Kirjassa Pyhiä miehiä ja naisia, tekijä Elizabeth Hallam,
epäonnen suojeluspyhimyksenä mainitaan
Avignonin Agricola (noin 630-700).
Kirjaa löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta
ja siinä käsitellään 150 pyhimystä.
Jere on lyhentymä nimestä Jeremia (hepr. Jirmeja, Jahve kohottaa, Jahve on korkea).
Jeremia oli eräs Vanhan testamentin suurista profeetoista. Jeremiaan muuntumia ovat mm. Jarmo ja Jorma.
Joni-nimen alkumuoto on Jon. Se on Joonas-nimen lyhentymä. Joona (hepr. Jonah, kyyhkynen). Suomalinen kirjoitusasu Joonas tulee Joona -nimen kreikkalaisesta muodosta Jonas.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja, WSOY 1999
"Flying buttress" -tokaisun taustalla on Churchillin usein siteerattu vastaus, jonka hän antoi kysymykseen, pitääkö hän itseään kirkon tukipylväänä ("pillar of the church"). Churchillin mukaan hän on suhteessa kirkkoon enemmänkin kuin rakennuksen tukikaari ("flying buttress"), koska hän kannattaa sitä ulkoapäin. ("I support it from the outside.")
Omaan käyttöön tällaisen tapetin saisi tehdä, mutta jos on tarkoitus myydä sitä, jokaisen mainoksen ja erityisesti sarjakuvan käyttöön täytyy hankkia ensin lupa. Kaupallinen käyttö on lähtökohtaisesti aina luvanvaraista. 1950-luvun aineisto on lähtökohtaisesti melkein kaikki tekijänoikeuden vielä suojaamaa sisältöä.
Heikki Poroila
Mira Kunnasluodon Korsika-kappale löytyy vain v. 2010 ilmestyneeltä cd-singleltä, jossa sen lisäksi kappale Mennään fiiliksellä.
Näyttäisi siltä, että tätä singlelevyä ei ole missään kirjastossa. Internetin Youtube-palvelusta laulu näyttisi löytyvän.
Tällaisen äänikirjan julkaisemisen laillisuus riippuu kokonaan siitä, onko kirjan tekijän nauttima tekijänoikeudellinen suoja edelleen voimassa. Kuka tahansa voi lukea Aleksis Kiven tai Minna Canthin tekstejä ja julkaista niitä miten ja missä haluaa. Mutta jos kirjoittaja on elossa tai jos hänen kuolemastaan ei ole kulunut 70 vuotta (tänä vuonna 2018 ovat vapautuneet vuonna 1947 kuolleitten teokset), tällaisen äänitteen julkaisemiseen tarvitaan ainakin kirjoittajan lupa. On myös mahdollista, että kirjailijan ja kustantajan välillä on tehty sopimus, jonka perusteella myös kustantajalta täytyy saada lupa.
Väärinkäsityksiä nettijulkaisemisesta aiheuttaa usein se, että siellä on paljon luvatonta aineistoa, eikä niistä tunnu seuraavan mitään…
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei löytynyt. Maataloushallituksen Yleisestä maatalouslaskennasta 1969 löytyy kunnittaisia tietoja kotieläinten lukumääristä kunnittain. Luvuissa on kuitenkin mukana vain ne eläimet, joita oli yli yhden peltohehtaarin mailla, eli näihin ei lukeudu ne hevoset, jotka eivät olleet maatilakäytössä. Laskennan mukaan Helsingissä oli 15.6.1969 yhteensä 84 hevosta maatiloilla (sivulla 64).
Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosaston laatima Julkaisu Helsingin liikenteestä vuodelta 1976 valottaa eri liikennemuotojen käyttöä kaupungissa. Julkaisussa ei näy mainittavan hevosia lainkaan. Helsingin joukkoliikenteen kehityksestä voi lukea teoksesta Hevosomnibusseista metroon : vuosisata Helsingin joukkoliikennettä…
Yksinomaan Suomen keskiajan aatelisia tai rälssejä käsitteleviä teoksia ei liiemmin ole. Lupaavimmalta vaikuttava hakutulos asiasanayhdistelmällä Suomi, keskiaika ja säädyt (tai aateli) on Impola, Henrik: Frälset och dess russtjänst i Finland på 1500-talet (Genealogiska samfundet 2011). Aiheesta voi haeskella lisätietoa mm. näistä kirjoista:
- Jutikkala, Eino: Talonpoika - aatelismies - kruunu. Maapolitiikkaa ja maanomistusoloja Pohjoismaissa 1550-1750 (SKS 1983)
- Eepos. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (WSOY 2005)
- Hetemaa, Anne: Suomen keskiaika (Facto 2003)
- Haikonen, Iris: Kartanon mailla. Sätereitä ja rälssimiehiä (Genimap 2006)
- Kari, Risto: Suomalaisten keskiaika. Myytit ja todellisuus (WSOY 2004)
- Keskiajan…
Suoraa käännöstä sanalle ei löytynyt, mutta kirjassa Pitkäranta, Reijo: Suomi-latina-suomi-sanakirja, 2001, verbi "väistää" on käännetty latinaksi "cedere" ja "liike" on "motus". Google-kääntäjä antoi sanalle "väistäminen" merkityksen "recedens".
Yleisradio välitti 2.6.1953 kruunajaistunnelmaa Iso-Britanniasta suomenkielisille kuuntelijoilleen reilun tunnin ajan. Ville Zilliacus selosti tapahtumia lähetyksessä Elisabet II:n kruunajaiset 19.15–20.25. Ruotsinkieliset saivat tyytyä 50 minuuttiin (19.30–20.20). Lähetyksen Elisabet II:s kröning selosti ensisijaisesti urheilutoimittajana tunnettu Enzio Sevón, joka radiouransa aikana raportoi Yleisradiossa kaikkiaan kahdettoista olympiakisat.
Laura Ingalls Wilderin englanninkielisissä kirjoissa tyttöjen päähineistä käytetty sana on bonnet (tai sunbonnet), joka tavallisimmin suomennetaan juuri hilkaksi. Kirjasarjan suomennoksissa käytetty sana vaihtelee hieman kirjan, kääntäjän ja tekstikohdan mukaan: se voi olla aurinkohattu, hellemyssy, hellehattu tai pelkkä hattu.
Etsitty kirja on Lars Rudebjerin ja Dan-Erik Sahlbergin Hiirosen perheen värikestit (Lasten parhaat kirjat, 1991), jonka suomeksi riimitteli Hannele Huovi.
Siisteyskasvatuksesta löytyy runsaasti lapsille suunnattuja kirjoja. Ihan suoraan kuvaamasi kaltaisesta tilanteesta ei löytynyt kirjaa, mutta esimerkiksi lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren Pipunan vessarauha voisi sopia aiheen käsittelyyn lapsen kanssa. Samoin Jan-Erik Grüthin teos Ei enää vaippoja! vaikuttaa sopivalta. Kuvauksen mukaan siinä lapset yhdessä keskustelevat potalla käymisestä ja vaipoista. Asiasanalla "siisteyskasvatus" näitä voi etsiä lisääkin omasta verkkokirjastosta. Lastenkirjojen kuvituksissa aihe on huomioitu eli potat, pytyt ja tuotokset ovat myös kuvituksessa läsnä.Tietokirjallisuutta tästä osa-alueesta en oikein onnistunut löytämään, mikä voi johtua ihan siitä, että aihetta luultavasti käsitellään lapsuuden kehitystä…
Kyseessä on Matti Kuusen Inhuuden ihantelijalle, kokoelmasta Routa liikkuu (WSOY, 1947).
Kirjan saa lainattavaksi HelMet-kirjojen varastosta Pasilasta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1355836~S9*fin
Israel ei ole julistautunut ydinasevaltioksi. Se ei ole virallisesti myöntänyt, vahvistanut tai näyttänyt, että sillä olisi ydinaseita. Valtio ei ole liittynyt ydinsulkusopimukseen eikä ole suostunut yhteistyöhön Kansainvälisen atomienergiajärjestön tarkastajien kanssa.
