Kyllähän niitä on. Fredrikinkatu 25 sai katolleen aurinkopaneeleja jo vuonna 2016. Samoin Iso Roobertinkatu 32:n kiinteistö.
https://solarvoima.fi/taloyhtiot/
https://www.sttinfo.fi/tiedote/49287481/kutsu-tutustu-helsingin-kantaka…
Korkeavuorenkatu 32–34 kiinteistössä on aurinkopaneeleja katolla.
https://assets.website-files.com/63329f6c77265643c4d6319d/64ff134bff896…
Aurinkopaneeleja on nähtävästi sijoitettu myös Aleksanterinkatu 21 kiinteistön katolle.
https://www.tallberg.fi/ajankohtaista-tallberg-yhtiot/aleksi-21-saa-aur…
Keskustan suurin aurinkovoimala sijaitsee Musiikkitalon katolla.
https://musiikkitalo.fi/helsingin-ydinkeskustan-suurin-aurinkovoimala-m…
Oopperatalokin on saanut omansa.
https://www.tekniikkatalous.fi/…
On järkevää suhtautua kriittisesti kaikkeen, mitä vapailla foorumeilla kirjoitetaan ja vastataan. Sehän on molemmin puolin vapaaehtoista viestintää, jossa kukaan ei voi antaa mitään lupauksia faktoista tai edes pyrkimisestä niihin.
Uskoisin, että kysymys on psykologisesta nojautumisesta joukkovoimaan. Aivan samalla lailla kuin missä tahansa porukassa saatetaan heittää kysymys ilmaan ja toivoa, että joku tietää asiasta enemmän kuin itse. Usein se toimiikin, jos porukan ihmisillä on erilainen kokemustausta ja tietämys.
Mutta sekin on ymmärrettävä, että on kysymyksiä, joihin ei ole olemassa vastausta tai sen saaminen edellyttäisi valtavan määrän työtä. Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun tulee tällaisia kysymyksiä varsin usein. Vielä…
Kyseinen loru löytyy ainakin Harry Strengin Suomenkielen alkeet 1 -kirjasta. Kirjaa on käytetty 1920-luvulta alkaen oppikouluissa. Kirjassa ei mainita erikseen tekijää, joten se saattaa olla Strengin omaa tekoa. Ilmeisesti loru on koettu hyväksi oppimisvälineeksi ja sitä on käytetty myös ruotsinkielen opiskelussa.
Löysin määritelmän ruotsinkielisestä hallintohistoriallisesta sanakirjasta, https://fho.sls.fi/uppslagsord/10381/memorialprotokoll/.Sen mukaan memoriaalipöytäkirjat ovat muistiinpanoja ja toimivat pohjana varsinaiselle pöytäkirjalle.
Kysyin asia myös Kansallisarkistosta, https://www.arkisto.fi/, josta vastattiin näin: memoriaali tarkoittaa muun muassa muistiota. Memoriaalipöytäkirja voi siis tarkoittaa esimerkiksi oikeudenkäynnin aikana tehtyä muistiinpanoa, josta sitten on puhtaaksikirjoittamalla tehty varsinainen pöytäkirja.
Suomen kielen sanojen taivutuksen voi tarkistaa Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämästä Kielitoimiston sanakirjasta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fiSen mukaan molemmat taivutusmuodot ovat oikein.
Elokuvan sisältämästä musiikista on tosiaan tehty single-levytys (Finnlevy FS-75, 1978). Se sisältää kappaleet Se on päätetty ja Limingan laulu.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_119013
Äänitteen kuuntelukopio on tilattavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneeseen.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4623600#componentparts
Levyä on kaupattu verkon osto/myyntipalstoilla. Lienee melkoinen harvinaisuus.
Trailereita esitettiin 1950-luvulla kuten nykyäänkin elokuvanäytöksen alussa ennen pääkuvaa. Käytäntö on vakiintunut jo mykkäkaudella. 1950-luvulla oli yleistä, että pääkuvan edellä esitettiin trailerien ohella myös alkukuva, eli tarkoitusta varten tehty lyhytelokuva.
Kyseinen katkelma on Rainer Maria Rilken kirjeestä Franz Xaver Kappusille. Kirje on päivätty Pariisissa 17.2.1902 ja sisältyy teokseen Briefe an einen jungen Dichter (1929). Teoksen on suomentanut Liisa Enwald vuonna 1993 ja se ilmestyi nimellä Kirjeitä nuorelle runoilijalle.
Saat katkelman suomennoksen sähköpostiisi.
http://www.themista.com/freeebooks/rilkeletters.htm
http://monoskop.org/images/5/57/Rilke_Rainer_Maria_Briefe_an_einen_jung…
Rilke Rainer Maria: Kirjeitä nuorelle runoilijalle (suomentanut ja toimittanut Liisa Enwald, TAI-teos, 1993
Ylen Arkistosta kerrottiin, että ensimmäinen osa saksalaisesta etsiväsarjasta Derrick esitettiin Suomen televisiossa 24.1.1987 TV2:ssa myöhäisillassa klo 22.
Yle Arkisto
https://www.hs.fi/
Huume-, huumausaine- ja huuma-sanojen alkuperää on haettava huumata-verbistä.
Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, ettei tajunnan hämärtämistä merkitsevällä huumata-verbillä ole tarkkoja vastineita suomen sukukielissä. Sen on kuitenkin arveltu kuuluvan yhteen suomen murteissa esiintyvän, humisemista merkitsevän huumata-verbin kanssa. Tässä merkityksessä sille on esitetty vastineiksi virosta huumata ’huokua, uhota; hehkua’ ja liivistä ūm ’(aamu)hämärä’. Sanavartalo on selitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jonka alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan húm ’hämärä’.
Sekä tajunnan hämärtämisen että humisemisen merkityksissä huumata on tullut käyttöön suomen kirjakielessä 1800-luvulla. Verbistä johdettu huumaus löytyy kuitenkin jo…
Tässä joitakin teoksia ja verkkolähteitä, jotka valottavat suomalaista koulutuspolitiikkaa ja kouluhistoriaa 1800-luvun loppupuolella. Tarkempia alueellisia tietoja varten kannattaa kääntyä esimerkiksi maakunta-arkistojen ja -museoiden puoleen.
Heikkinen, Anja ja Leino-Kaukainen, Pirkko: Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (SKS, 2011)
Helsti, Hilkka; Stark, Laura ja Tuomaala, Saara: Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860-1960 (SKS, 2006)
Kero, Esa: Kansakoulu (Rakennusalan kustantajat, 2000)
Kiuasmaa, Kyösti: Oppikoulu 1880-1980. Oppikoulu ja sen opettajat koulujärjestyksestä peruskouluun (Pohjoinen, 1982)
Lappalainen, Antti: Suomi…
Kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot löydät helpoimmin kirjastot.fi -sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Kirjastoalan julkaisu on nimeltään Kirjastolehti, ja sitä julkaisee Suomen kirjastoseura:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/lehti
Lukemasi kirja voisi olla Marja Luukkosen Tähtisumun vangit. Kirja on tosin ilmestynyt vasta vuonna 1990, mutta muuten se vastaa varsin hyvin kuvaustasi. Kirjan kuvailu löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.risingshadow.fi/library/book/1664-tahtisumun-vangit
Margaret Mahyn kirjassa Kunnon isoäidin vauhdikas päivä (Kustannus-Mäkelä, 1993) on päähenkilönä isoäiti Onninen, joka ajelee moottoripyörällä. Kyse lienee tästä kirjasta.
Kirjan kuvauksen voit lukea esimerkiksi Kirjasammosta (ks. linkki alla).
Kunnon isoäidin vauhdikas päivä -kirja näyttää olevan lainattavissa oman alueesi kirjastoista.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Kyseisten manga-sarjakuvien suomalaisen kustantajan mukaan 7-osainen Full Moon -sarja ilmestyy joka toinen kuukausi 15.8. lähtien. Pääkaupunkiseudun kirjastoihin sitä ei ole vielä kuitenkaan ehtinyt.
Teiniagentti Lunan seikkailujen kolme ensimäistä osaa ilmestyvät kustantajan nettisivujen mukaan 28.3., 30.5. ja 1.8. Kolme ensimmäistä osaa muodostavat trilogian, mutta sarja on saamassa jatkoa. Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on sarjan kahta ensimmäistä osaa, ja kolmas osakin on tulossa, mutta ei vielä kokoelmissa.
Kustantaja on aloittanut Oh! My Goddess -sarjan julkaisemisen suomeksi, mutta pääkaupunkiseudun yleisiin kirjastoihin yhtään osaa ei ole vielä toistaiseksi ehinyt.
Jos on mahdollisuus käyttää Internetiä, ajankohtaisia…
Kirjastokortti voidaan asettaa lainauskieltoon monesta eri syystä. Kysymyksestäsi ei selviä onko kortti lainauskiellossa esimerkiksi myöhästymismaksujen vuoksi vai onko sinulla palauttamatonta aineistoa, joten annan vastauksen molempiin tilanteisiin:
Yleisin syy lainauskiellolle on se, että kirjastomaksuja, kuten myöhästymismaksuja tai varausmaksuja on kertynyt 15 euroa tai yli (PIKI-kirjastojen maksimimaksuraja). Kirjastomaksut voit maksaa PIKI-verkkokirjastossa omissa tiedoissa Maksut-sivulla. Maksujen lyhentäminen ei ole tällä hetkellä mahdollista verkkokirjastossa vaan siellä tulee maksa koko summa kerralla. Maksut voit käydä myös maksamassa kirjastossa paikan päällä. Paikan päällä kirjastossa maksujen lyhentäminen on…
Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 1838 läänin pääkaupungiksi ja hallinnon keskukseksi. Kaupungin asemakaavan suunnitteli C.L. Engel. Siinä torin etelälaitaan varattiin paikka kaupungintalolle, eli raatihuoneelle ja sen editse kulkeva katu nimettiin Raatihuoneenkaduksi (Rådhusgatan). Raatihuoneelle varattu tontti oli pitkään tyhjänä, sillä kaupungintalo sille valmistui vasta 1912. Kaupungintalon on piirtänyt arkkitehti Selim A. Lindqvist.Jaatinen, Martti I.: Mikkelin asemakaavan taustoja. Teoksessa: Porrassalmi VI s.87–99 (2013).Kuujo, Erkki: Entisajan Mikkeli – Mikkelin kaupungin vaiheita 1838–1917 (1971).
