Suomeksi ilmestyviä tietokonelehtiä ovat ainakin seuraavat: Automaatioväylä, Enter, Kompuutteri kaikille, KotiPC, Macmaailma, Mikrobitti, MikroPC, Prosessori, Tietokone ja Tietoviikko.
Pelilehtiä ovat esim. Games master ja Pelit.
Perinteisiä viljelykasveja Suomessa ovat olleet ruis, ohra, kaura, eri vehnälajikkeet, tattari, nauris, lanttu, papu ja herne. Kotieläimistä pidettiin nautakarjaa, lampaita, vuohia, sikoja ja kanoja. Lehmistä ja kutuista saatiin lihan ohella maitoa ja lampaista villaa, minkä lisäksi kaikella karjalla oli suuri merkitys lannan tuottajina aikana, jolloin teollisia lannoitteita ei ollut.
Lähteet:
Helsingin yliopiston Historiallinen maatalous -verkko-opetuspaketti: http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/index.htm
Luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosten Virtuaalikylä-sivusto: http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=1&ohjemappi&…
Luonnonvarakeskus: https://www.luke.fi/futurecrops/fi/elamammekasvit/…
Ruotsalaisia on varmasti yhtä monenlaisia kuin kaikkien muidenkin maiden kansalaisia, mutta ainakin Ylen oppiminen -sivustolta löytyy tietoa ruotsalaisuudesta, johon kuuluu runsaasti juhlapyhiä ja ruokaperinteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/02/abbaa-ja-anjovista-ruotsalaisi…
Ylen Elävästä arkistosta löytyy kyllä myös Ällöttävän onnellisia diskuteeraajia? -niminen sarja, joissa käsitellään suomalaisten stereotypioita ruotsalaisista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/07/03/allottavan-onnellisia-diskutee…;
Kirjastoihin tiedot tulevat yleensä kirjavälittäjien kautta. Suurimmat kirjavälittäjät ovat Kirjavälitys (https://www.kirjavalitys.fi) ja Kirjastopalvelu (https://www.kirjastopalvelu.fi), joten niille kannattaa ilmoittaa muuttuneet tiedot. Kirjaston tekemästä sopimuksesta riippuu, kummalta tiedot tulevat.
Voi olla, etteivät tiedot aina siirry takautuvasti, jos kirjaa on tilattu jo ennakkoon ennen sen ilmestymistä. Kun kirja tulee fyysisesti kirjastoon, kirjaston pitäisi joka tapauksessa tarkistaa tiedot vastaamaan kirjassa lukevia tekstejä. Kansikuvat sen sijaan usein tulevat kirjavälittäjän kautta, joten ne eivät automaattisesti korjaannu, jollei asiasta ilmoita kirjavälittäjälle tai jollei kirjastossa satuta huomaamaan, että teoksessa…
Helmet-haun artikkelihaussa mukana oleva ARTO on kotimaisten aikakauslehti- ja monografia-artikkelien viitetietokanta ja metatietovaranto. ARTOsta löytyvien viitetietojen perusteella voit etsiä julkaisun, josta kyseinen artikkeli on luettavissa.
Löytämäsi Timo Lapilan artikkelit on julkaistu Turun postimerkkikerhon Abophilin numeroissa 38 (2001) : 6 (s. 34-37) ja 39 (2002) : 1 (s. 42-45). Pääkaupunkiseudulla lehti on luettavissa Kansalliskirjastossa. Abophil-lehden muut sijainnit ja saatavuuden voit tarkistaa esimerkiksi Melinda-tietokannasta, Frank-monihaulla tai Finna-hakupalvelulla.
HelMetin artikkelihaussa voit laittaa nimekkeen koriin ja lähettää tiedot omaan sähköpostiisi. Artikkelia ei siis voi varata, eikä Helmetin kautta pääse…
Zona BeDé -sarjakuvablogin mukaan Corsaire du Roy -tarina alkoi La Libre Junior -lehdessä 30.04.1953 (http://zona-bede.blogspot.com/2020/04/non-solo-asterix.html).
Sana ”kutsumus” on mitä luultavimmin johdos sanasta ”kutsu”. Raimo Jussilan teoksen ”Vanhat sanat” (SKS, 1998) mukaan ”kutsumus” on esiintynyt suomen kirjakielessä tiettävästi ensimmäisen kerran 1601 lakitekstissä merkityksessä ’haaste’ ja vuonna 1621 merkityksessä ’kutsu (saapua)’, ’kutsu virkaan’, ’kehotus parannukseen’. Alkujaan sanalla on siis ollut juridista ja uskonnollista merkitystä. Sanan sepittäjästä tai kaukaisemmasta syntyhistoriasta ei liene tietoa, koska kirjat eivät sitä kerro.