Kuitenkin yleinen käsitys on, että Israelilla on ydinaseita. Myöhemmin julkistettujen asiakirjojen ja tietovuotojen perusteella Israel aloitti ydinohjelmansa 50-luvulla, kun se rakensi Negevin ydintutkimuslaitoksen ja reaktorin alun perin Ranskan avustuksella. Plutoniumin tuotanto laitoksella alkoi vuonna 1966, ja oletettavasti ensimmäiset ydinaseet tai niihin tarvittavat osat olivat valmiit ennen vuosikymmenen loppua.
Israel on noudattanut tuosta ajasta…
Erinomainen tiivistelmä Yhteiskunnallisen korkeakoulun päätymisestä Tampereelle löytyy Mervi Kaarnisen, Minna Harjulan ja Kauko Sipposen kirjasta Murros ja mielikuva : Tampereen yliopisto 1960-2000 (Tampereen Yliopisto : Vastapaino, 2000). Yksityiskohtainen kuvaus korkeakoulun muutosta Tampereelle sisältyy Viljo Rasilan tutkimukseen Yhteiskunnallinen korkeakoulu 1925-66 (WSOY, 1973).
Jo kansalaiskorkeakoulua suunniteltaessa ajateltiin sen sijoittamista tai myöhemmin tapahtuvaa siirtämistä Helsingin ulkopuolelle. YKK:n liittäminen Turun yliopistoon oli ensimmäisen kerran esillä jo 1930-luvulla.
Varsinainen kamppailu Yhteiskunnallisen korkeakoulun sijoituspaikasta käynnistyi 1940- ja 50-lukujen vaihteessa. Ahtaissa tiloissa ja…
Alias, eli nimmerkki perustuu tietosuojavaltuutetun tahtoon (tai oikeammin lakiin). Ei ole tietosuojan mukaista että varaukset ovat omalla nimellä.
Aliaksen, eli lempinimen, saat käymällä kirjastossa ja esittämällä henkilötodistuksen ja lainauskortin. Sitä ei siis voi tehdä itse HelMetissä.
Valitettavasti en löytänyt kokoelmistamme kirja+dvd -yhdistelmää tanssin opetteluun. Modernit seuratanssit DVD-sarjasta löytyvät useimmat seuratanssit ja vastaavasti oppikirjoja löytyy useimpiin tansseihin.
Nämä tanssioppaat löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjastosta:
DVD-levy Modernit seuratanssit, osa 2: Tango, foksi, valssi
Leena ja Åke Blomqvistin kirja Tanssiopas alkajille ja osaajille, josta löytyvät askelkuviot ja sanalliset ohjeet tanssiin.
Tätä oppikirja ja dvd -pakettia saa kaupunginkirjaston kautta kaukolainaksi:
Nieminen,Pipsa: Hidas, nopee, nopee...
Hidas - nopee - nopee -oppikirja ja dvd on tarkoitettu oppimateriaaliksi ennen kaikkea liikunnanopettajien ja luokanopettajien koulutukseen. Se soveltuu hyvin myös käsikirjaksi…
San Marino on Italian naapurivaltio ja siellä puhutaan italiaa, mutta sekä historiallisesti, maantieteellisesti että kulttuurisesti se on niin omaperäinen, että aivan varmasti suurin osa asukkaista kokee olevan sanmarinolaisia, eivät suinkaan italialaisia. Suosittelen lukemaan vaikka Wikipedian artikkelin maan vaiheista, niin tämä todennäköisyys käy ilmeiseksi. Emme tietenkään voi tietää asukkaiden mieltä kysymättä sitä jokaiselta (33 000 asukasta), mutta oikeastaan mikään ei viittaa siihen, että maan asukkaat pitäisivät itseään italialaisina. San Marino on ollut itsenäinen valtio paljon pidempään kuin Italia tai Suomi, jotka ovat varsin tuoreita käsitteitä. San Marino sai nykyiset rajansa jo vuonna 1463.
Heikki Poroila
