Vielä emme ole löytäneet vastausta kysymykseenne, mutta jatkamme etsimistä edelleen.
Kuusankosken kaupunginkirjaston ylläpitämä runotietokanta ei antanut tulosta etsiessäni runoa sen alkusanoilla tai niillä asiasanoilla, jotka päättelin runon alkupätkän perusteella.
Olen käynyt läpi jouluaiheisia runoteoksia, mm. 'Lapsuuden joulu 1 ja 2' sekä Tuula Simolan toimittaman teoksen 'Joulu ihanin'. Lisäksi olen selaillut varastossa olevia alakoulujen lukemistoja eri vuosilta.
Kyseessä voi olla jonkun vähemmän tunnetun kirjailijan runo, joka on esimerkiksi julkaistu jossain joululehdessä tms.
Kansalliskirjastostoomme (Unioninkadulla)on talletettu kaikki aineisto, mitä Suomessa on julkaistu. En osaa kuitenkaan sanoa, millaiset mahdollisuudet…
Haalistumista aiheuttaa auringosta tuleva ultraviolettisäteily. Värimuutosten kannalta materiaalia ratkaisevampi tekijä ovat käytetyt värit. Kaikki värit eivät ole yhtä herkkiä ultraviolettisäteilylle. Erityisen alttiita hajoamiselle ovat tehdasvalmisteiset orgaaniset molekyylit, joihin monet teollisuusvärit pohjautuvat.
Myös loisteputket säteilevät ultravioletin aallonpituusalueella. Taidemuseoissa havahduttiin uhkaavaan vaaraan, kun todettiin, että tauluista oli hävinnyt väriloistoa - tutkijat osoittivat, että syynä olivat juuri loisteputket.
Lähde:
Leif Wedøe, Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille
Turun poliisilaitos 1816-1966 teoksen mukaan maistraatti laati jo 10 5.1817 poliisijärjestyksen, josta ei kuitenkaan ole säilynyt ainuttakaan kappaletta. Vuonna 1869 vahvistettiin maistraatin istunnossa vuoden 1817 säännökset kumonnut uusi poliisijärjestys, joka tuli voimaan vuoden 1870 alussa. Tämä Turun kaupungin poliisisääntö 15.11.1869 on merkittyTurun poliisilaitos -teokseen painettuna lähteenä. Voit tiedustella sitä ja myöhempiä poliisijärjestyksiä Turun kaupungin tietopalveluosastolta asianhallintaryhmän kansliasta (puh. 262 7292). Tietopalveluosaston arkistokokoelmaan sisältyy mm. maistraatin arkistokokoelma:
http://www.turku.fi/kesvi/tiepo/arkis.htm
Tietopalveluosaston yhteydenotot ja asiakirjatilaukset -lomake löytyy osoitteesta…
Lainaaja voi tallentaa itse oman lainaushistoriansa. Sivustolla helmet.fi kirjaudutaan omiin tietoihin kirjastokortin numerolla ja neljänumeroisella tunnusluvulla. Omista tiedoista löytyy välilehti Lainaushistoria ja välilehdeltä valinta Tallenna lainaushistoria. Kun tämän valitsee, Helmet-järjestelmä alkaa tallentaa lainat ja ne löytyvät jatkossa listana tältä välilehdeltä. Tallennuksen voi milloin tahansa lopettaa valitsemalla Lopeta lainaushistoria.
Lainaushistoriaa ei kuitenkaan voi tallentaa takautuvasti. Tiedot asiakkaan palautetuista lainoista eivät säily kirjaston omassa lainausjärjestelmässä senkään jälkeen, kun lainaushistorian tallennus on käynnistetty Helmetissä. Helmet-lainaushistoria on…
Kirjastoihin, kuten muihinkin julkisiin tiloihin, joissa asioi paljon ihmisiä, on sijoitettu valvontakameroita asiakkaiden ja henkilökunnan henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseksi sekä omaisuuden suojaamiseksi. Näin tehdään varkauksien, vahingontekojen sekä vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi tai selvittämiseksi.
