Mikrofilmatut lehdet ovat Kansalliskirjastossa. Niitä pääsee lukemaan varaamalla lehdet kaksi vuorokautta etukäteen puhelimitse (+358 (0)2941 23196) tai sähköpostitse
(kk-palvelu@helsinki.fi). Ilmoita varatessasi nimesi ja puhelinnumerosi. Mikrofilmejä pidetään sinulle varattuna neljä viikkoa. Alla linkki Kansalliskirjaston yhteystietoihin:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
William Jamesin teos "Uskonnollinen kokemus moninaisuudessaan" (The varieties of religious experience: A study in human nature, 1902, suom. Hannes Leiviskä) ilmestyi vuonna 1914 Gummeruksen kustantamana. Ainoa paikka, josta sitä siis voi ostaa, ovat antikvariaatit. Teosta näyttäisi olevan myytävänä ainakin joissakin nettiantikvariaateissa. Antikvariaatit löytyvät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
https://finna.fi
http://fi.wikipedia.org/wiki/William_James
Termillä kirjastoahdistus voidaan kuvata monenlaisia kirjastoon liittyviä negatiivisia tuntemuksia.Suomen tieteellisen kirjastoseuran Signum-lehden (2/2019) pääkirjoituksessa Johanna Lahikainen liittää termin tilanteisiin, joissa asiakas tuntee, ettei osaa toimia oikein kirjastossa. Asiakas saattaa esimerkiksi ajatella, ettei osaa käyttää kirjaston laitteita, etsiä haluamaansa aineistoa, tai että hän on kysymyksiä esittäessään häiriöksi henkilökunnalle. Lisäksi kirjasto saattaa tuntua pelottavalta, sokkelon kaltaiselta paikalta, jossa vain eksyy. Tällaisia tuntemuksia voi hyvin kutsua kirjastoahdistukseksi. Kirjaston henkilökunnan tulisikin pitää huoli, että kirjastoissa vallitsee avoin ja ystävällinen ilmapiiri.Alex Nunes kirjoittaa…
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Ulla Etton Nuori Priitu -sarjakuvaromaanissa seurataan talven 1917-1918 tapahtumia 17-vuotiaan Priitun ja muiden rovaniemeläisten nuorten silmin. Osa sen henkilöistä on historiallisia, osa fiktiivisiä.
Reetta Niemensivun Maalarisiskot kertoo neljän suomalaisen naistaiteilijan - Helene Schjerfbeckin, Helena Westermackin, Maria Wiikin ja Ada Thilenin - ystävyydestä, opinnoista, matkustamisesta, rakkaudesta ja unelmien tavoittelusta aikana, jolloin taidetta tekeviin naisiin suhtauduttiin vielä epäillen.
Patric Nyströmin Viikinki Siiri -sarja on seikkailullista, viikinkiaikaan sijoittuvaa sarjakuvaa. Giovanni Di Gregorion Sisarukset Grémillet -sarjassa Sarah, Cassiopée ja Lucille selvittävät menneisyyteen…
Ehdotuksia löytyy esim. seuraavista nettiosotteista
http://www.birgit.mummu.net/Runous/Muistovarssyt.htm
http://www.kataisenkukka.fi/varssyt.php
http://www.savonsanomat.fi/asiakaspalvelu/ilmoitukset/kuolinilmoitus-ja…
http://www.vaisasenkukkakauppa.fi/index.php?pinc=3
Viipurin alueella ilmestyi vuonna 1923 ainakin neljä sanomalehteä: Kansan työ, Karjala, Maakansa, sekä Wiborgs Nyheter. (Suomen lehdistön historia, osat 1,2,5,6 ja 7) Lehdet löytyvät Turun yliopiston kirjaston kokoelmista. http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/Sivut/ho…
En osaa sanoa minkälaiset tapahtumat ylittivät 1920 -luvun lehdissä uutiskynnyksen, ehkä tapauksesta voi löytyä jotain lehtiä selaamalla.
Entisen Viipurin läänin asiakirjoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Sitä kautta voit mahdollisesti löytää lisää tietoa isoisästäsi. http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…
Aku Ankka -lehdessä julkaistavien tarinoiden perustuotannosta vastaa tanskalainen Egmont-konserni. Suomalaisen Aku Ankka -lehden toimitus valitsee tarjotusta tuotannosta meillä julkaistavat tarinat. Ylen jutussa vuodelta 2015 todetaan, että Suomen Aku Ankan toimitus hylkää noin neljänneksen Egmontin tarjoamasta tuotannosta. Syynä tälle on suomalaisten lukijoiden tarkka maku. Väkivaltaiset ja oudot tarinat eivät ole suomalaisten lukijoiden mieleen ja virheet tai hahmojen epäluonteenomainen käytös saavat meikäläiseltä lukijakunnalta helposti kritiikkiä. Muissa pohjoismaissa tarinoita ei seulota yhtä tarkasti kuin Suomessa, vaan tanskalaisesta tarjonnasta julkaistaan suurin osa sellaisenaan.
https://yle.fi/uutiset/3-…
Johanna Tuomolan jännitystrilogian kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt. Ilmestymisen ajankohdasta ei ole ennakkotietoa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Kysymyksessäsi viittaat ymmärtääkseni ilmiöön nimeltä fanius tai "fanittaminen". Tein haun ensin Finna.fi:ssä hakusanoilla fanit, fanius, fanikulttuuri ja psykologia. Suomeksi ei juurikaan löytynyt relevantteja teoksia, mutta alla pari lähinnä olevaa:
Loimala P (2002) Nuorten idolit, niiden merkitykset ja fanien persoonallisuus. Pro gradu.