”Kutsua”-verbi on esiintynyt suomen kirjakielessä sen alkuajoista asti, joten sen alkuperä on kaukainen. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että sillä on vastineita kaikissa lähisukukielissä. Häkkinen pitää…
Tekijänoikeus.fi-sivustolla todetaan, että :
"Yhteisteosten eli teosten, joita on ollut tekemässä usea ihminen, suoja-ajat lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Elokuvateosten suoja-ajan päättyminen lasketaan viimeksi kuolleen pääohjaajan, käsikirjoittajan tai elokuvaa varten luodun musiikin säveltäjän kuolinvuodesta.
Esittävien taiteilijoiden ja tuottajien oikeudet ovat voimassa 50 vuotta kuvatallenteen ja 70 vuotta äänitallenteen tallennus- ja julkaisuvuodesta."
Lähteet:
https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/syntyminen/
"Markkina" ja "markkinat" ovat sinänsä samaa perua olevat kaksi sanaa, jotka viittaavat vähän eri käsitteisiin. Kielitoimiston sanakirja kertoo yksikkömuotoisen "markkinan" olevan taloustermi ja "markkina-alueen" synonyymi. "Markkinat", monikossa, sen sijaan voivat tarkoittaa joko myyntitapahtumaa (kuten torilla tapahtuvat markkinat), tai kaupankäynnin suhdanteita, tuotteen/tuotteiden kysyntää jne. (Tokihan yksikkömuotoisesta markkinasta voidaan puhua myös monikossa, esimerkiksi "Euroopan ja Aasian markkinat").Lähteet:markkina - Kielitoimiston sanakirjamarkkinat - Kielitoimiston sanakirja
En löytänyt anatomian kirjoista vastausta kysymykseesi. Ihmisen aivojen painoksi mainittiin n. 1,3-1,5 kg. Naisen aivot ovat yleensä hieman kevyemmät, koska naiset ovat yleensä miehiä pienempiä. Ihmisen pään kokoa pohdiskeltiin nettisivulla, jolla tutkijoiden joukko kartoittanut kaikenlaisten asioiden painoja. Siellä ihmisen pään painoksi arvioidaan n. 4,5-5 kg sukupuolesta riippumatta. Toisaalta ihmisen pää painaa n. 10 % ihmisen omasta painosta, joten naisen pää on tämän arvion mukaan miehen päätä pienempi.
Lähde:
https://whatthingsweigh.com/how-much-does-a-human-head-weigh/
Tällä hetkellä Helsingin kaupunginkirjastossa on käynnissä iso tarroitusoperaatio, koska aineiston luokitusjärjestelmä muuttuu. Käytössä on kannettavaan tietokoneeseen liitettävä tarroituslaite, joka tulostaa tarrapaperille. Sopisiko vastaavanlainen laite koulukirjastonkin aineiston tarroittamiseen?Kyseisiä laitteita löydät esimerkiksi Google-haulla "tarratulostimet". Laitteita löytyy kannettavia, työpöytämalleja ja tietokoneeseen liitettäviä tarratulostimia kiinteällä tai langattomalla verkkoliitännällä tai Bluetooth-yhteydellä. Yksi esimerkki tarratulostimista tässä: Tarratulostimet, kuitti- ja etikettitulostimet | Brother
Eniten asbestia käytettiin rakennusmateriaaleissa 1960- ja 1970-luvuilla. Joidenkin arvioiden mukaan asbestia on Suomessa käytetty rakennusmateriaaleissa ja monissa muissa tuotteissa 1920-luvulta lähtien yhteensä noin 300000 tonnia.
Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden valmistus, maahantuonti ja myynti kiellettiin 1.1.1993. Käyttöönottokielto astui voimaan 1.1.1994. Rakenteissa on vielä paljon asbestia. Työterveyslaitoksen arvion mukaan suurin osa kaikesta käytetystä asbestista on vielä jäljellä rakennuskannassa. Tarkkaa määrää on lähdeartikkelien mukaan mahdotonta arvioida.