Kyseessä lienee ns. lentikulaarinen kuva -painos:
https://www.discogs.com/ACDC-Rock-Or-Bust/release/6343565
Katselukulman mukaan muuttuva kuva tai kolmiulotteinen syvyysvaikutelman luova stereokuva kaksiulotteisella pinnalla luodaan erillisen linssilevyn avulla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lentikulaarinen_kuva
Waldemar Churbergin suomennoksessa vuodelta 1878 tämä kohta Charles Dickensin kertomuksessa Joulun-aatto (A Christmas carol) kuuluu näin:”Mutta, oi! hän oli perin armoton mies, tuo Scrooge! kiskova, kiristävä, kaappiva, haaliva, ahne, vanha synnin-orja!”https://www.gutenberg.org/cache/epub/24026/pg24026.html Werner Anttila suomensi vuonna 1932 saman kohdan näin:”Mutta voi, tämä Scrooge oli armottoman kova ihminen, kiristäjä, kiskuri ja ahne vanha syntinen.”Charles Dickens: Kaksi kertomusta; Jouluilta ; Uudenvuoden kellot (suom. Werner Anttila ja Kari Jalonen, 2000, s. 12) Marja Ahtola-Helasen suomennoksessa kyseinen sitaatti kuuluu seuraavasti:”Hän oli julma, armoton, kärkäs, kitsas, voitonhimoinen, ahnas vanha syntisäkki…
Finna-haulla löytyi ainakin kolme satu-/kuvakirjaa, jotka sopisivat kuvaukseen:
Setälä, Annikki: Nukkumatin satuja (ensipainos 1955)
Setälä, Annikki: Uusia Nukkumatin satuja (ensip. 1961)
Beskow, Elsa: Vuosisatu (suom. Eila Kivikk'aho; ensimmäinen painos 1984)
Beskowin kirja sisältää saturunon joka kuukaudelle, Setälän kirjassa ilmeisesti on usean sivun mittaisia tarinoita.
Kun henkilö on suorittanut korkeakoulututkinnon yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, hän täyttää kelpoisuusvaatimuksen suoritettuaan vähintään 60 opintopistettä korkeakoulutasoisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Myös osa laajemmasta tutkinnosta antaa pätevyyden, kunhan opintopisteitä on suoritettu mainitut 60 op.
Olavi Haimin kirjassa Rintamamiehet rakentajina Helsingissä (2010) on luku nimeltä Kerrostalojen rakentaminen Helsingissä (s. 156-158). Siinä on lueteltu vuosina 1950-1958 rakennetut rintamamieskerrostalot: rakentamisvuodet, osoitteet ja asuntojen lukumäärät. Kirjan sivuilla 153-199 käsitellään aihetta muutenkin.
Kirja on lainattavissa useista Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Heti alkuun on huomautettva, että tällaisissa tilastoissa luvut ovat aina arvioita, ja eri instanssien arviot saattavat poiketa toisistaan suurestikin. Olen pyrkinyt etsimään lähteitä, joissa mainitut uhriluvut perustuvat mahdollisimman hyvin dokumentoituihin tietoihin.
Entisen Jugoslavian alueista Kroatia julistatutui itsenäiseksi v. 1941, mutta käytännössä sitä johti natsi-Saksasta käskynsä saanut nukkehallitus. Kroatiassa sijaitsi pahameineinen Jasenovacin keskitysleiri, jossa arvioidaan kuolleen jopa 100 000 ihmistä. Uhreista ainakin 20 000 oli alle 14-vuotiaita lapsia.
Nykyisen Serbian alueella oli kolme natsien keskitysleiriä. Banjicassa kuoli n. 4000 henkeä, Crveni Krstissä ammuttiin n. 10 000 henkeä ja Sajmišten leirillä…
Hei,
Kuopion alueen kirjastoissa ei valitettavasti ole enää digitointilaitetta, jolla asia hoituisi.
Maksullisia digitointipalveluiden tarjoajia löytyy Kuopion seudulta useampia, esimerkiksi valokuvausliikkeet kuten Tunn1n kuva ja Kuva Maija tarjoavat usein digitointia.
Laulavaisten kollegojen kanssa koostimme tällaisen listan:Miljoona, miljoona ruusuaOrvokkeja äidilleOrvokkini tummasilmäRentun ruusu (jossa mainitaan myös horsma)Sait multa kukkaset toukokuunYksi ruusu on kasvanut laaksossaLaakson liljaSinisiä punasia ruusunkukkiaKissankelloValkovuokotMansikkaa ja valkoapilan kukkaaRuusu on punainenVillejä lupiinejaLuvannut en ruusutarhaaSinivuokotKuurankukkaNiittykukkiaTulppaani (Juice Leskinen)Ruusu joka vuodestaAnttilan keväthuumausIloinen AmsterdamTeksasin keltaruusuKeltaiset ruusutRuusuja hopeamaljassaTango PelargoniaSuopursu kukkiiLisää kukkalauluja löydät selaamalla Suuren toivelaulukirjojen hakemistoa sekä laulukirjasta Orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu : ihanat kukkalaulut (F-Kustannus, 2009).…
Tekoälysovelluksia, joiden avulla voi tehdä videoita, on lukuisia. Joillakin on olemassa maksuton versio, mutta suurin osa on maksullisia. AI-sovellukset toimivat yleensä englanniksi.
Esimerkkejä tekoälysovelluksista, joilla voi tehdä videoita:
InVideo
D-ID
Steve.ai
Veed.io
Tässä Zapierin jutussa vertaillaan useita ai-videosovelluksia.
