Tavua sinänsä ei ehkä ole kyetty määrittelemään tyhjentävästi siten, että määritelmä olisi universaali eli kaikkiin kieliin soveltuva, mutta siitä huolimatta tavu on puheen prosodisten ominaisuuksien kuvauksessa kutakuinkin välttämätön äännerakenteen yksikkö - kielestä ja kielen kirjoitusjärjestelmästä riippumatta.
Joissain kielissä kirjoitusjärjestelmät ovat kehittyneet sellaisiksi, että niissä yksittäiset kirjoitusmerkit jo sinänsä vastaavat yksittäisiä tavuja. Esimerkiksi kiinan kieli on tällainen: kukin kirjoitusmerkki vastaa yhtä tavua. Kiinan tavarataloa merkitsevä sana 百货商店 (bǎihuòshāngdiàn, kirjaimellisesti "paljon tavaran kauppapaikka") koostuu siis neljästä tavusta, joilla kullakin on oma merkkinsä: 百 (bǎi), 货 (huò), 商…
Peppi Pitkätossu seitsemällä merellä -elokuvan suomenkielisessä tekstityksessä nimet ovat muodossa Veri-Svente ja Puukko-Jokke. Hahmot esitellään noin seitsemän minuuttia elokuvan alkamisesta. Elokuva on suomeksi tekstitettynä katsottavissa Viddla-palvelussa. Sinne kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja pin-koodi, jonka voi käydä pyytämässä kirjaston asiakaspalvelupisteistä.
Kaivattu kirja lienee Ira J. Morrisin Kuningaskunta laulusta : historiallinen romaani keskiajan Burgundista (WSOY, 1965). Sen jatko-osa on Noidan poika (WSOY, 1968).Laulu, josta kysymyksessä muistellut säkeet ovat peräisin, esitellään Kuningaskunta laulusta -kirjan yhdeksännessä luvussa, jossa sen teksti on ranskaksi; suomennos löytyy viimeisen luvun lopusta. Samat säkeet esiintyvät Noidan pojan alussa."Kumarran ja katoan / ja murhemielin vaellan, / vaarojen tietä taivallan / Ranskan halki ja Navarran. // Hänelle silti kertokaa : / rakastan häntä; mainitkaa / vain nimi sen ken toivottaa / kaikkea hyvää puolestaan."Kuningaskunta laulusta | Kirjasampo
Kirjastot ottavat valikoidusti lahjoituksia vastaan, mutta niistä täytyy aina sopia vastaanottavan kirjaston kanssa. Voit keskustella asiasta vaikka oman lähikirjastosi kanssa. Emme ota vastaan nimekkeitä, joita meillä on ennestäänkin runsaasti.
Mikäli kirjoja ei ole valtavan paljon, voit tuoda niitä myös kirjastojen kierrätyshyllyihin. Niistä muut asiakkaat voivat poimia itselleen kirjoja, joita ei tarvitse palauttaa. Voit tarkistaa Helmetin Kirjastot ja palvelut -valikosta, missä kirjastoissa on kirjankierrätyspiste ja viedä kirjat sinne. Kirjankierrätyshyllyyn vietävistä kirjoista ei tarvitse ilmoittaa tai sopia etukäteen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Virittäjä-lehdessä 1&2, 1920 on T. I. Itkosen artikkeli Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella ( s. 1-57 s.). Siinä
viitataan Saija-alkuisiin paikannimiin eri puolilla Suomea (Hartola, Kittilä) ja kerrotaan että nimi on muinainen miehennimi Kemin-lapissa ja siitä johtuu sukunimi Saijets. Inarissa tunnetaan myös taruolento nimeltään
Caijadž.