Petrelius J (2023) Fanien kokemuksia idolin vaikutuksista heihin parasosiaalisessa suhteessa. Maisterivaiheen työ.
Hain myös Google Scholar -palvelussa hakusanoilla "fans", "fandom" ja "psychology". Englanniksi aiheesta löytyy useita kirjoituksia, artikkeleita ja tutkimuksia hieman eri näkökulmista. Seuraavista teoksista voisi olla hyötyä, jos haluaa tutkia fanikulttuuria ja…
Selailin Helsingin seudun puhelinluetteloita. Vielä vuoden 1979 luettelosta löytyy Laatuvaunu Ky osoitteesta Itälahdenkatu 25. Vuoden 1980 ja 1981 luetteloissa Laatuvaunu Ky:n kohdalla puolestaan lukee seuraavasti: "ks. Starckjohann & Co Oy Ab. Palontorjunta Niittaajank. 3 B." Vuoden 1982 luettelossa Laatuvaunu Ky:ta ei löydy enää lainkaan.Hs.fi aikakoneen vuoden 1979 juttujen silmäilyn perusteella näyttää siltä, että Laatuvaunu Ky on vuosikymmenen vaihteessa integroitunut osaksi Starckjohann & Co Oy:ta. Käsiini saamieni tietojen perusteella jää hieman epäselväksi, mitä tässä yhteydessä on tarkalleen tapahtunut Itälahdenkadun Laatuvaunulle. Yksi veikkaus voisi olla, että Laatuvaunun toiminta on lakannut välittömästi…
Kysymyksessä lienee Lecin teos "Vastakarvaan". Jos se on poistettu käyttämästäsi kirjastosta, on syynä kuluminen, onhan se ollut jo 30 vuotta käytössä. Poistettu tai siirretty keskusvarastoon.
HelMet-kirjastolla on Stanislaw Jerzy Lecin kirjoja kahdella kielellä kuusi nimikettä, yhteensä 41 nidettä. Myös muuta totalitarismia yleisesti tai Neuvostoliittoa erityisesti kritisoivaa kirjallisuutta on tarjolla. Oletko lukenut Slawomir Mrozekia?
Lähetin kysymyksesi Helsingin Kaupunginarkistoon palautejärjestelmän kautta. Kaupunginarkiston erikoistutkija Tuomas Virtanen selvitti asiaa ja tässä hänen vastauksensa:"Olen tutkinut näitä kaupungissa 1960-luvulla toimineita lasten kesäsiirtoloita, mutta en ole onnistunut löytämään sellaista, joka vastaisi kysyjän antamaa kuvausta. Kesäsiirtolatoiminta ei siis ole ollut suoraan kaupungin ylläpitämää vaan toimintaa ovat järjestäneet suomen- ja ruotsinkieliset opettajayhdistykset. Suomenkielisten koululaisten kesäsiirtolatoiminnasta on vastannut Helsingin opettajayhdistyksen kesävirkistystoimikunta, kun taas ruotsinkielisten lasten kesäsiirtolatoiminnan on järjestänyt Helsingfors folkskolors lärare- och lärarinneförening. Suomenkielisen…
Kysymyksenne on hyvin laaja ja siihen on vaikea antaa täsmällistä vastausta. Hyviä tietoja saa esim Heikki Ojan kirjasta Aikakirja (Otava, 1999), jossa kuvataan sekä ajanlaskun (päivät, viikot jne) että ajanmittauksen (päivää lyhemmän ajan) kehitystä sekä maailmalla että Suomessa. Myös kirjasta Suomen kulttuurihistoria 2 : tunne ja tieto löytyy tietoa kalentereista ja kelloista.