Kysymyksestänne ei selviä etsittekö lauluun nuottia vai äänitettä, mutta tässä hiukan tietoa kappaleesta, jota mahdollisesti etsitte.
Annaliisa Vähäkainu on julkaissut cd-levyn "Löysin tien", jossa on Tuomas Laadun säveltämä laulu "Äidilleni". Tämä levy löytyy Frank-monihaun mukaan vain Imatran kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmista.
Nuottia en olemassa olevilla tiedonhakuvälineillä löytänyt kirjastojen kokoelmista.
Tuomas Laatu on Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan kanttori, joten parhaan tiedon asiasta saatte varmaankin ottamalla yhteyttä suoraan tekijään, puh. 050-4334823 tai sähköposti: tuomas.laatu@tampere-evlsrk.fi
Harvinaista, meillä vasta tämän vuosituhannen puolella satunnaisia yksittäisiä esiintymiä runsaampana tavattavaa Minellaa ei löydy etunimikirjoistamme, joten sen alkuperää voi vain arvailla. Se voi olla yhdistelmä Mineaa ja Mirellaa tai sitten se on johdettu jommastakummasta näistä. Se voi olla myös mallin mukaan muodostettu analoginen uudisnimi.
Ulkomaisissa nimikirjoissa Minella on esitetty 'rakastettua' merkitsevän Filomena-nimen johdannaisena. Philomena oli varhaiskristillinen pyhimys, jonka jäännökset löydettiin Rooman katakombeista 1800-luvun alussa.
Suomalaisista miesten etunimistä löytyy joitain merkitykseltään sangen lähelle 'suojelijaa' tai vartijaa' osuvia. Varsin moni niistä tosin on selvästi vierasperäiselle kalskahtava.
Parhaat vastineet lienevät Birger ja sen muunnos Börje ('auttaja, suojelija') sekä Raimo, suomalainen muunnelma saksalaisista nimistä Raimond ja Raimund, joiden pohjana on muinaissaksan nimi Ragimund, 'neuvokas suojelija'.
Aleksanteri monine muunnelmineen (Aleksi, Aleksis, Alex, Alexander, Alexis, Santeri) pohjautuu kreikan verbiin alexo ('puolustaa, auttaa').
Casper, Jasper, Jasperi, Jesper, Jesperi, Kaspar, Kasper, Kasperi perustuvat kaikki persiankieliseen sanaan kansbar, 'kalleuksien vartija'.
Edvard ja alun perin sen lempinimenä käytetty Eetu…
Hain tietoa kirkollisista pyhistä liputuspäivinä itsenäistymisen alusta lähtien. Niissä lähteissä, mitä meillä on täällä käytettävissä (valtiopäiväaiakirjat, lait ja kirjallisuus) en löytänyt asiasta mitään. Ensimmäisessä laissa Suomen lipusta 40/1918 säädetään, millainen lipun tulee olla ja laissa 283/1920 säädetään lipun käyttämisestä mm. suhteessa muihin lippuihin. Kirkollispyhinä liputtamisesta ei niissä ole mitään. Sisäministeriön sivulla liputuspäivät ja -ajat https://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat kerrotaan viralliset liputuspäivät ja vakiintuneet liputuspäivät. Kirkolliset juhlapäivät eivät ole liputuspäiviä. Ei edes juhannus, jolloin liputetaan Suomen lipun päivän kunniaksi. Liputtaa voi muulloinkin kuin…
Margaret Weisin Meripihkaa ja rautaa (kuuluu ilmeisesti Musta oppilas –sarjaan?) ilmestyy marraskuussa 2006 ja Richard A. Knaakin kirjoittaman Minotaurisodat-sarjan kolmas osa ei ole vielä ainakaan suomeksi ilmestynyt.
Ilmestymisen jälkeen kuluu jonkin aikaa ennen kuin kirjat voi lainata kirjastosta. Kannattaa kysellä lähikirjastosta suoraan.
Ison-Britannian aatelin jokseenkin monimutkaisesta arvonimijärjestelmästä johtuen tähän kysymykseen vastaaminen olikin yllättävän hankalaa. Lyhyesti ja ytimekkäästi: kun brittiaatelinen menee naimisiin, on hänen puolisonsa laillisesti oikeutettu tiettyihin aatelin privilegioihin. Niinpä esimerkiksi herttuan vaimo on lain silmissä herttuatar, vaikka hänen oikeutuksensa siihen onkin riippuvainen hänen avioliitostaan herttuan kanssa.
Jos tämä herttuapari myöhemmin hankkii avioeron, ei herttuan entisellä vaimolla enää ole tätä laillista arvonimeä. Hänellä säilyy kuitenkin eräänlainen tapaan tai sosiaalisiin konventioihin perustuva arvonimi (engl. courtesy title), johon ei sisälly samoja lain suomia oikeutuksia kuin laillisiin arvonimiin.…