Koivu on saameksi soahki, nuri k. látnjá, tunturik. lageš, laho k. stohkki ; koivupölkkŧ. čoska ja koivuselänne. maras ; koivikko soahkevuovdi (koivumetsä)
ILmari Mattus kirjoittaa Erämaan paikannimistö -artikkelissa (Tapio Tynyksen toimittama "Vätsäri", 2000):
Sainiemi, Cainjarga, Akulahden rannalla. Muistitiedon mukaan Caija-niminen pakanuudenaikainen mies on elänyt Inarissa (s. 304…
Kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot löydät helpoimmin kirjastot.fi -sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Kirjastoalan julkaisu on nimeltään Kirjastolehti, ja sitä julkaisee Suomen kirjastoseura:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/lehti
Voit ostaa prepaid-SIM-kortin myös Isossa-Britanniassa. Lisätietoa esim. näiltä sivustoilta:
Wise Europe: https://wise.com/gb/blog/how-to-buy-sim-card-in-uk
London Cheapo: https://londoncheapo.com/technology/uk-sim-card-options-london/
Veden alla oleminen ei vastaa avaruudessa olemista, eikä vedenalainen ympäristö ole verrattavissa avaruuden tyhjiöön. Avaruudessa tyhjiö tarkoittaa lähes täydellistä ilman ja paineen puutetta. Veden alla sen sijaan paine kasvaa syvemmälle mentäessä.Astronautit pystyvät kuitenkin simuloimaan avaruuden painottomuutta veden alla painottomuuslaboratorioissa. Neutraalipainoharjoittelu auttaa astronautteja kehittämään taitoja, kuten työkalujen käyttöä ja liikkumista avaruuspukujen kanssa.Astronauttien harjoittelusta painottomuuslaboratoriossa voi lukea lisää mm. ESA:n sivuilta: https://www.esa.int/Science_Exploration/Human_and_Robotic_Exploration/A…
Suomalaisten miehittämälle alueelle on arvioitu jääneen runsaat 86 000 neuvostokansalaista, joista noin 36 000 (42%) oli suomensukuisia ja loput venäläisiä tai muiden kansallisuuksien edustajia. Ylipäällikön 8.7.1941 antaman päiväkäskyn mukaan ns. ei-kansallinen väestö oli vangittava. Tämän perusteella suljettiin enimmillään 27% alueen asukkaista keskitysleireille. Suurimmillaan internoitujen määrä oli maaliskuussa 1942, kun 23 984 henkilöä oli leireillä. Kaiken kaikkiaan lienee noin 25 000 saanut leiriläisen väestökortin. Kuolleita Itä-Karjalan siviilileireillä vuosina 1941-44 oli kaikkiaan 4 279.
Ensimmäiset internoitujen vapauttamiset tapahtuivat jo kesällä 1942. Vuoden 1944 alkuun meennessä leiriläisten määrä oli vähentynyt…
Vastentahtoista kantturaa autetaan sisälle pirttiin tarinassa Kansanelämää, joka sisältyy Aapelin juttukokoelmaan Puuhevonen pakkasessa. Aapelin kirjassa miehellä ei ole nimeä, hän on vain "isäntä". Mollbergilla hän sen sijaan on "pientilallinen Puustinen". Nimi lienee lainattu Pentti Haanpäältä, jonka novellissa Taistelu eräästä talosta esiintyy Puustinen-niminen pientilallinen.
Ainakin Ritva Luostarisen kirjassa Kummallinen kirahvi (WSOY, 1975) lapsi seikkailee kuussa kirahvin kanssa.
"Kuusivuotias Pekka on kotona yksin. Äkkiä kuuluu vuoteen alta rapinaa. Sieltä alkaa tulla näkyviin pitkää jalkaa ja kaulaa; kohta hipoo kattoa jo pieni nuposarvinen pää. Tällä tavoin Sissi-kirahvi tulee Pekan elämään - ja muuttaa sen kokonaan. Ystävykset seikkailevat kaupungin puistossa, merellä ja kuussa asti, ja Pekalla on hauskaa koko kesän."
Kaivattu kirja on Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963), jonka ovat toimittaneet Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä ja Pentti Merenkylä, kuvitus on Heljä Lahtisen. Se sisältää kaikki muistellut tarinat ja runon, useimmat näistä alkuperäisistä mukailtuina versioina: Satu hammaspeikoista (Thorbjörn Egnerin mukaan), Oma tupa (J. H. Erkon mukaan), Eukko Pikkurilli (Alf Pröysenin mukaan), Miten peippo sai värinsä (flaamilainen kansansatu), Aija-Kaijan syntymäpäivä (Brita af Geijerstam, lyhennelmä) ja Kesäpäivän säilöminen (Pirkko Karpin mukaan).
Suomalaisia kahden euron kolikoita laskettiin liikkeeseen vähiten vuonna 2002. Ks. tilasto Suomen Pankin sivulta: http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/suomalaist…
Lisää tilastoja eurorahoista Euroopan keskuspankin sivuilla: http://www.ecb.int/bc/faqbc/circulation/html/index.fi.html
Tässä ruotsinkieliseltä kollegalta saatua tietoa. Ilmeisesti lause on muunnos Frid över hans minne (Rauha hänen muistolleen) -ilmauksesta. Stoft on vanhahtava sana, joka tarkoittaa pölyä ja tomua, mutta myös ruumista. Öfver on vanha muoto sanasta över. Lause tarkoittaa siis "Rauha hänen ruumiilleen".