Tässä muutamia otteita molemmista kirjoista:
* 7-päiväinen viikko on ollut ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 ajan viikonpäivät ovat toistuneet
* almanakka oli tärkeä tiedonlähde ja 1787 alkaen niissä käytettiin viikonpäivistä alkukirjaimia
* tavallisten suomalaisten elämään kello alkoi vaikuttaa merkittävämmin vasta 1800-luvun…
Suomen kansallisbibliografian pitäisi sisältää kaikki suomeksi luodut ja/tai suomalaisten tekijöiden julkaisut, vaikka ne olisi tehty maailmallakin. Fennica kertoo, että Maria Jotunin tuotannosta on tallennettu c-kasetille vain nämä:
Arkielämää
Huojuva talo
Maria Jotunin ihmisiä (joka sisältää esimerkiksi novellit Kun on tunteet ja Rakkautta)
Palvelustytön tarina (kuunnelma)
Kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. Palvelustytön tarina vain kulkee täällä nimellä Palvelustytön romaani. Kuunnelmaa on muuten koko pääkaupunkiseudulla vain yksi kappale. Toivottavasti se on kunnossa! Jos äänite on sittenkin tullut tiensä päähän, voit saada sen kaukolainana muualta Suomesta. Helmetistä pääset hakemaan suoraan tästä: http://www.helmet.fi/…
Sukunimeä Pöllönen on tavattu koko savokarjalaiselta alueelta. Se on vaihdellut siellä erityisesti nimien Pöllänen ja Pölönen kanssa. Länsi-Suomessa on käytetty runsaasti talon- ja lisänimeä Pöllö, joka voi jossain tapauksissa olla lyhentymä nen- loppuisesta sukunimesta. Pöllä ja Pöllö -nimien taustalla saattaa olla Pekka-nimen kansankielinen rinnakkaisasu Pelle. Nimen yhdistyminen lintuun ja tyhmää ihmistä tarkoittavaan pöllö-sanaan, on mahdollisesti vaikuttanut nimen yleistymiseen, ja myös vähenemiseen, koska 1900-luvun alussa nimeä on vaihdettu toisiin sukunimiin.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet
Laulun säveltäjä on Taneli Kuusisto. Laulun sävelmään on kahdet eri sanat ja molemmilla sanoituksilla on myös eri nimi: "Oi saavu, rauhan juhla" (sanat Väinö Havas, alkusanat: "Oi saavu suuri rauhan juhla") ja "Sä kansa, vaeltava" (sanat V. I. Forsman eli Väinö Ilmari Forsman, alkusanat: "Sä kansa vaeltava pimeässä").
Nuotissa "Kauneimmat joululaulumme" (ISBN 951-757-199-2, Fazer FM07942-6) on tästä yksinlaulusta nuotinnos pianolle. Laulu on nuotissa nimellä "Sä kansa, vaeltava", mutta nuotissa on myös "Oi saavu, rauhan juhla" -sanoitus.
Nimellä "Sä kansa, vaeltava" löytyy nuotteja myös sekakuorolle ja yksinlaulunuotteja lauluäänelle ja pianolle.
Tämä kirja on tosiaan Suomen julkisissa kirjastoissa varsin harvinainen, mutta Kansalliskirjastossa siihen voi tutustua sekä suomen että ruotsin kielellä. Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastossa on vuoden 1954 suomenkielisestä painoksesta yksi kappale (http://luettelo.helmet.fi/record=b1518645~S9*fin), jota säilytetään työhuoneessa eikä sitä siis voi lainata. On kuitenkin mahdollisuus pyytää kirjastoa tekemään vain 10 sivua laajasta kuvakirjasesta valokopio (maksullinen) tai jos se teknisesti on kirjavarastossa mahdollista, digitaalinen skannauskopio (tekijänoikeuslain 12§:n mukaan tämä on yksityiseen käyttöön laillista). Kannattaa selvittää vaihtoehdot ottamalla suoraan yhteyttä Pasilan kirjavarastoon. Varastossa on avoimet ovat…
Hei!
ABBAn virallisella sivustolla kerrotaan, että ABBAn puoleksi omistaman levy-yhtiön Polar Music Internationalin menestyksen vuoksi syntyi myytti, jonka mukaan levy-yhtiö oli kannattavampi kuin Volvo. Levy-yhtiön käyttöpääoman voitot olivat suuremmat kuin Volvon, mutta dollareilla mitattuna Volvo oli suurempi.
https://abbasite.com/articles/in-focus-polar-music-the-story-of-abbas-record-label/
Tarkempaa vastausta en tähän löytänyt. Löysin enimmäkseen sivustoja, joilla ABBAn mainittiin olleen Volvon jälkeen toiseksi suurin vientituote, mutta näilläkään sivustoilla väitteelle ei ole annettu lähdettä.
https://www.roughguides.com/destinations/europe/sweden/stockholm/swedens-fab-four-abba/
https://www.…
Elokuvien esittämistä säätelee tekijänoikeuslaki. Elokuvien näyttämiseen julkisesti tarvitaan lupa, myös koulussa. Kirjaston elokuvilla on valtaosin vain lainausoikeus, joka sallii teosten lainaamisen yksityiseen kotikäyttöön. Kirjaston tietokannassa elokuvan teostiedoissa kerrotaan, millaiset oikeudet elokuvalla on. Joillakin elokuvilla voi olla lainausoikeuden lisäksi esitysoikeus kirjaston tilaisuuksissa, mutta niitäkään ei ilman lupaa voi esittää julkisesti esim. koulussa. Kirjaston kokoelmassa joitakin esim. Ylen Tallennemyynnistä ostettuja tallenteita, joilla on koulukäyttölupa.
Asiasta enemmän esim. http://www.koulukino.fi/index.php?id=931 ja http://www.mediakasvatus.fi/artikkelit/elokuvat-opetuskaytossa
