tallenne.
https://finna.fi/Record/piki.115019?sid=2948934513
Maa, jota ei ole on tallennettu Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokantaan ja se on katsottavissa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä:
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://elonet.finna.fi/Record/…
M. A. Numminen on laulanut Vaalipolkan muutamilla levyillään, ainakin Taisteluni - in memoriam ja M. A. Nummisen 60-luku. Vaalipolkan sanoittaja on Viina-Matiksi nimitetty Matti Viinamaa (syntyi 1859 ja kuoli 1936). Viina-Matin runoja on julkaistu Hilkka Merikallion toimittamassa kirjassa Viina-Matin veisuja (1968), joka löytyy monien kirjastojen kokoelmista. Kirjassa on runo nimeltä Vaaliruno, joka lienee hakemasi.
Tietoa Viina-Matista mm. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijahakemistosta: http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?dat0=viinamaa&formid=kirre&rppg=50&s…
Kaj Chydeniuksen säveltämässä laulussa "Muisto" lauletaan: "Sen, jonka saimme... ja vesilintu eilinen on vaiti..." Sanat ovat P. Mustapään eli Martti Haavion. Laulun on levyttänyt Taru Nyman.
Mainittakoon, että Kaj Chydenius on säveltänyt ainakin kolme "Muisto"-nimistä laulua eri runoilijoiden teksteihin. P. Mustapään runon lisäksi hän on säveltänyt Eila Kivikk'ahon ja Marja-Leena Mikkolan runot.
Rakentajien tarkemmasta henkilöllisyydestä ei löytynyt kovin laajoja tietoja, mutta museon rakentamisajan sanomalehtijutut valaisevat asiaa jonkin verran. Uusi Aura 30.1.1902 kertoo, että rakennustyöt tehdään paikkakunnan oman väen voimin ja muilta paikkakunnilta ei kannata tulla Turkuun työn perässä. Rakennustyömaalla sattuneen skandaalin vuoksi joidenkin työntekijöiden nimiä on tiedossa: työnjohtajat K. Roswall ja A. Wallenius, työntekijättäret Maria Aaltonen ja E. Lindström, työmies F. Sulonen ja muuraaja L. Otlin. (Länsisuomen työmies 18.10.1902; Uusi Aura 17.8.1902).Lisää asiasta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/662605?term=museorakennukselta&page=2https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/744890?…
Tässä on joitakin suosituksia:Julia Donaldson: Onko luudalla tilaa?Pasi Pitkänen: Kadonneiden eläinten saariDisney: Pelastuspartio Bernard ja Bianca (tästä on tullut uusi, hieno painos)Roope Lipasti: Kopterijengi-sarjaSebastian Lybeck: Latte-siili LofooteillaLars Mähle: Hirmuliskojengi ja tulivuori Hirmuliskojengi ja vesipeto (ja muutkin sarjan kirjat)Timo Parvela: Taro hirmuliskojen ajassa (ja muut sarjan kirjat)Bill Scollon: Lentsikat 2: PelastajatRyhmä Hau-sarjaLisäksi viime aikoina on ilmestynyt runsaasti Marvel- ja Star Wars -aiheisia kuvakirjoja, joissa riittää jännitystä ja palastustehtäviä
Journalistit kirjoittavat yhteiskunnallisista asioista. Journalistin ohjeissa sanotaan, että lukijoilla, kuulijoilla ja katsojilla on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Journalistin tehtävänä on auttaa siinä. Lähtökohtaisesti journalistit siis välittävät tietoa, eivätkä kirjoita vain itseään kiinnostavista aiheista. Korona ja Ukrainan sota ovat ajankohtaisia aiheita, joista lehdistö on osaltaan tiedottanut lukijoita.
Lähde
Journalistin ohjeet | Journalistiliitto
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa läylä-sana on erään toisen kysymyksen yhteydessä ollut aiemminkin esillä. "Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää." https://www.kirjastot.fi/kysy/antero-manninen-kangasniemen-historia-i?l…
Suomen sanojen alkuperä -teoksessa mainitaan kalevalaista perua olevat sanat läyli, läylä, läylö, läylen, raskas, tukala, vaikea.
Kalevalan sanakirjassa on myös sana läyli, tukala, tuskallinen, vaikea. Läylentää, vihloa, aiheuttaa tuskallista kipua.
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995)
Jussila, Raimo: Kalevalan sanakirja (Otava, 2009)
Ilmeisesti ranskalaiset 1400-luvulla luulivat mustalaisten tulevan juuri Böömistä ja boheemi kuvasi mustalaisten tapaa elää vakiintuneiden yhteiskunnallisten tapojen ulkopuolella ja muutenkin vähän epäsovinnaisesti. Boheemius on siis ollut synonyymi vaeltaville mustalaisille ja heidän elämäntyylilleen, ja samalla he ovat ranskalaisten mukaan olleet "bohemialaisia" eli Böömistä kotoisin. Todennäköistä on, että ranskalaiset ovat saaneet ensikosketuksen mustalaisista juuri Böömistä, jolloin virheellinen ajatus siitä, että he ovat Böömistä, on päässyt syntymään.
Boheemi – Wikipedia
bohemian | Etymology, origin and meaning of bohemian by etymonline