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kerrottiin seuraavaa: Valitettavasti tarkkaa alkuperää ei löydy, mutta vanhimmat tekstiesiintymät ovat 1830-luvulta. Svenska Akademiens ordbok -sanakirjassa on samantyyppisiä ilmauksia 1800-luvulta (frid öfver dina dar, frid med hans aska, frid öfver hans minne). Sana stoft on peräisin muinaisalasaksan sanasta stof ja tässä yhteydessä tarkoittaa kuolleen ihmisen…
Teitittely tuli Suomeen Ruotsista 1700-luvulla. Selvitysten mukaan sinuttelu on ollut suomen kielessä, kuten monessa muussakin kielessä, alkuperäinen tapa puhutella. Tapa teititellä on vaihdellut paljonkin eri alueilla: Itä-Suomessa teitittely ei koskaan ole ollut yhtä yleistä kuin Länsi-Suomessa. Sinuttelu alkoi nopeasti yleistyä 1960-luvulta alkaen, mutta paikkakunta- ja perhekohtaiset erot olivat suuria. Tapa olla kohtelias on usein nykykielessä vaihtunut muunlaisiin puhuttelumuotoihin.
Lisää tietoa teitittelyn historiasta esim. kahdesta Kielikello-lehden artikkelista: Taru Kolehmainen, Teitittelyn pitkä historia (1/2011) ja Matti Larjavaara, Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu (2/1999):
https://www.kielikello.fi/-/…
Selitystä sille, miksi tuossa yhteydessä kehotetaan sanomaan juuri Hugo, ei valitettavasti löytynyt. Voisi olettaa, että Hugo-nimi on valikoitunut tähän käyttöön puhtaasti sen sopivien äänteiden perusteella. Hugon ensitavussahan (huu) ilma poistuu puhujan suusta ikään kuin hän puhaltaisi. Ja juuri puhaltamaanhan henkilöä itse asiassa pyydetään edellä kuvatussa tilanteessa.
Suoraa tilastollista vertailua mahdollisista palkkaeroista en paikantanut, mutta Puolustusvoimien Edut ja palkkaus -sivulla avataan puolustusvoimien palkkausjärjestelmää yleisellä tasolla. Puolustusvoimien verkkosivujen kirjoituksessa Huomio! Seuraa palkkasulkeiset vuodelta 2021 kenttäsairaanhoitajan tehtävän on kerrottu olevan vaativuusluokaltaan SIV 8, jolloin palkan lähtötasoksi muodostui kyseisenä vuonna voimassa olleilla palkkataulukoilla 2614,00 e/kk. Kriisinhallintatehtävissä toimivien lääkärien 1.3.2024 voimaan astuneita palkkoja ja vaativuusluokkia on avattu puolustusvoimien verkkosivuilla seuraavasti: Päällikkölääkäri: 9 562,18 euroa/kkSotilaslääkäri: 8 605,86 euroa/kkHammaslääkäri: 7 886,44 euroa/kkEläinlääkäri: 6 647,…
Tässä joitain ehdotuksia: listassa vain kirjoja mutta myös sarjakuvat saattaisivat kiinnostaa:
• Juha Vuorisen tuotanto, esim: Juoppohullun päiväkirja, Veljekset Vaselin: salapoliisiromaani, Painajainen piparitalossa
• Cline: Ready player one
• Järvelä: Zombie
• Kauhua: Hautala: Kuokkamummo, Kirkman: The Walking dead: kuvernöörin nousu
• Delikouras, Aleksi: Nörtti
• Guevara, Ernesto: Moottoripyöräpäiväkirja
• Niemi, Mikael: Aivot pellolle
• Peltoniemi, Sari: Kuulen kutsun metsänpeittoon
• Rannela, Terhi: Yhden promillen juttuja
Science fiction:
Gluhovski, Dmitri Metro 2033, Metro 2034
Isomäki, Risto Sarasvatin hiekkaa
Mieville, China Toiset
Jännitys:
Kilpi, Marko Elävien kirjoihin (Elokuvana nimellä 8-pallo)
Lapidus, Jens Rahalla saa (…