https://www.rakentaja.fi/pro/artikkelit/17334/asbestikartoittaja_tts.htm
https://www.ttl.fi/kemikaalit-ja-tyo/asbesti/
Sotaa, sotilaita ja ihmisten käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa on tutkittu paljonkin. Esimerkiksi Jukka Leskisen toimittama Sotilaspsykologia maanpuolustuksen tukena kuvailee auktoriteetin voimaa näin:"1.4 Ihmisen alttius väkivaltaisuuteen kiihottamiselle – ideologia ja auktoriteetin voima
Milgramin eksperimentillä tarkoitetaan Stanley Milgramin vuonna 1963 tekemää sosiaalipsykologista koetta, jossa tutkittiin koehenkilöiden halukkuutta taipua auktoriteettihenkilön tahtoon. Tutkimuksessa osalle opiskelijakoehenkilöistä annettiin opettajan ja osalle oppilaan rooli. Opettajan roolissa olevalle annettiin vaativuusasteen mukaan tiukkenevia käskyjä antaa oppilaan roolissa olevalle sähköiskuja vääristä vastauksista opettajan…
Roosa (lat. ruusu) on kukkien maailmasta saatu nimi.
Ruusu on Raamatun Marian tavallisin kukkasymboli.
Lisäksi katolisessa kirkossa on useita Rosa-pyhimyksiä.
Suomen ainoaksi punapapiksi mainittu Einar ja hänen vaimonsa Suoma (os. Fahler) osallistuivat aktiivisesti jo ennen sisällissotaa paikallisen työväenyhdistyksen toimintaan. Sisällissodan puhjettua Einar Rauhamäki toimi Ruotsinpyhtään punakaartin johtajana. Sodan jälkeen hän pakeni Ruotsin kautta Neuvosto-Venäjälle.
Puoliso Suoma joutui sodan jälkeen Hennalan vankileirille, josta hänet siirrettiin Hämeenlinnan vankileirille ja armahdettiin myöhemmin. Kaksikymmentäluvun alussa hänen tiedetään muuttaneen Neuvostoliittoon. Pariskunnan elämästä on tietoja useissa eri teoksissa ja lehtiartikkeleissa. Alla tietoja niistä.
Lähteitä:
- Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 82 -83 (1992-1993). Hki 1994.…
Myös Kansallisbiografian mukaan Onni ja Yrjö Saastamoinen kuolivat samana ajankohtana:
"Onni Herman Saastamoinen S 20.6.1895 Kuopio, K 1.9.1966 Kuopio." https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/629
"Yrjö Saastamoinen S 11.7.1888 Kuopio, K 1.9.1966 Kuopio." https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1729
Oletan, että tarkoitat Helmet-palvelun omissa tiedoissasi olevaa ohjetta. Varauksen "tila" voi olla joko Matkalla, Noudettava viimeistään (jolloin varaus odottaa noutoa) tai Varaus (silloin varaus on vielä varausjonossa eikä siis noudettavissa).
Helmet : ohjeita
Kirjat kertovat seuraavaa.
Nimi Sari on muunnos nimestä Saara (toisten mielestä tämä ei tosin aivan varmaa). Saara on heprealaista alkuperää ja tarkoittaa ”ruhtinatar”. Nimi on alkuperäisessä muodossaan yli 4000 vuotta vanha ja se tunnetaan kaikkialla maailmassa. Raamatun alussa on tunnettu tarina Israelin kansan esivanhemmista Abrahamista ja Saarasta.
Nimimuoto Sari oli Suomessa kauan hyvin harvinainen. Sari tuli muotiin 60-luvulla ja yleistyi nopeasti. 1950-luvulla kastettiin jo noin 1000 Saria, mutta 1960-luvulla peräti n.15 000. Kaudella 1965 – 1974 Sari oli Suomen suosituin naisten etunimi. 1980-luvulta lähtien Sari on käynyt harvinaisemmaksi.
Anna on muunnos heprealaisesta nimestä Hannah, joka tarkoittaa ”armo” tai ”armahdettu”.…
Valitettavasti näin vähillä tiedoilla kun ollaan liikkeellä - pelkällä fraasilla muualta kuin sanojen alusta -, vain hyvä onni auttaa eli se, että joku tunnistaa muistinvaraisesti tuon fraasin ja pystyy yhdistämään sen tunnistettavaan lauluun. Mikään normaali haku ei tuonut tähän valaistusta, Googlekaan ei anna yhtään osumaa, kuten ei myöskään kansallisdiskografia Viola, Fono-tietokanta tai suomalaisten elokuvien Elonet-tietokanta.
Jos laulun nimi sattuisi olemaan "Paratiisisottiisi", se olisi kyllä osunut hakuihin, mutta nimihän voi olla ihan mitä muuta tahansa ja tässä tapauksessa luultavasti onkin. Nyt ei voi kuin toivoa, että joku tämän kysymyksen ja vastauksen nähdessään onnekkaasti tunnistaa etsityn laulun. Vanha suomifilmi voi…
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään runon alkuperää tai tekijää.
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
